Ihmisten moraalinen oikeus pitää lemmikkejä
Esitin tämän kommentin alunperin tuonne koira hyökkäsi lapsen kimppuun ketjuun, mutta koska se on niin asiaton, että se on sieltä poistettu useita kertoja, niin esitän saman kysymyksen tänne.
Millä oikeutuksella ihminen pitää eläimiä lemmikeinä? Kaikki lienevät tietoisia siitä, että kaikki lemmikkirodut pohjaavat pohjimmiltaan luonnonvaraisiin eläimiin. Onko niin, että eläimelle luontainen olotila on elää luonnonvaraisena? Mielestäni on. Onko eläimelle hyvä, jos se on jalosettu niin kauas luontaisesta olotilastaan, että sen elämän jatkuminen edellyttää vaikkapa leikkausta, jotta se ei tukehtuisi luonnottoman kuononsa takia?
Olisiko humaania lopettaa lemmikkien lisääntyminen ja näin muutaman kymmenen vuoden kuluessa kaikki maailman eläimet olisivat luonnonvaraisia?
Ovatko eläinten ystävät valmiita tällaiseen uhraukseen eläinten hyvinvoinnin vuoksi, vai ajaako oma etu eläinten hyvinvoinnin edelle?
Kommentit (68)
Olet kyllä ap aika hakoteillä ristiretkelläsi. Lukaisepa netistä, miten koiran ja ihmisen liitto on aikanaan syntynyt historian saatossa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kyllä kissat jotenkin aina mystisesti palannut kotiin karkureissuiltaan tuolta luonnollisesta elinympäristöstään kun on nälkä ja kylmä yllättänyt.
Tukholma-syndrooma?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kyllä kissat jotenkin aina mystisesti palannut kotiin karkureissuiltaan tuolta luonnollisesta elinympäristöstään kun on nälkä ja kylmä yllättänyt.
Niin, kun niiden edellytykset selvitä luonnossa on jalostettu pois. En ehdotakaan että lemmikit pitäisi vapauttaa, ei niillä ole edellytyksiä selvitä omillaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kyllä kissat jotenkin aina mystisesti palannut kotiin karkureissuiltaan tuolta luonnollisesta elinympäristöstään kun on nälkä ja kylmä yllättänyt.
Tukholma-syndrooma?
Mahdollisesti. Tarvitsevat varmaan pitkän terapiajakson ennen luontoon palauttamistaan.
Kyseessä ei ole ristiretki, vaan moraalinen pohdinta..
Oikeastaan aika sama asia, kuin onko ihmisellä oikeus pitää lihakarjaa, eikö?
Humaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kyllä kissat jotenkin aina mystisesti palannut kotiin karkureissuiltaan tuolta luonnollisesta elinympäristöstään kun on nälkä ja kylmä yllättänyt.
Niin, kun niiden edellytykset selvitä luonnossa on jalostettu pois. En ehdotakaan että lemmikit pitäisi vapauttaa, ei niillä ole edellytyksiä selvitä omillaan..
Kissat itseasiassa ovat jalostuneet melko pitkälti omillaan. Itse ovat hakeutuneet ihmisasutuksen läheisyyteen vilajavarastojen luona pyörivien jyrsijöiden takia. Tämä siis ollut ihmistä ja kissaa kumpaakin hyödyttävä "liitto".
Jos aidosti kiinnostaa eläinten hyvinvointi, miksi keskittyä vain lemmikeihin, jotka ovat ihmisen kiinnipitämistä eläimistä hyväosaisimmat?
Vierailija kirjoitti:
Humaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kyllä kissat jotenkin aina mystisesti palannut kotiin karkureissuiltaan tuolta luonnollisesta elinympäristöstään kun on nälkä ja kylmä yllättänyt.
Niin, kun niiden edellytykset selvitä luonnossa on jalostettu pois. En ehdotakaan että lemmikit pitäisi vapauttaa, ei niillä ole edellytyksiä selvitä omillaan..
Kissat itseasiassa ovat jalostuneet melko pitkälti omillaan. Itse ovat hakeutuneet ihmisasutuksen läheisyyteen vilajavarastojen luona pyörivien jyrsijöiden takia. Tämä siis ollut ihmistä ja kissaa kumpaakin hyödyttävä "liitto".
