Lue keskustelun säännöt.
1,5v lapseni käveli puoli kilometriä YKSIN mummolaan!!
24.08.2018 |
Pääsi livahtamaan pihalla karkuun vahingossa eilen. Kauhea paniikki iski ja luulin kuolevani siihen paikkaan mutta luojan kiitos oli mennyt mummolaan jossa mummo ja ukki kotona. En ikinä osannut kuvitella että osaisi kävellä yksin sinne.
Kommentit (20)
Puolitoistavuotias on vasta juuri oppinut kävelemään, eikä osaa kävellä yksin noin pientä matkaa. Olisit keksinyt edes että lapsesi olisi kolme tai neljävuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huippusuunnistajaa olet kasvattamassa. Vaikka kyllä sinusta lasu pitäisi tehdä, kun et osaa pitää lastasi yhtään silmällä.
Kannattaa katsoa vähän enemmän lapsen perään, meillä saman ikäinen kävelee helposti pari kilometriä ennen kuin väsyy ja tahtoo rattaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Puolitoistavuotias on vasta juuri oppinut kävelemään, eikä osaa kävellä yksin noin pientä matkaa. Olisit keksinyt edes että lapsesi olisi kolme tai neljävuotias.
Pyh ja pah, tuon ikäinen juoksee ja hyppii jo sujuvasti. Käveleekin kilometrejä.
Minä olin kävellyt saman ikäisenä ja vieläpä ämpärin kanssa naapuriin "siemenpottuja" hakemaan (oltiin käyty siellä ennenkin). Välissä jyrkkärinteinen vaarannyppylä, matkaa juurikin tuo puolisen kilometriä metsäpolkua pitkin.
Oli siinä ollut kuulemma sydän kurkussa niin vanhemmilla kuin isovanhemmillakin, kun luulivat ensin minun pudonneen järveen.
Kävelemään olin oppinut 10kk iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näille provoksi väittäjille tiedoksi. Meillä on mummolaan turvallinen reitti jossa ei ole isoja teiden ylityksiä vaan pääasiassa hiekkaisia kävelyteitä ja ollaan kävelty sitä monet kerrat joten on erittäin tuttu reitti lapselle. Lapsi on useamman kerran kävellyt itse kanssamme koko matkan ja hyvin jaksanut. En silti olisi voinut kuvitella että osaisi sen täysin omatoimisesti mennä mutta näköjään se on mahdollista. Ap
Voisin hyvin kuvitella, että omani olisi tehnyt saman tempun. En uskaltanut tuossa iässä päästää lasta kahta metriä kauemmas itsestäni, oli jo silloin vikkelä ja itsenäinen.
Nyt 2,5-vuotiaana kävelee kilometrikaupalla, ja on alkanut karkailla. Silmä tarkkana saa edelleen olla. Kerran karkasi minulta pyörällä, lähti vaan polkemaan pakoon niin kovaa, että en pysynyt perässä vaikka juoksin täysillä perässä. Ajeli suoraan reilun kilsan päässä olevalle bussipysäkille, ja jäi odottamaan bussia, halusi mummolaan. Hyvä että pysähtyi, ties miten kauas olisi muuten ehtinyt. Pyörä meni tauolle, ja minä treenaan juoksemista vähän ahkerammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lapsi pääsi karkuun sen klassisen tilanteen takia kun isä ja minä molemmat luulimme että toinen tietää missä lapsi on. Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun näin käy. Olen vieläkin ihan järkyttynyt että näin pääsi käymään kun olen aina pyrkinyt vahtimaan lasta kuin haukka. Ap
Meilläkin karkasi tuon ikäisenä erääseen lähistön taloon, jossa tiesi olevan pihalla ihania lemmikkieläimiä. Meni niitä katsomaan. ONNEKSI naapuri oli kotona ja toi lapsen kotiin, kun säntäilimme vielä oman pihan lähistöllä etsimässä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolitoistavuotias on vasta juuri oppinut kävelemään, eikä osaa kävellä yksin noin pientä matkaa. Olisit keksinyt edes että lapsesi olisi kolme tai neljävuotias.
Höpöhöpö. Yksilöllistä, milloin oppii kävelemään. Mun lapsi oppi kävelemään tukea vasten 6 kk iässä ja ilman tukea 8 kk iässä. Ilman kaatumisia käveli 10 kk iässä.
Vierailija kirjoitti:
Puolitoistavuotias on vasta juuri oppinut kävelemään, eikä osaa kävellä yksin noin pientä matkaa. Olisit keksinyt edes että lapsesi olisi kolme tai neljävuotias.
