Syy siihen että kouluissa ei puututa kiusaamisiin, on se että

Höpö höpö. Suurin syy puuttumattomuuteen on se, ett kiusataan aikuisten silmiltä piilossa, eikä kiusattu tule asiasta kertomaan. Aina puututaan kun saadaan tietää.  Hyvin usein kiusattu häpeää kiusatutksi tuloaan niin paljon, ettei suostu asiasta puhumaan.

Kiusaamisen karsiminen on loputon suo.

Sitä paitsi kiusaaminen kasvattaa kaikkien luonteita ja sietokykyä aikuisuutta varten.

Höpönlöpön. Syy puuttumattomuuteen on välinpitämättömyys. Kiusaamisseen puuttuminen vaatii lisätyötä ja sitä harva opettaja on valmis tekemään. Saman palkan saa tekemällä kaiken rimaa hipoen tai mahdollisimman hyvin.

Osa kiusaajista oli koulussa opettajan lapsia. Ei uskottu että heidän lapset voisivat kiusata.

Samoin jos vanhemmat yhteiskunnallinen status oli korkea niin lapsi oli automaattisesti hyväkäytöksinen.

Opettajanhuoneessakin tapahtuu kiusaamista.

Meidän alakoulussa rehtori oli sitä mieltä että kiusaamista ei esiinny. Kiva pieni kyläkoulu, alle 100 oppilasta.

Vanhempainyhdistys teki sosiaalialan asiantuntijan avulla nimettömän kyselyn kaikille koulun oppilaille koskien koulukiusaamista.

Selvisi että rehtorin omalla ohjaamalla luokalla oli rankimmat ja pisimpään jatkuneet kiusaamistapaukset.

Kun puhutaan KiVa-koulusta, puhutaan koulusta missä on otettu käyttöön kiusaamisen vastainen (KiVa) toimintamalli.

Kaikkien tutkimusten mukaan kiusaaminen on vähentynyt kouluissa merkittävästi.

Tämä ei ole tapahtunut itsestään vaan koska opettajat ovat alkaneet tehdä sitä työtä, joka kuuluisi vanhemmille. Niin, sieltä kotoa niitä kiusaajia lähetetään.

Mutta ei tietenkään kiusaaminen kokonaan lopu koskaan. Eivät lopu myöskään sodat tai nälänhätä. Tai edes työpaikkakiusaaminen tai kännissä ajaminen.

Vierailija kirjoitti:

Osa kiusaajista oli koulussa opettajan lapsia. Ei uskottu että heidän lapset voisivat kiusata.

Samoin jos vanhemmat yhteiskunnallinen status oli korkea niin lapsi oli automaattisesti hyväkäytöksinen.

Jep, ja jos lapseni koulussa se "kiusattu" lapsi on pahin kiusaaja itse, mutta koska hänen äitinsä on koulun johtokunnassa, niin minkä tuon tyypin kukkoilulle mitään mahtaa. Kun lapsukainen kertoo kotona tarinoitaan, niin mamma uskoo kaiken ja vaikka kymmenen oppilasta muuta sanoisi, niin hänen tarinallaan mennään. Myös opettajan kullannuppu oli yksi kiusaaja, jonka kiusaamista katsottiin läpi sormien.

Tämä kiusaaminen on ikuisuusasia, jota selvittääkseen opettajat tekee koulussa jatkuvasti töitä. Meidän lapsen luokalla viime syksynä opettaja kutsui kiusaamistapauksen johdosta vanhempia koululle keskustelemaan. Minä olin yksi kiusaajien vanhemmista, ikävä kyllä. Tilanne tuli aivan puskista ja järkytyksenä. Opettaja kertoi ja me kuuntelimme. Tilaisuudessa olimme kaikki yksimielisiä siitä, että homman täytyy loppua. Opettaja veti homman hyvin ja lähdimme kotiin, jossa juttelimme lastemme kanssa. Minä kävin vielä kiusatun kotona ovella lapsen kanssa juttelemassa ja lapsi myösni tehneensä väärin,  pyysi kiusatulta anteeksi ja lupasi ettei enää jatka toimintaa.

