Lue keskustelun säännöt.
Työläistaustainen opiskelija on yhä yliopistossa kuin vieraalla maalla: "Minun piti perustella olemistani täällä"
02.09.2018 |
Sellaista tasa-arvoa Suomessa:
https://yle.fi/uutiset/3-10352417
Jutussa sanotaan myös, että akateemisesta perheestä tulevalla nuorella on muihin nähden kahdeksankertainen todennäköisyys päätyä yliopisto-opiskelijaksi.
Kommentit (20)
No voi kyynel. Itse olen työläisperheestä ponnistanut akateemiseksi enkä kyllä kokenut mitään ongelmaa siinä. Omasta tahtotilasta kaikki oli kiinni. Meistä neljästä lapsesta kaksi lähti yliopistoon ja kaksi kouluttautui alempaan ammattiin. Ja hyvin löytyi jokaiselle paikka yhteiskunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa oudolta. Itse opiskelin 2000-luvun vaihteessa ja alle puolet tuli akateemisista perheistä. Se oli ihan odotettuakin koska yliopistojen opiskelijamäärät ovat moninkertaistuneet menneistä vuosikymmenistä.
Oudolta tuntuu. Isäni työläinen, samoin.äitini. kukaan ei ole missään kysellyt tai kyseenalaistanut yliopisto-opintojani.
Varmaan riippuu alasta. Esim oikiksessa voin kuvitella taustoilla olevan merkitystä. Piireissä, joissa ns osataan käyttäytyä, niin ovatko juntit yo-kaverit todella tervetulleita kaikkialle? Kaverit voivat aiheuttaa noloja tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tasa-arvoa Suomessa:
https://yle.fi/uutiset/3-10352417
Jutussa sanotaan myös, että akateemisesta perheestä tulevalla nuorella on muihin nähden kahdeksankertainen todennäköisyys päätyä yliopisto-opiskelijaksi.
Rohkea nuori nainen, kun aivan varmasti hän saa kuulla kunniansa. Niin että kuinka yliopistolla kukaan tai ketkään ei ole kiinnostuneita taustasi, tai millaisista oloista olet kotoisin ja kuinka yliopistolla kaikki voi päteä ja edetä taustastaan riippumatta. Tai kuinka tällainen ei ole enää nykysuomessa mahdollista, kun nuoremmista ikälukista (vuoden 1952 jälkeen syntyneistä) lähes kuka tahansa on voinut opiskella ja edetä taustastaan riippumatta maisteriksi ja näin ollen lähes jokaisen elinpiirissä on ja eläisi yliopistolliset käytännöt ja tavat opastavia tai niistä kokemusta omaavia "esikuvia". Joten pulinat vaan pois. Kun hei me ollaan ni-in tasa-arvoisia ja hyviä ihmisiä kaikki. Hys hys. vain, ettei kenellekään paljastu, että Suomessakin on merkkejä koulutuksen periytyvyydestä, eikä se taas näytä tai kuullosta hyvältä kun ollaanhan me hei "pohjoismainen hyvinvointi valtio" ja tiettekös se on kato vaa ittsetä kii. Kysykää vaikka susanna Kolselta, jollette saa Sipilää kiinni.
On varmaan juurikin eroa sillä, onko esim. humanistisessa vai oikiksessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä ainakaan koskaan törmännyt yliopistolla tilanteeseen, missä tivattaisiin kenenkään taustoja tai perheoloja. Ihan samalta pohjalta ne arvosanat saatiin koko ryhmä. Ihmeellistä juttua taas...
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel. Itse olen työläisperheestä ponnistanut akateemiseksi enkä kyllä kokenut mitään ongelmaa siinä. Omasta tahtotilasta kaikki oli kiinni. Meistä neljästä lapsesta kaksi lähti yliopistoon ja kaksi kouluttautui alempaan ammattiin. Ja hyvin löytyi jokaiselle paikka yhteiskunnassa.