Tuo on kyllä hyvä pointti asiaan. En tahdo ilkeillä enkä provosoida, mutta kun aloin miettimään asiaa, niin oli pakko kysyä muiden näkemyksiä asiaan.
Ja siis selvyyden vuoksi, itsellänikin on koira, eli en ole mikään eläinten vihaaja. Kyseenalaistan vaan omaakin toimintaani.
Vierailija kirjoitti:
Jos aidosti kiinnostaa eläinten hyvinvointi, miksi keskittyä vain lemmikeihin, jotka ovat ihmisen kiinnipitämistä eläimistä hyväosaisimmat?
Smaa totesin viestissä 6/9
Minusta olisi humaaneinta vapauttaa ap luontoon tulemaan toimeen omillaan, ja pitää myös huolta ettei hän ala pyrkiä takaisin ihmisasutuksen piiriin. Luonnonvaraisuus kun hänellä vaikuttaa olevan tavoitteena.
Me taas kissani kanssa jatkamme elämäämme kaupunkikulttuurin piirissä. Kissa ulkoillessamme kiipeilee puissa, nuuskii pensaiden juuressa myyrien hajua ja treenaa pyysystämällä ilmasta heittämiäni käpyjä ja oksanpätkiä. Ja sitten lähdetään takaisin kotiin, kun kissalle tulee nälkä. Ja kotona katsotaan jalkapalloa tai eläinohjelmia telkkarista. Kiinnostaa kovasti kissaa, vaiken tiedä, mitä se niissä ohjelmissa näkee tai kuulee.
Mielestäni ap:lla on aika rajoittunut maailmankuva.
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi humaaneinta vapauttaa ap luontoon tulemaan toimeen omillaan, ja pitää myös huolta ettei hän ala pyrkiä takaisin ihmisasutuksen piiriin. Luonnonvaraisuus kun hänellä vaikuttaa olevan tavoitteena.
Me taas kissani kanssa jatkamme elämäämme kaupunkikulttuurin piirissä. Kissa ulkoillessamme kiipeilee puissa, nuuskii pensaiden juuressa myyrien hajua ja treenaa pyysystämällä ilmasta heittämiäni käpyjä ja oksanpätkiä. Ja sitten lähdetään takaisin kotiin, kun kissalle tulee nälkä. Ja kotona katsotaan jalkapalloa tai eläinohjelmia telkkarista. Kiinnostaa kovasti kissaa, vaiken tiedä, mitä se niissä ohjelmissa näkee tai kuulee.
Mielestäni ap:lla on aika rajoittunut maailmankuva.
Miten perustelet minun maailmankuvani rajallisuuden? Silläkö että kyseenalaistan asioita? Myös omaa toimintaani, kuten sanottu on minullakin lemmikki.
Luonnossa pärjään oikein mainiosti ja sinne pääsen. Itse asiassa asun luonnon keskellä.
Humaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi humaaneinta vapauttaa ap luontoon tulemaan toimeen omillaan, ja pitää myös huolta ettei hän ala pyrkiä takaisin ihmisasutuksen piiriin. Luonnonvaraisuus kun hänellä vaikuttaa olevan tavoitteena.
Me taas kissani kanssa jatkamme elämäämme kaupunkikulttuurin piirissä. Kissa ulkoillessamme kiipeilee puissa, nuuskii pensaiden juuressa myyrien hajua ja treenaa pyysystämällä ilmasta heittämiäni käpyjä ja oksanpätkiä. Ja sitten lähdetään takaisin kotiin, kun kissalle tulee nälkä. Ja kotona katsotaan jalkapalloa tai eläinohjelmia telkkarista. Kiinnostaa kovasti kissaa, vaiken tiedä, mitä se niissä ohjelmissa näkee tai kuulee.
Mielestäni ap:lla on aika rajoittunut maailmankuva.
Miten perustelet minun maailmankuvani rajallisuuden? Silläkö että kyseenalaistan asioita? Myös omaa toimintaani, kuten sanottu on minullakin lemmikki.
Luonnossa pärjään oikein mainiosti ja sinne pääsen. Itse asiassa asun luonnon keskellä.