Yksi kiusaajista oli kertonut äidilleen, että opettaja pakotti hänet sanomaan että hän on kiusaaja, ja ettei kyllä koskaan kiusaa. Äiti valitti opettajan toiminnasta ja kiusaaminen jatkuu. Kiusaaja generoi ympärilleen uuden kannustusryhmän kun tuo vanha mureni. En kyllä keksi, kuinka koulu saa tuon katkaistua. 

Opettaja ei tiedä kiusaamisesta. Opettajien työaika on vedetty niin tiukalle, että ei ehdi rauhassa istua ja tarkkailla ja kuunnella. Ei ehdi puuttua, kun on kiire. Ja kodeista ei saa ainakaan tukea. Synttärikutsut ja joku jää ilman, koska vanhemmat antavat näin tapahtua. Suurin osa kiusaamisesta on ulkopuolelle jättöä ja kotien mielestä " ei voi pakottaa olemaan tekemisissä".

Ope

Jos kiusaaminen tulee ilmi ja opettaja puuttuu, kiusaajien kodit nousevat valtavaan vastahankaan ("ei ole totta, meidän lapsi ei kiusaa yms") -> ottavat yhteyttä rehtoriin. Rehtori hermostuu ja kaataa koko roskan opettajan päälle ("no on ylireagoinut tai tulkinnut asian väärin"). Asia selvitetty !

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien tutkimusten mukaan kiusaaminen on vähentynyt kouluissa merkittävästi.

Tämä ei ole tapahtunut itsestään vaan koska opettajat ovat alkaneet tehdä sitä työtä, joka kuuluisi vanhemmille. Niin, sieltä kotoa niitä kiusaajia lähetetään.

Mutta ei tietenkään kiusaaminen kokonaan lopu koskaan. Eivät lopu myöskään sodat tai nälänhätä. Tai edes työpaikkakiusaaminen tai kännissä ajaminen.

Kiusaaminen loppuu kun vanhemmat oikeasti puuttuvat tilanteeseen, nykyajan opettajat ei siihen pysty!

Olen samaa mieltä kommentin 13 kanssa siitä, että ilman kotien apua opettajat eivät kiusaamista kykene lopettamaan, koska kiusaamista tapahtuu myös muualla kuin koulussa. Opettajan velvollisuus on tehdä asia huoltajille tiettäväksi ja ideaalitilanteessa toimia yhdessä huoltajien kanssa kiusaamisen lopettamiseksi. Jollei huoltajat kykene syystä tai toisesta olemaan fiksuja aikuisia ja ohjaamaan lastaan oikeaan, on kiusaamisen loppuminen todella epätodennäköistä. Tuossa tapauksessa kiusaaminen parhaimmillaankin painuu vain piiloon, mutta saattaa toki jatkua ihan ennallaankin. Se sitten mielletään opettajan syyksi, koska kiusaaminen ei loppunut.

Kaikista opettajan tietoon tulleista kiusaamistapauksista yli puolet eivät ole varsinaista kiusaamista, vaan riitoja, joissa kaksi osapuolta nahistelee. Niiden selvittäminen voi joskus olla jopa raskaampaa kuin varsinaisten kiusaamistapausten.

Varsinaisista kiusaamistapauksista (tuotetaan pahaa mieltä tarkoituksella toiselle, toisella puolella ylivoima, jatkuvaa toimintaa, ei siis kertatapauksia) on puolestaan yli puolet sellaisia, joissa kiusaaja ei edes tiedä (ymmärrä) kiusaavan. Nämä ovat helpoimmat tapaukset selvittää, koska lapset ymmärtävät tehneensä väärin ja lopettavat.

