Onko rikkaiden perheiden lapset toisia fiksumpia?

Kyllä. Kävin itse peruskouluni sykissä, jonne valittiin oppilaat pääsykokeen perusteella. 90% luokkalaisistani oli akateemisista perheistä

Tietenkin ovat. Lisäksi vastuulliset rikkaat vanhemmat huolehtivat omasta lapsestaan jo pienestä pitäen siten, ettei lapsi leiki köyhien perheiden lasten kanssa tai tapaa köyhien perheiden lapsia. Huolehtivat myös lastensa koulunkäynnin siten, etteivät joudu tekemisiin köyhien perheiden lasten kanssa.

Köyhien perheiden lapset ovat huonoa seuraa rikkaiden perheiden lapsille ja vastuullisella vanhemmalla on oikeus pitää lapsensa erossa sellaisesta seurasta, jonka katsoo olevan omalle lapselleen haitallista.

No siis äly auttaa menestymään ja hoksaamaan tilaisuudet. Kai sitä rikkaille vanhemmille syntyy vammaisiakin lapsia, siinä kuin pienituloisemmillekin.

Ei. Köyhästä perheestä tulleilla on yleensä vain toiset arvot, kun lähtökohdat ovat huonommat.

Ja olen akateeminen itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin ovat. Lisäksi vastuulliset rikkaat vanhemmat huolehtivat omasta lapsestaan jo pienestä pitäen siten, ettei lapsi leiki köyhien perheiden lasten kanssa tai tapaa köyhien perheiden lapsia. Huolehtivat myös lastensa koulunkäynnin siten, etteivät joudu tekemisiin köyhien perheiden lasten kanssa.

Köyhien perheiden lapset ovat huonoa seuraa rikkaiden perheiden lapsille ja vastuullisella vanhemmalla on oikeus pitää lapsensa erossa sellaisesta seurasta, jonka katsoo olevan omalle lapselleen haitallista.

Vmp.

Vierailija kirjoitti:

Näin reilun kolmenkympin iässä olen huomannut että mitä paremmasta perheestä ihminen tulee sen paremmin hänellä menee elämässä. Ollaan yleisesti fiksumpia ja sivistyneempiä kuin köyhemmistä perheistä tulevat. Toki on poikkeuksiakin, mutta näin se tuntuu lähes aina menevän.

Mistä johtuu? Paremmat eväät elämään? Vanhemmat fiksumpia kuin köyhillä perheillä?

No juuri asioista noista tutkimustenkin mukaan, mitä kerrot. Kyllä näin akateemisena joskus ihmettelee tämänkin palstan kommentteja, että ai, tuollaisia ihmisiä on ihan oikeasti olemassa, joilla on noin vähän tietoa perusasioista. Tunnen myös duunareita, jotka ovat tosi sivistyneitä eli kaikenlaista tietoa löytyy ja lapset pärjäävät. Toisaalta ns. hyvissä perheissä voidaan piilotella julkisivun takana, mitä kauheimpia juttuja, alkoholiongelmia ja perheväkivaltaa, mutta todennäköisyys kouluttautua paremmin ja pärjätä on näissä ns. paremmissa perheissä. Tyhmyys ja köyhyys periytyvät, ikävä fakta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin reilun kolmenkympin iässä olen huomannut että mitä paremmasta perheestä ihminen tulee sen paremmin hänellä menee elämässä. Ollaan yleisesti fiksumpia ja sivistyneempiä kuin köyhemmistä perheistä tulevat. Toki on poikkeuksiakin, mutta näin se tuntuu lähes aina menevän.

Mistä johtuu? Paremmat eväät elämään? Vanhemmat fiksumpia kuin köyhillä perheillä?

No juuri asioista noista tutkimustenkin mukaan, mitä kerrot. Kyllä näin akateemisena joskus ihmettelee tämänkin palstan kommentteja, että ai, tuollaisia ihmisiä on ihan oikeasti olemassa, joilla on noin vähän tietoa perusasioista. Tunnen myös duunareita, jotka ovat tosi sivistyneitä eli kaikenlaista tietoa löytyy ja lapset pärjäävät. Toisaalta ns. hyvissä perheissä voidaan piilotella julkisivun takana, mitä kauheimpia juttuja, alkoholiongelmia ja perheväkivaltaa, mutta todennäköisyys kouluttautua paremmin ja pärjätä on näissä ns. paremmissa perheissä. Tyhmyys ja köyhyys periytyvät, ikävä fakta. 

sanajärjestys po. olla: juuri noista asioista

Hyvin menee kuin suhteilla pääsee. Muistan vieläkin sen lukiolaisen, jonka mielestä opintotuki oli turha ja itse tienasi 100k vuodessa.

