Lapselle harrastusta miettimässä. Mitkä harrastukset säilyvät kivoina teini-ikään, jopa aikuiseksi, saakka?

Jos kysyisit siltä lapselta? Missä tahansa harrastuksessa loppuu motivaatio, jos lapsi ei ole siitä itse innostunut.

Oma lapsi ui ja voimistelee. Kummassakaan ei ole vielä kilparyhmässä, koska on niin nuori vielä. Niitä mietitään sitten tilanteen mukaan. Ei kannata miettiä liikaa, kun tulevaisuudesta ei kuitenkaan voi tietää.

Itse olen harrastanut juoksua lapsesta saakka, mutta se ei omaa lastani kiinnosta.

Lapsesta itsestähän se on täysin kiinni. Ja vaikka urheilulaji olisikin tosi hyvä, suosittelen silti musiikkia., jos jotakin suositella pitää. Siitä on iloa läpi elämän.

Joukkuelajeissa tapahtuu mystinen harjoituskertojen lisäys siinä 10-11 v. iässä.

Lapsella harjoitukset 4 krt viikossa ja pelit viikonloppuisin, harrastusryhmä... lopetti kun aikaa ei jäänyt muuhun.

No kyllä usein nekin lajit säilyy joissa sitä liikaa treeniä ehkä tuleekin jos lapsi lahjakas.

Oma lapseni taitoluisteli, aloitti jo 3-vuotiaana luistelukoulussa ja sieltä poimittiin eskari-iässä kilparyhmään. Rakasti alusta saakka kisoja ja treenaamista, lukioon mennessä vaan tahti kävi hänen mielestään liian kovaksi kun ei kuitenkaan mitään terävintä kärkeä hätyytelty.

Silti jää on se elementti mitä rakastaa, on kaupunkimme järven jääradan suurkuluttaja ja menee usein jäähallin yleisövuoroille ihan vaan luistelemisen ilosta.

Sehän on lapsesta kiinni, kiinnostaako harrastus x teini-iän yli. Ja mitä sitten, jos ei kiinnostakaan enää teininä? Liikuntaharrastuksista voi jäädä kuitenkin kipinä kytemään, ettei muksusta tule sohvaperuna.

Osta eka kuukautisten jälkeen sille dido.

Siitä on iloa vielä mummonakin.

Mielihyvää tuottava harrastus läpi elämän. Yksin tai yhdessä.

Itse olen onnellinen siitä, että sain käydä ratsastamassa. Kävin tallilla vielä täysi-ikäisenäkin, kun siellä oli kaverit ja hoitohepat ym :) ihanaa aikaa.

Itselläni kaikki muu on jäänyt, paitsi koodaus ja tietokonepelaaminen, olen muuttunut ihmisenä niin paljon, että mikään muu lapsuuden tai nuoruuden harrastuksista tai kiinnostuksenkohteista ei nappaa pätkääkään (ratsastus, voimistelu). Aikuisiällä sitten löytyi liikuntaharrastus, josta tuli äärettömän rakas ja tärkeä.

Pokemon Go

Minkä ikäinen lapsi kyseessä? Onko kiinnostuksen kohteita jo hänellä itsellään? Urheiluharrastukset tosiaan tuppaavat menemään siihen että treenimäärät nousevat ja saa kuljetella sekä niihin treeneihin että kisoihin/leireille. Oma lapsi (11v) treenaa 11h/vko (voimistelu). Alussa tosiaan se yks kerta viikossa kun oli pieni ja jo 7-vuotiaana treenikerrat nousi 3krt/vko (tällöin 4,5h/vko). Isoveli harrastaa parkouria ja nimenomaan harrastaa, yks kerta viikossa eikä mitään kisoja tms.

Taistelulajeissa pääsee nujuamaan liikaa energiaa pois. Jos etsii lajin, jossa ei kilpailla, ei tule karsintoja kisaryhmiinkään. Treenimääärätkin on sellaisia, että jää aikaa elää lapsuutta.