No en ole minäkään koskaan joutunut selittelemään yliopistolla, miksi olen siellä opiskelemassa. Hämmentävää, samoin mieheni lääkiksen kursseilla, oli sekä akateemisia, että duunaritaustaisia. Työkavereista useat ovat maalta tavallisista maalaiskodeista lähtöisin, nyt akateemisissa ammateissa. En kyllä nyt ymmärrä tätä ”luokkayhteiskunnan” paatosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ei nyt ymmärretä sitä, että myös työläistaustoja on erilaisia. Meillä ei koskaan sanottu sanoja "kiitos", "anteeksi", "saisinko" jne. Sen sijaan kiroiltiin ja puhuttiin hyvin karusti. Vanhemmat eivät kannustanert opintoihin (heidän oma koulutustaustansa on peruskoulu) eivät harrastaneet muuta kulttuuria kuin Turhapuroa. Meidän perheessä käytiin tasan kerran ravintolassa lapsuuteni aikana. Työläistausta ei tarkoita kaikilla suoranaista rahvautta, mutta meillä se tarkoitti juuri sitä. Silloin on aika vaikea kokea olevansa varsinaisesti kotonaan akateemisissa piireissä.
Teknillisessä ei ainakaan ketään kiinnosta tippaakaan vanhempien taustat. Mutta mehän emme olekkaan oikeita akateemisia, kuten esim valtsikkaa käyvät wannabe-politikot tai muut joiden tavoite on suhteiden kautta saada jokin virkakyöstin asema valtiolta. Tai puoluetoimistolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaalien lähestyessä vasemmisto aktivoituu. Luokkayhteiskunta kun on vassareiden lempiaihe. Valitettavasti nykyaikana luokkayhteiskuntapropaganda ei taida saada väkeä liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Teknillisessä ei ainakaan ketään kiinnosta tippaakaan vanhempien taustat. Mutta mehän emme olekkaan oikeita akateemisia, kuten esim valtsikkaa käyvät wannabe-politikot tai muut joiden tavoite on suhteiden kautta saada jokin virkakyöstin asema valtiolta. Tai puoluetoimistolta.
Oikis ja kauppis ovat kokoomuslaisten pesiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ketään ei kyllä kiinnosta minkälaisesta perheestä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel. Itse olen työläisperheestä ponnistanut akateemiseksi enkä kyllä kokenut mitään ongelmaa siinä. Omasta tahtotilasta kaikki oli kiinni. Meistä neljästä lapsesta kaksi lähti yliopistoon ja kaksi kouluttautui alempaan ammattiin. Ja hyvin löytyi jokaiselle paikka yhteiskunnassa.
No en ole minäkään koskaan joutunut selittelemään yliopistolla, miksi olen siellä opiskelemassa. Hämmentävää, samoin mieheni lääkiksen kursseilla, oli sekä akateemisia, että duunaritaustaisia. Työkavereista useat ovat maalta tavallisista maalaiskodeista lähtöisin, nyt akateemisissa ammateissa. En kyllä nyt ymmärrä tätä ”luokkayhteiskunnan” paatosta.
Ei tuossa mitään erityistä ymmärtämistä vaadita. - Kyse on vain oikeastaan siitä, että ei pidä tuudittautua tai ajatella, että "hyvinvointivaltio" säilyisi ja pysyisi pystyssä itsestään. On totta, että Suomessa on moni edennyt ja päässyt jatkamaan opintojaan paljon pidemmälle kuin kukaan omasta suvusta tai edes muun lähipiirin (ystävien tai kavereiden) suvusta. Mutta jatkuuko ja pysyykö tämä kehitys samalla uralla myös jatkossa, jos mm. yliopistoihin ja korkeakouluihin valinnat (lähi)tulevaisuudessa toteutetaan entistä enemmän vain ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella, koska ei liene salaisuus, että mm. lukiot eivät ole samalla tavoin taloudellisesti resurssoitu. - Alkaako ja korvaako kilpa "himotusta lukiopaikasta" sen tai ne kilvat, joissa oli tai on ollut kyse kovasta kilvasta korkeakoulusta / yliopistosta. Vai poistuuko kumpikaan vaan kumpaankin kilpaan nuori joutuu osallistumaan ja saa, jos saa kotoaan vanhemmilta tukea, eikä vain rahallisesti vaikka sekin usein auttaa
Tai kuinka monella on tosiasiallisesti mahdollisuus muuttaa erityis lukio-opintojen perässä 15-16 vuoden iässä jatkaakseen ja pärjätäkseen opinnoissa samalla tavoin kuin ne nuoret, jotka voivat elää verraten huoletonta ja vapaata elämää, vanhempien valvovien silmien alla ja kustantaessa ja vastaten arjen sujuvasta rullaamisesta, nuorelle entuudestaan tutuksi tulleessa ympäristössä.
