Lue keskustelun säännöt.
"Työläistaustainen opiskelija on yhä yliopistossa kuin vieraalla maalla" - Oikeasti?
02.09.2018 |
Vieläkö muka tehdään jakoa työläisiin ja ei-työläisiin? Eikö tuo jäänyt ummehtuneelle 1900-luvulle? Itse en tiennyt kenenkään opiskelukaverin perheen "työläisstatusta" eikä olisi voinut vähempää edes kiinnostaa. Eihän ne vanhemmat siellä kanssani opiskelleet.
https://yle.fi/uutiset/3-10352417
.
Kommentit (455)
Niin no varmaan ne ei-työläistaustaiset ei sitä eroa niin huomaakaan. Itse kyllä tunnistin koko ajan sisimmässäni, että olen nyt itselleni vieraassa kulttuurissa ja jouduin aina vähän tsemppaamaan. Opiskeltavat asiat kiinnosti aidosti ja niissä ei ollut mitään ongelmaa, mutta se sosiaalinen elämä vaati sopeutumista. Puolisoksikin valitsin omasta taustasta tulevan. Nyt on hyvä, kun kotona saan elää "lähtökulttuurissani" ja työelämässä sitten toisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan joillain pahimmilla huuhaahömppäaloilla, joissa se "akateeminen hörhöily" on opintojen sisältöä tärkeämpää. Tuskin millään oikealla alalla esim. luonnontieteissä on tuollaista, samanlaista opiskeluahan se on kuin lukiossa, vähän vapaampaa vaan.
Luin jutun alun ja lisään edelliseen viestiin että tuo henkilö opiskelee Helsingin yliopistossa. Se nimenomaan on eliittiyliopiston maineessa, siinä mielessä että useimpien opiskelijoiden vanhemmat ovat itsekin akateemisia. Muissa yliopistoissa tilanne on täysin toinen.
Tainnut muuttua. Monessa asiassa on menty taakspäin. 80-luvulla oli ihan yleistä, että tavallisista duunariperheistä mentiin pilvin pimein yliopistoihin. Mutta siihen aikaan oli eri ajat. 30-luvulla syntyneet vanhemmat eivät olleet saaneet käydä koulua. Kun ikäisilläni vanhemmilla taas oli mahdollista mennä yliopistoon kenellä tahansa, joka pääsi, joten ehkä se on sillä tavalla erikoisempaa, että nyt opiskeluikäisten vanhemmista harvalla onkin työläistausta.
Jutussa jo vastattiin siihen, miksi ap et huomaa:
"Etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset eivät useinkaan havaitse tai ymmärrä sitä, että kyse on myös kotiympäristöstä opituista erilaisista arvostuksista. Hyväosaisten arvostukset määrittyvät yhteiskunnan keskiluokkaisessa kulttuurissa automaattisesti "oikeiksi" valinnoiksi."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien yliopistossa opiskelevien vanhemmat ovat joko töissä tai työttömiä, tai joku saattaa olla jo eläkkeellä. Tuskinpa näkyy enää tuossa vaiheessa..
Ainahan se tausta jonkun mielestä on jotenkin väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin jutun alun ja lisään edelliseen viestiin että tuo henkilö opiskelee Helsingin yliopistossa. Se nimenomaan on eliittiyliopiston maineessa, siinä mielessä että useimpien opiskelijoiden vanhemmat ovat itsekin akateemisia. Muissa yliopistoissa tilanne on täysin toinen.
Kirjoitit viestisi samaan aikaan kuin minä. Kun tarkemmin ajattelen, niin näinhän se on. Omaltakaan luokaltani kukaan ei edes harkinnut Helsinkiä, pitkälti tosin sen kalleuden takia ja asuntoja oli 80-luvulla vaikea saada minkäänlaisia. Itse kyllä hain sinnekin, mutta en päässyt. Siihen aikaan kun sai hakea niin moneen kuin vain ehti.
Se on ns. oma kokemus, jolla selitetään sitä, että ei kyetä menemään pois omalta mukavuusalueelta. Ei muillakaan ole kotona professoreja vanhempina, harva akateeminen muistelee omaa opiskeluaikaansa ja tuputa sitä lapselleen (tai ainakin tajuaa sen, että 80-luvulla oli toisin kuin nyt). Ei opettaja ja hammaslääkäri keskustele aamupalapöydässä lastensa kanssa tieteenfilosofiasta tai metodiopeista, mutta se työläistaustainen kuvittelee niin tapahtuvan.
Työläistaustaiset tuovat hurjan usein esille sen, että heiltä yliopistoon pääsy vaati lähes mahdottomia. Insinöörin ja sairaanhoitajan lapsi ei tuo esille vanhempien ammattia vedotessaan siihen, miksi hylätty tentti pitää saada hyväksytyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin jutun alun ja lisään edelliseen viestiin että tuo henkilö opiskelee Helsingin yliopistossa. Se nimenomaan on eliittiyliopiston maineessa, siinä mielessä että useimpien opiskelijoiden vanhemmat ovat itsekin akateemisia. Muissa yliopistoissa tilanne on täysin toinen.