Ilmeisesti ei perusteluja
Humaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi humaaneinta vapauttaa ap luontoon tulemaan toimeen omillaan, ja pitää myös huolta ettei hän ala pyrkiä takaisin ihmisasutuksen piiriin. Luonnonvaraisuus kun hänellä vaikuttaa olevan tavoitteena.
Me taas kissani kanssa jatkamme elämäämme kaupunkikulttuurin piirissä. Kissa ulkoillessamme kiipeilee puissa, nuuskii pensaiden juuressa myyrien hajua ja treenaa pyysystämällä ilmasta heittämiäni käpyjä ja oksanpätkiä. Ja sitten lähdetään takaisin kotiin, kun kissalle tulee nälkä. Ja kotona katsotaan jalkapalloa tai eläinohjelmia telkkarista. Kiinnostaa kovasti kissaa, vaiken tiedä, mitä se niissä ohjelmissa näkee tai kuulee.
Mielestäni ap:lla on aika rajoittunut maailmankuva.
Miten perustelet minun maailmankuvani rajallisuuden? Silläkö että kyseenalaistan asioita? Myös omaa toimintaani, kuten sanottu on minullakin lemmikki.
Luonnossa pärjään oikein mainiosti ja sinne pääsen. Itse asiassa asun luonnon keskellä.
Kissa on domestikoitunut vuosituhansia sitten, asettumalla elämään ihmisten läheisyyteen, samoihin aikoihin kun ihmiset alkoivat viljellä maata ja säilöä viljaa. Ruokavarastojen houkuttelemat pikkujyrsijät olivat kissan luontaista ravintoa, ja kun suhde on hyödyttänyt sekä ihmistä että kissaa, yhteiselo on jatkunut siitä lähtien.
Maailmalla, eteläisemmässä ilmastossa, näkee edelleenkin kylien liepeillä kissoja, jotka elävät luonnonmukaisinta kissan elämää, pyydystäen puutarhoissa ja talousrakennuksissa hiiriä ja pikkulintuja. Silmämääräisesti katsoen ei niiden elämä näytä kovinkaan hyvältä. Kyläkissat ovat laihoja, loisten vaivaamia. Silmät tulehtuneita. Elinikä paljon lyhyempi ja elämä raaempaa kuin hoidetulla kotikissalla.
Millä tavoin ihminen muka hyväksikäyttää kissaa, sitä sinun kannattaisi pohtia. Lemmikkikissalla on tehtävänsä ihmisten seurassa, enkä näe, miten maailma olisi parempi jos kissat eläisivät puolivilleinä ja saalistaisivat itse ruokansa.
Samat teemat pätevät koiriinkin, tosin koirien jalostaminen pidemmälle on mielestänikin hyvin kyseenalaista toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos aidosti kiinnostaa eläinten hyvinvointi, miksi keskittyä vain lemmikeihin, jotka ovat ihmisen kiinnipitämistä eläimistä hyväosaisimmat?
Ehkä siksi haluttiin nostaa tämäkin puoli tuotantoeläinten pidon rinnalle. Koska monet tuntuvat olevan asialle sokeita. Joillakin tuotantoeläimien kasvatuksen vastustajilla on jopa itselläänkin lemmikkieläimiä.
Lemmikkien pitoon liittyy lisäksi myös toisenlaisia moraalisia ongelmia, kuin tuotantoeläimiin. Esim. lemmikkien ravinnon tuotanto.
Vierailija kirjoitti:
Humaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi humaaneinta vapauttaa ap luontoon tulemaan toimeen omillaan, ja pitää myös huolta ettei hän ala pyrkiä takaisin ihmisasutuksen piiriin. Luonnonvaraisuus kun hänellä vaikuttaa olevan tavoitteena.
Me taas kissani kanssa jatkamme elämäämme kaupunkikulttuurin piirissä. Kissa ulkoillessamme kiipeilee puissa, nuuskii pensaiden juuressa myyrien hajua ja treenaa pyysystämällä ilmasta heittämiäni käpyjä ja oksanpätkiä. Ja sitten lähdetään takaisin kotiin, kun kissalle tulee nälkä. Ja kotona katsotaan jalkapalloa tai eläinohjelmia telkkarista. Kiinnostaa kovasti kissaa, vaiken tiedä, mitä se niissä ohjelmissa näkee tai kuulee.
