Te, jotka olette onnellisesti yhdessä ensimmäisen seurustelukumppaninne kanssa
Haluaisitteko kertoa tarinanne, kuinka se alkoi?
Kysymys koskee siis niitä, jotka elävät kumppaninsa kanssa onnellisesti yhdessä eikä aiempia suhteita ole.
Kommentit (12)
30 vuotta ollaan yhdessä oltu ja ollaan kumpikin ekassa suhteessa. Ei olla mitään uskovaisia.Tosi nuoria oltiin kun tavattiin.Ei oltu vielä ehditty muiden kanssa seurustelemaan.Ei meidän suhteen alkamisessa mitään sen erikoisempaa ollut.Silloin kuunneltiin samoja bändejä ja alkuajat kuunneltiin paljon musiikkia.
Tavattiin baarissa alle parikymppisinä. Klikkasi heti ja ollaan oltu nyt 10 vuotta yhdessä. Yhdessä ollaan kasvettu, opittu ja koettu kaikenlaista. Tiedostan, että moni nuorena tavannut pari kasvaa erilleen tai haluaa kokeilla muitakin kumppaneita. Olen onnellinen ja kiitollinen, että olemme muuttuneet ja kasvaneet yhdessä eikä aikustuminen ja elämänmuutokset ole erkaannuttaneet meitä toisistamme.
Kuinka usein harrastatte seksiä ja onko kumpikin siihen tyytyväinen?
Tavattiin yhteisten ystävien kautta, pyörittin samoissa piireissä. Käytiin siis isommalla kaveriporukalla leffassa, mökillä tms. ja jossain vaiheessa vaan kiinnostuttiin toisistamme ja aloimme seurustella vakavasti. Olin 16v, mies 20v.
Ollan oltu 21v yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein harrastatte seksiä ja onko kumpikin siihen tyytyväinen?
1-2 x/vko ja tyytyväisii ollaan ;-) Yhdessä opeteltu 26 v., niin kuinkas muuten.
Tavattiin kotibileissä ja meitä yhdisti sama musamaku. Myös luonteet, arvot, huumorintaju, kiinnostuksenkohteet ja muut jutut. Olimme tuolloin 17 v. Ja nyt 45.
Jotkut ihmettelelevät, että eikö ikinä kyllästytä tai olisiko kiva omata kokemuksia muistakin, mutta EI. Ollaan molemmat iloisia ja arvostetaan tätä suhdettamme.
Ainoa huono puoli on se, että toivon pääseväni lähtemään täältä ensin, koska en kestäisi mieheni kuolemaa. Ajatuskin hirvittää.
Tavattiin kesällä 1985 eräässä kahvilassa yhteisten tuttavien kautta. Kumpikin tunsi porukasta joitakin, toisiamme emme olleet tavanneet ja siitä se lähti. Olin silloin 17 ja mies 20. Yhteen muutettiin heti, kun täytin 18. Nyt yhdessä 33 vuotta, naimisissa 32. Edelleen olemme toisiimme rakastuneita, olemme aina olleet myös toistemme parhaat kaverit. Meitä yhdistää samat arvot, siisteys- ja ruokamieltymykset, musiikkimaku, harrastukset, sekä ylipäätään elämänasenne. Seksi on ollut aina hyvää ja sitä on keskimäärin 3 krt viikossa molempien tahdosta.
Eräs sukulaiseni tapasi miehensä lukiossa. He alkoivat seurustella lukion ekalla, ja ovat tainneet olla yhdessä kohta 20 vuotta.
Kiitos vastauksista!:)
Löytyisiköhän ketään, jotka eivät ole olleet teinejä tavatessaan?
Esim. molemmat isovanhempani ovat olleet elämänsä saman kanssa, eli ei ole exiä, vaikka mummot olivat molemmat 28v ja papat 25v ja 22v kun tapasivat.
Mutta onko tuollaista enää nykyään, vai onko seurustelu niin normi ettei helpolla löydy yli 20-vuotiasta sinkkuihmistä, jolla ei olisi eroa takana?
Vierailija kirjoitti:
Eräs sukulaiseni tapasi miehensä lukiossa. He alkoivat seurustella lukion ekalla, ja ovat tainneet olla yhdessä kohta 20 vuotta.
Surullista jos tuokin on nykyisin niin ihmeellinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista!:)
Löytyisiköhän ketään, jotka eivät ole olleet teinejä tavatessaan?
Esim. molemmat isovanhempani ovat olleet elämänsä saman kanssa, eli ei ole exiä, vaikka mummot olivat molemmat 28v ja papat 25v ja 22v kun tapasivat.
Mutta onko tuollaista enää nykyään, vai onko seurustelu niin normi ettei helpolla löydy yli 20-vuotiasta sinkkuihmistä, jolla ei olisi eroa takana?
Tämä oli siis ap:lta.
Lisään vielä, että myös vanhempani ovat toistensa elämänkumppaneita eli ei ole exiä, mutta he ovat olleet 16-vuotiaista saakka yhdessä niin silleen eri juttu.
Aikuisilla sinkuilla nuo exät ja tommoset kertoo jo arvoista.
Ap
Yläaste ikäisinä ihan vain puistossa alettiin olee :D
yhdessä since -90