Kyllä se on mahdollista. Mun tytär oppi kävelemään reilut 7kk ikäisenä ja juoksi täyttä päätä ja järjen hiventäkään vuoden ikäisenä.
Eikä ollut mikään poikkeus. Rattaissa ja turvakaukalossa käytettiin lisävaljaimia, niin liikkuvainen oli. Eikä 500m ole kovin pitkä matka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä päässyt livahtamaan huomaamatta? Kyllä tuon ikäisen meno on kuitenkin yleensä suht hidasta taapertamista, että kyllä luulisi huomaavan, varsinkin jos on suht suora reitti, ettei ole nyppylöitä tai muita reitillä.
Tuon ikäisen ei todellakaan kuulu olla yksin ulkona, tai olla ulkona vanhemman kanssa, jonka nenä on kiinni puhelimessa. Eipä muitakaan vaihtoehtoja tule mieleen, miten olisi muuten karannut.
Mun kuopus oli hirveä karkaamaan, ketterä ja tosi nopea.
En vieläkään pysty puhumaan asioista vaikka poika 14 vuotta.
Aina vahdittu mutta silti...
Onneksi teillä turvallinen tie sillä noin pieni ei selviä tien tlityksistä. Vaikea löytää jos ei ole enää näkyvissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolitoistavuotias on vasta juuri oppinut kävelemään, eikä osaa kävellä yksin noin pientä matkaa. Olisit keksinyt edes että lapsesi olisi kolme tai neljävuotias.
Mitä meinaat että vasta oppinut? Kyllä jotkut kävelee jo alle vuoden ikäisenä.
Toi mummolaan kävely on tietty asia erikseen jota kyllä epäilen
Vierailija kirjoitti:
Ja lapsi pääsi karkuun sen klassisen tilanteen takia kun isä ja minä molemmat luulimme että toinen tietää missä lapsi on. Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta kun näin käy. Olen vieläkin ihan järkyttynyt että näin pääsi käymään kun olen aina pyrkinyt vahtimaan lasta kuin haukka. Ap
Mikä ihmeen klassinen tilanne?! Tuo on paha huolimattomuusvirhe ja on vain hyvää tuuria, että ette ole nyt syytteessä siitä. Tarkkuutta nyt sen melkein vauvan kanssa. Pyrkiminen ei auta, lasta on vahdittava.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä päässyt livahtamaan huomaamatta? Kyllä tuon ikäisen meno on kuitenkin yleensä suht hidasta taapertamista, että kyllä luulisi huomaavan, varsinkin jos on suht suora reitti, ettei ole nyppylöitä tai muita reitillä.
Tuon ikäisen ei todellakaan kuulu olla yksin ulkona, tai olla ulkona vanhemman kanssa, jonka nenä on kiinni puhelimessa. Eipä muitakaan vaihtoehtoja tule mieleen, miten olisi muuten karannut.
Nopeita noi taaperot osaavat olla, mutta yksin en jättäisi hetkeksikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä päässyt livahtamaan huomaamatta? Kyllä tuon ikäisen meno on kuitenkin yleensä suht hidasta taapertamista, että kyllä luulisi huomaavan, varsinkin jos on suht suora reitti, ettei ole nyppylöitä tai muita reitillä.
Tuon ikäisen ei todellakaan kuulu olla yksin ulkona, tai olla ulkona vanhemman kanssa, jonka nenä on kiinni puhelimessa. Eipä muitakaan vaihtoehtoja tule mieleen, miten olisi muuten karannut.
Nopeita noi taaperot osaavat olla, mutta yksin en jättäisi hetkeksikään.
Ei ollut yksin ulkona! Olimme miehen kanssa myös lapsen kanssa pihalla ja samalla teimme pihahommia joita yllätys yllätys omakotitalossa asuvilla ihmisillä riittää ja katsoimme lasta samalla joka leikki hiekkalaatikolla. Lapsi vain on ollut aina vikkelä ja kova menemään. Ap
Meillä useampi lapsi, joista viides lähti kävelemään 8 kk iässä. Ja todellakin juoksi ( ja lujaa) jo ennen kuin täytti 1v.
Eikä 1.5v ole mikään tomppeli. Kyllä tasan tarkkaan osaa tutun reitin, jota monesti kävellyt.
Minä kävelin 3-vuotiaana kilometrin matkan päiväkotiin ja kotiin, saman matkan siis kahdesti päivässä ilman vaikeuksia.
No nyt en oikeen usko.