En kyllä allekirjoita tuota, tokihan rikkaiden perheiden pennut on niin olevinaan, mutta täytyyhän sitä päteä.

Lauri Tähkä lauloi kyllä osuvasti:

”Sekös niitä rikkahia harmittaa kun köyhän lapsi on kaunis”

Tuo on todella makea tilanne kun kohdalle sattuu, ja sattuuhan se usein; ei siinä kalliit merkkivaatteet auta jos lärvi ja vartalo on kuin riihen seinästä reväisty. Jää väkisin köyhemmän kaunottaren tai komistuksen varjoon. Kaikkea ei rahalla saa. Ja hyvä niin😊

Ainakin meidän luokalla suurimmat puupäät olivat eräistä Suomen rikkaimmista suvuista.

No. Isi hoiti niille opiskelupaikat akademiin...

Vierailija kirjoitti:

Hyvin menee kuin suhteilla pääsee. Muistan vieläkin sen lukiolaisen, jonka mielestä opintotuki oli turha ja itse tienasi 100k vuodessa.

Suhteilla ei pääse yliopistoon eikä saa kursseja läpi. Pääomatuloja voi saada tolvanakin, mutta matikan syvärit on eri juttu

Ei rahan tekeminen järkeä vaadi!!! Tiedä tosi fiksuja siivooja ja työttömiä. Ja tosi tyhmiä rikkaita yrittäjiä. 😂

Heh, juuri luin tästä kirjasta Kuka menestyy ja miksi. On tutkittu esim. vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta rikkaissa ja köyhissä perheissä. Rikkaissa perheissä lapsiin panostetaan, heidän asioistaan kysellään, heitä ohjataan harrastuksiin ja ylipäänsä heille luodaan tunne, että heillä "on oikeus", mikä tarkoittaa mm. sitä, että he rohkeammin puhuvat auktoriteettiasemassa oleville ihmisille. Köyhissä perheissä lapset elävät omissa oloissaan ja harrastavat, jos itse niihin hakeutuvat. Kumpikaan kasvatustapa ei sinänsä ole hyvä tai huono, mutta rikkaiden perheiden tapa povaa menestystä elämässä (miten sitä mitataankaan). Kirjassa on huimiakin tarinoita siitä, millaisesta pinteestä voi päästä eteenpäin, kun on hyvät lähtökohdat, mutta köyhän perheen lapsella koko opiskelu voi tyssätä yhteen ongelmaan, jota ei osata ratkaista. 

Olen itse lähtöisin duunariperheestä, jossa opiskeluun suhtauduttiin kyllä myönteisesti, mutta vasta aikuisena ja lukuisien mutkien kautta olen tajunnut, kuinka vähän tukea sain. En syytä siitä vanhempiani, he eivät parempaan kyenneet, mutta ymmärrän kyllä, miksi sosiaaliluokka periytyy edelleen vahvasti.

Tässä sitten vähän faktaa tyypillistä av-keskustelua pilaamaan. Eli kyllä, sosioekonominen asema periytyy. Huomatkaa erityisesti tuo kohta, että vaikka koulutus olisi täsmälleen sama, varakkaammasta perheestä oleva osaa mennä sen avulla parempaan työpaikkaan:

Vanhempien sosioekonominen asema periytyy vahvasti erityisesti yhteiskunnan ääripäissä eli kaikista pieni- ja suurituloisimmilla, käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan perheen materiaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset toimintamahdollisuudet ja -olosuhteet ennustavat lasten aikuisena saavuttamaa sosioekonomista asemaa.

Ero tuloissa pieni- ja suurituloisten perheiden jälkeläisten kesken säilyy, vaikka tulokehitystä seurataan useampi vuosi valmistumisen jälkeen.

- Suurituloisen perhetaustan vaikutus on vahva, sillä se suojelee myös matalan koulutukseen ja työttömyyteen yleensä liittyvältä suuremmalta todennäköisyydeltä päätyä pienituloiseksi. Pienituloisilla ei ole saatavilla samanlaista tukea ja mahdollisuuksia, väitöstutkimuksen tehnyt Outi Sirniö kertoo.