Mielestäni ap:lla on aika rajoittunut maailmankuva.
Miten perustelet minun maailmankuvani rajallisuuden? Silläkö että kyseenalaistan asioita? Myös omaa toimintaani, kuten sanottu on minullakin lemmikki.
Luonnossa pärjään oikein mainiosti ja sinne pääsen. Itse asiassa asun luonnon keskellä.
Kissa on domestikoitunut vuosituhansia sitten, asettumalla elämään ihmisten läheisyyteen, samoihin aikoihin kun ihmiset alkoivat viljellä maata ja säilöä viljaa. Ruokavarastojen houkuttelemat pikkujyrsijät olivat kissan luontaista ravintoa, ja kun suhde on hyödyttänyt sekä ihmistä että kissaa, yhteiselo on jatkunut siitä lähtien.
Maailmalla, eteläisemmässä ilmastossa, näkee edelleenkin kylien liepeillä kissoja, jotka elävät luonnonmukaisinta kissan elämää, pyydystäen puutarhoissa ja talousrakennuksissa hiiriä ja pikkulintuja. Silmämääräisesti katsoen ei niiden elämä näytä kovinkaan hyvältä. Kyläkissat ovat laihoja, loisten vaivaamia. Silmät tulehtuneita. Elinikä paljon lyhyempi ja elämä raaempaa kuin hoidetulla kotikissalla.
Millä tavoin ihminen muka hyväksikäyttää kissaa, sitä sinun kannattaisi pohtia. Lemmikkikissalla on tehtävänsä ihmisten seurassa, enkä näe, miten maailma olisi parempi jos kissat eläisivät puolivilleinä ja saalistaisivat itse ruokansa.
Samat teemat pätevät koiriinkin, tosin koirien jalostaminen pidemmälle on mielestänikin hyvin kyseenalaista toimintaa.
Kiitos, tämä on hyvää asiallista keskustelua tästä aiheesta. Sellaisen halusinkin aloittaa.
Eli kissojen kohdalla kyse on molempia hyödyttävästä "diilistä". Ja kissat nyt ovatkin paljon itsellisempiä kuin lemmikit noin keskimäärin mitattuna..
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi humaaneinta vapauttaa ap luontoon tulemaan toimeen omillaan, ja pitää myös huolta ettei hän ala pyrkiä takaisin ihmisasutuksen piiriin. Luonnonvaraisuus kun hänellä vaikuttaa olevan tavoitteena.
Me taas kissani kanssa jatkamme elämäämme kaupunkikulttuurin piirissä. Kissa ulkoillessamme kiipeilee puissa, nuuskii pensaiden juuressa myyrien hajua ja treenaa pyysystämällä ilmasta heittämiäni käpyjä ja oksanpätkiä. Ja sitten lähdetään takaisin kotiin, kun kissalle tulee nälkä. Ja kotona katsotaan jalkapalloa tai eläinohjelmia telkkarista. Kiinnostaa kovasti kissaa, vaiken tiedä, mitä se niissä ohjelmissa näkee tai kuulee.
Mielestäni ap:lla on aika rajoittunut maailmankuva.
Ihmisen luontainen ympäristö on ihmisasutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi humaaneinta vapauttaa ap luontoon tulemaan toimeen omillaan, ja pitää myös huolta ettei hän ala pyrkiä takaisin ihmisasutuksen piiriin. Luonnonvaraisuus kun hänellä vaikuttaa olevan tavoitteena.
Me taas kissani kanssa jatkamme elämäämme kaupunkikulttuurin piirissä. Kissa ulkoillessamme kiipeilee puissa, nuuskii pensaiden juuressa myyrien hajua ja treenaa pyysystämällä ilmasta heittämiäni käpyjä ja oksanpätkiä. Ja sitten lähdetään takaisin kotiin, kun kissalle tulee nälkä. Ja kotona katsotaan jalkapalloa tai eläinohjelmia telkkarista. Kiinnostaa kovasti kissaa, vaiken tiedä, mitä se niissä ohjelmissa näkee tai kuulee.