Turun yliopisto on myös tuollainen.
Kuulostaa omituiselta. Miehen vanhemmilla pientila ja omat vanhemmat opistotsusraisella koulutuksella. Ei ongelmia yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin jutun alun ja lisään edelliseen viestiin että tuo henkilö opiskelee Helsingin yliopistossa. Se nimenomaan on eliittiyliopiston maineessa, siinä mielessä että useimpien opiskelijoiden vanhemmat ovat itsekin akateemisia. Muissa yliopistoissa tilanne on täysin toinen.
Turun yliopisto on myös tuollainen.
Koskeeko se koko yliopistoa vai tiettyjä oppiaineita?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan joillain pahimmilla huuhaahömppäaloilla, joissa se "akateeminen hörhöily" on opintojen sisältöä tärkeämpää. Tuskin millään oikealla alalla esim. luonnontieteissä on tuollaista, samanlaista opiskeluahan se on kuin lukiossa, vähän vapaampaa vaan.
Juuri näin. Opiskelin "tieteelliseen käsityöammattiin" eli sovellettua luonnontiedettä, eikä opiskelijoiden taustoilla ollut merkitystä muuten kuin jako maalaiset vs. kaupunkilaiset.
Perusluonnontieteissä ei tule edes tämmöistä jakoa. Jokainen on oman älynsä ja suorituskykynsä arvottama, vanhempien koulutuksella eikä varallisuudellakaan ole merkitystä.
Humanistiset hömppäaineet ovat asia erikseen ja esim. kauppiksessa (ja oikiksessa?) pitää jopa pukeutua "oikein"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on ns. oma kokemus, jolla selitetään sitä, että ei kyetä menemään pois omalta mukavuusalueelta. Ei muillakaan ole kotona professoreja vanhempina, harva akateeminen muistelee omaa opiskeluaikaansa ja tuputa sitä lapselleen (tai ainakin tajuaa sen, että 80-luvulla oli toisin kuin nyt). Ei opettaja ja hammaslääkäri keskustele aamupalapöydässä lastensa kanssa tieteenfilosofiasta tai metodiopeista, mutta se työläistaustainen kuvittelee niin tapahtuvan.
Työläistaustaiset tuovat hurjan usein esille sen, että heiltä yliopistoon pääsy vaati lähes mahdottomia. Insinöörin ja sairaanhoitajan lapsi ei tuo esille vanhempien ammattia vedotessaan siihen, miksi hylätty tentti pitää saada hyväksytyksi.
Mulle kyllä yliopistoon pääsy oli älyttömän helppoa ja yhtään tenttiä en koskaan reputtanut. Se sosiaalinen elämä oli vaikeaa. Paras opiskelukaverini oli lähtöisin professoriperheestä ja kyllä heillä myös ne kotikeskusteluaiheet olivat aivan erilaiset kuin meillä. Kiitos hänen, kasvoin jonkin verran paremmin sisään akateemiseen maailmaan ihan pienissä asioissa, kuten vaikka siinä, että kirjoja voi ostaa itselleen, eikä vain lainata kirjastosta. :) -2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin jutun alun ja lisään edelliseen viestiin että tuo henkilö opiskelee Helsingin yliopistossa. Se nimenomaan on eliittiyliopiston maineessa, siinä mielessä että useimpien opiskelijoiden vanhemmat ovat itsekin akateemisia. Muissa yliopistoissa tilanne on täysin toinen.
Turun yliopisto on myös tuollainen.
Koskeeko se koko yliopistoa vai tiettyjä oppiaineita?
Erityisesti tiettyjä oppiaineita.
Vierailija kirjoitti:
Luin jutun alun ja lisään edelliseen viestiin että tuo henkilö opiskelee Helsingin yliopistossa. Se nimenomaan on eliittiyliopiston maineessa, siinä mielessä että useimpien opiskelijoiden vanhemmat ovat itsekin akateemisia. Muissa yliopistoissa tilanne on täysin toinen.
Haloo! Nyt valoja päälle kiitos.
Olen työläisvanhempien lapsi, ja tehnyt itsekin paljon "työläistöitä". En huomannut mitään haittaa taustastani, enkä kysellyt muiden taustoja.
Esim. kirurgi on käytännössä käsityöläisammatti. Tuskin siinä sydäntä leikellessä tulee tieteenfilosofiat ja diskurssit mieleen.
No jaa. Opiskelin Helsingin valtsikassa vuosituhannen vaihteessa ja meitä oli monentaustaisia. Itse olin ihan rahvasta, mutta ei siitä mitään ongelmaa ollut. Itse asiassa erään johtavan poliitikon lapsi oli opiskelukaveri ja hän oli se, joka peitteli taustaansa - emme me maalta valuneet köyhät.
Ei pidä paikkansa.