Erot näkyvät tutkimuksen mukaan myös siinä, että saman koulutustason saaneista lapsista hyvätuloisten perheiden lapset saavuttavat paremman tulotason kuin pienituloisesta perheestä tulevat.

Rikkaiden lapset eivät ole fiksumpia, mutta heille opetetaan tietyt arvot (koulutuksen arvostaminen), he saavat monipuolisemman kasvuympäristön ja heidän vanhempansa osaavat tukea lastensa opintoja tehokkaammin. Köyhän lapsi kompastuu moneenn kantoon koulutustiellä, jotka rikkaan lapselta on siloiteltu pois. Niinpä köyhän lapsi joutuu tekemään kaksinverroin työtä päästäkseen toteuttamaan kokonaan kaiken potentiaalinsa. Sinänsä tilanne on harmittava, sillä suomalaisia on muutenkin vähän, joten kaikkien, joilla on jotain annettavaa yhteiskunnalle, pitäisi päästä toteuttamaan lahjakkuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin menee kuin suhteilla pääsee. Muistan vieläkin sen lukiolaisen, jonka mielestä opintotuki oli turha ja itse tienasi 100k vuodessa.

Helvettiäkö köyhien pitää tunkea sinne rikkaiden eliittilukioihin? Köyhät menkööt sinne maakuntalukioihin toisten köyhien sekaan! Eliittilukiot ovat paremman porukan lukioita. Jos sinne köyhänä menee, niin sitten saa myös siihen varautua, että siitä kuulee.

Yks köyhä poika oli joskus eliittilukiossa ollessaan ihastunut joihonkin tyttöön siellä. Mutta se luuseri ei ollenkaan ymmärtänyt, kuinka tyttö kavereineen nauroi ja tirskui sille. :D

Siis tämä pätee akateemisiin varakkaisiin perheisiin.

Jos perhe akateeminen niin perheen lapsi ei voi kaveerata alemman tason perheen vesan kanssa vaikka perhe olisi varakas.

Esim yrittäjäperhe, jolla rahaa (ja ehkä amk/ins) tutkinto ei sovellu akateemisen perheen lasten keikkitoveriksi (vaikka akateemisen perheen vanhemmista toinen työtön). Näin meidän lähikaduilla...akateemiset pelkäävät, että saavat huonoja vaikutteita😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin menee kuin suhteilla pääsee. Muistan vieläkin sen lukiolaisen, jonka mielestä opintotuki oli turha ja itse tienasi 100k vuodessa.

Suhteilla ei pääse yliopistoon eikä saa kursseja läpi. Pääomatuloja voi saada tolvanakin, mutta matikan syvärit on eri juttu

Opiskeluista voi ihan hyvin selvitäkin sisällön osalta, mutta sitten kun lähdetään töitä hakemaan, luomaan suhteita, markkinoimaan itseään, suunnittelemaan uraa, menee sormi suuhun heillä, jotka ovat kotoisin perheestä, jossa lapsen valkolakki on ollut elämän suurin unelma. Näissä perheissä on tehty mitä pomo sanoo ja mitä naapurit ovat tehneet. Ei sellainen anna mitään eväitä akateemiseen työelämään. Valitettavasti. Olen itsekin sellaisesta kotoisin.

geenien puolesta ei välttämättä älykkäämpiä. saavat parempaa ravintoa, kustannetaan erilaisia kehittäviä harrastuksi ja tarpeenvaatiessa palkataan opettajia jotka sitten antaa yksityisopetusta lapselle.

Ei se mene ihan noin mustavalkoisesti. Suorittajapalkansaaja luokka on yleisesti periytyvä luokka, missä ei oteta minkäänlaisia riskejä. Opiskellaan ja tehdään kaikki samat asiat kiltististi mitä vanhemmat neuvoo, mielellään akateemisesti. Siitä yksi luokka ylöspäin, eli ryysyistä rikkauksiin luokka ponkasee ilman koulutusta tai koulutuksen kanssa. Suomessa menestyneimmät yritysjohtajat, jotka ovat itse perustaneet yrityksensä tulevat työväenluokasta järkeään. Noiden yritysjohtajien kanssa ei pärjää kilpailussa selittelemällä titteleitä tai vanhempien akateemisuutta.