Toinen juttu on se, että osa nuorista on pakotettu muuttamaan omilleen nuorempana jos tai kun on oletus, että ylipäätään jatkavat opintojaan (taio menevät töihin) oppivelvollisuuden jälkeen, koska ei kaikki nuorten vanhemmat asu ja elä sitä nuorta, edes hieman kiinnostavaa oppilaitosta tai opiskelupaikkaa, saati työpaikkaa lähellä.
Nykyisessä suuryksiköiden rakentamis ja keskittämis -puumissa ja pienempien paikkojen alasajossa ja lopettamisessa tulevaisuudessa otaksuttavasti nykyistä useampi nuori joutuu muuttamaan omilleen, nykyistä nuorempana. Osalla nuorista muutto omilleen 15 -16 iässä varmasti sujuu ilman isompaa kitkaa ja kriisiä, mutta paljon on heitäkin, joille muutama vuosi asumista "vanhempien valvovien silmien alla" saattaisi olla parempi vaihtoehto, jo sellainen olisi valittavissa. - Tai ainakin näissä oloissa on ero. - Joillekin nuorille tottahan toki saattaa olla jopa pelastus jos tai kun pääsee "viimein" muuttamaan omilleen.
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan koskaan törmännyt yliopistolla tilanteeseen, missä tivattaisiin kenenkään taustoja tai perheoloja. Ihan samalta pohjalta ne arvosanat saatiin koko ryhmä. Ihmeellistä juttua taas...
Ai kun et sinä niin ei kukaan muukaan sitten myöskään? Pitäisi akateemisella koulutuksella ymmärtää vähän paremmin tilastotiedettä. Lue juttu uudestaan ja katso luvut, ne eivät valehtele. Yhden henkilön eli sinun kokemuksesi ei nyt riitä otokseksi.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan riippuu alasta. Esim oikiksessa voin kuvitella taustoilla olevan merkitystä. Piireissä, joissa ns osataan käyttäytyä, niin ovatko juntit yo-kaverit todella tervetulleita kaikkialle? Kaverit voivat aiheuttaa noloja tilanteita.
Niin ja eivät kuulu looseihin kuten isipapat ja pojat sitten niin saattavat lärviä mitä herrat teköövät ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan koskaan törmännyt yliopistolla tilanteeseen, missä tivattaisiin kenenkään taustoja tai perheoloja. Ihan samalta pohjalta ne arvosanat saatiin koko ryhmä. Ihmeellistä juttua taas...
Ai kun et sinä niin ei kukaan muukaan sitten myöskään? Pitäisi akateemisella koulutuksella ymmärtää vähän paremmin tilastotiedettä. Lue juttu uudestaan ja katso luvut, ne eivät valehtele. Yhden henkilön eli sinun kokemuksesi ei nyt riitä otokseksi.
Se jos akateemisesta taustasta päädytään todennäköisemmin yliopistoon ei kuitenkaan kerro kuinka iso osuus opiskelijoista tällaisia on. Tämän hetken 20-30-vuotiaiden vanhempien nuoruusaikaan yliopistopaikkoja oli paljon vähemmän, sen vuoksi valtaosa ei voi olla akateemisista perheistä lähtöisin. Toki paikkakuntien ja opiskelualojen välillä voi olla eroa. Itse opiskelin valtio-oppia ja minulla ei ole mitään tietoa siitä mikä kenenkin kotitausta oli, ihan paria läheisintä opiskelukaveria lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan riippuu alasta. Esim oikiksessa voin kuvitella taustoilla olevan merkitystä. Piireissä, joissa ns osataan käyttäytyä, niin ovatko juntit yo-kaverit ja todella tervetulleita kaikkialle? Kaverit voivat aiheuttaa noloja tilanteita.
Ihme höpinöitä. Ihan kuin työläisperheissä ei osattaisi käytöstapoja tai he olisivat jossain maakuopassa asuvia villi-ihmisiä. Minä olen duunariperheestä enkä ole koskaan kokenut yliopistossa mitään erilaisuutta tai ulkopuolisuutta. Kavereita ja sukulaisia on myös joka lähtöön. En luokittele ketään syntyperän tai ammatin perusteella.
Eräälle lahjakkaalle oppilaalle 70-luvulla opettaja suositteli suppeita kursseja matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa jotta löytäisi paremmin oman sosiaaliluokkansa opiskelijoita. Opiskelija ei kuitenkaan kuunnellut vaan otti laajat kurssit, pärjäsi hyvin kirjoituksissa ja jatkokouluttautui. Kyllä opettajat yhä tietävät lasten vanhempien taustat, toivottavasti eivät noin rajusti tuo mielipiteitään esille.