Mielestäni ap:lla on aika rajoittunut maailmankuva.
Ihmisen luontainen ympäristö on ihmisasutus.
Myös kissan (Felis catus) luontainen ympäristö on ihmisasutus.
Mä olen samaa mieltä kuin sä ap! Omituisesti jengi ei ymmärrä ja vänkää vaan siitä kuinka eläimet on domestikoituneet. So what; ovat kuitenkin eläimiä ja itse olen aika varma että koira esim hieman kärsii "vankeudessaan" vaikka olisi kuinka hyvät hoitajat. Ja useat ihmiset eivät edes ole erityisen hyviä koiran emäntiä ja isäntiä! Minun mielestäni ihmiskunnan pitäisi asteittain luopua lemmikeistä.
Kahden kissan omistajana ja eläinten ystävänä pitää sanoa, että tämä on ihan mielenkiintoinen pohdinan aihe. Kissaihmisenä on kuitenkin helpohko todeta, kuten tuossa jo aiemmin onkin esiin tullut, että kissa ihan itse päätti domestikoitua. Eli se totesi, että ihmisestä on sille hyötyä, joten kannattaa hengailla lähellä ja ottaa hyöty irti. Tällä hetkellä kissan pitäminen lemmikkinä sen sijaan, että se saisi vaellella tahtonsa mukaan täysin vapaana ja vain piipahtaa aterialla ja ottamassa ilo irti kotilieden lämmöstä, kun siltä tuntuu, takaa kissalle pitemmän ja terveemmän elämän. Se ei ole säiden armoilla, se saa säännöllisesti ruokaa ja pysyvän suojan, se ei ole petojen armoilla, eikä nykymaailmassa autojen ja kissavihaajien armoilla. Se välttyy matotartunnoilta ja pääosin muilta taudeilta, ja sairaudet hoidetaan.
Sitten tulee se toinen puoli. Eli mitä huonoja puolia voi olla lemmikkinä olosta. Saako kissa tarpeeksi liikuntaa? Onko sillä tarpeeksi ja tarpeeksi monipuolisesti virikkeitä? Onko ruoka oikeasti ravitsevaa? Ei kai sitä syötetä ylpainoiseksi? Onko sen asuinympäristö stressitön ja tarjoaako se kissan viihtymiseen vaadittavat elementit? Osataanko kissan eleet tulkita oikein? Valitettavan harvoin näin nimittäin vieläkään on.
Jos kissan arvoa ihmisten silmissä saadaan nostettua siitä "ilmainen tai halpa lemmikki, joka ei vaadi kuin hiekkalaatikon ja ruokakupin", sille tasolle, että sitä arvostettaisiin edes koiran veroisena kumppanina, jonka lajityypilliset tarpeet pitää huomioida, jotta se voi olla onnellinen, ollaan oikealla tiellä. Mielestäni parempi ratkaisu olisikin, että sen sijaan, että nykyistä "lemmikkijärjestelmää" alettaisiin ajaa alas, entistä enemmän panostettaisiin siihen, että lemmikin omistajalta vaadittaisiin vastuullisuutta ja osaamista. Eli lemmikkiä ei myytäsi ihan kenelle tahansa, vaan omistamiseen vaadittaisiin lupa ja luvan saadakseen olisi täytettävä tietyt ehdot (esim. perehtyneisyys lajityypillisiin ominaisuuksiin ja tarpeisiin, kotona olot tehty sellaisiksi, että eläin pystyy toteuttamaan itseään, viihtyy ja on turvassa, perusasiat eläimen fysiologiasta hallussa, valmius sitoutua noudattamaan lakeja ja asetuksia ja esim. siruttamaan lemmikki). Tällä hetkellä meno on melkoista villiä länttä, kun kissoja lahjoitella navetan ylisiltä kenelle tahansa ja liian moni koirankasvattajakin myy eläimiä ilman mitään ennakkosensuuria ties mille kahjoille.
Meillä on kyllä kissat jotenkin aina mystisesti palannut kotiin karkureissuiltaan tuolta luonnollisesta elinympäristöstään kun on nälkä ja kylmä yllättänyt.