Kiusaamisessa vaikeimmat keissit ovat ne kiusaajat, joita voi luonnehtia sanalla mulk#u. Näihin ei välttämättä tepsi mikään, eivät pelkää rangaistuksia (usein siksikään, että tietävät, että kotona heitä puolustetaan), eivät ymmärrä järkipuhetta, heistä on vain kiva kiusata muita. Heidän ainoa nautintonsa on saada kiusata, käyttäytyä öykkärimäisesti. Usein he päätyvät yritysjohtajiksi tai poliitikoiksi.

Sitten on vielä piilokiusaaminen, jonka laajuutta voi vain arvailla. Tämän piiloon jäämisestä ei kannata syytellä opettajia. Luokassa saattaa olla juurikin kiusaamisen takia ylimääräisiä aikuisia seuraamassa tilannetta ja silti piilokiusaamista tapahtuu. Eräässä tapauksessa oli huonon ilmapiirin luokassa kutaattoria ja psykologia sun muita aikuisia seuraamassa päivän luokan toimintaa. Aikuisia oli suhteessa noin yksi aikuinen kolmea lasta kohti. Yksikään aikuinen ei ollut huomannut päivän aikana luokassa tapahtuvaa kiusaamista. Lapsista melkein joka toinen kertoi, että senkin päivän aikana kiusaamista tapahtui kesken oppituntien.

Sanana koulukiusaaminen on ihan väärä. Ei kai sitä muissa kielissä olekaan, kuin suomenkielessä. Kiusaaminen on iso vyyhti, ja harvoin se nykyisin yksinomaan kouluun rajoittuu. Sitä on koulun ohella vapaa-aikana, somessa, harrastuksissa jne. Tytöillähän kiusaaminen on usein hyvin piilotettua ja hienovaraista, julmaa ulkopuolelle jättämistä, katseita, puheita selän takana, eli sellaista, mikä huonosti tulee ilmi aikuisille. Ja koska se ei rajoitu kouluun, olisi entistä tärkeämpää, että kaikki kodit olisi kiusaamisen kitkemisessä mukana, koska ei koulu voi vapaa-ajan asioita olla selvittelemässä.

Vierailija kirjoitti:

ajatellaan että "ei MEIDÄN koulussa mitään kiusaamista ole, päinvastoin, tämähän on kiva koulu" ! Näin ylläpidetään illuusiota että koulun maine säilyisi...

Meidän koulussa on näiden kiva-kyselyiden mukaan erittäin vähän kiusaamista. Silti omasta työajasta mrnee helposti 3-4 tuntia joka viikko kiusaamisten selvittelyyn. Ehkä koulumaailmaa pitäisi muuttaa ja tuoda saman katon alle kaikki oppilaan tuki, psykologit, kuraattorit, nuorisotoimi, sosiaalityöntekijät, ym. Näin kaikkea pazkaa ei kaadeta vain opettajan niskaan. Käsittääkseni joitain uusia kouluja on lähdetty rakentamaan siten, että sieltä löytyy kaikki toimijat saman katon alta, esim Turun Syvälahden koulu.

Vierailija kirjoitti:

Sanana koulukiusaaminen on ihan väärä. Ei kai sitä muissa kielissä olekaan, kuin suomenkielessä. Kiusaaminen on iso vyyhti, ja harvoin se nykyisin yksinomaan kouluun rajoittuu. Sitä on koulun ohella vapaa-aikana, somessa, harrastuksissa jne. Tytöillähän kiusaaminen on usein hyvin piilotettua ja hienovaraista, julmaa ulkopuolelle jättämistä, katseita, puheita selän takana, eli sellaista, mikä huonosti tulee ilmi aikuisille. Ja koska se ei rajoitu kouluun, olisi entistä tärkeämpää, että kaikki kodit olisi kiusaamisen kitkemisessä mukana, koska ei koulu voi vapaa-ajan asioita olla selvittelemässä.

Aikuinen lyö toista = pahoinpitely. Lapsi lyö toista = kiusaaminen.

Aikuinen kirjoittaa someen ikäviä juttuja toisesta = kunnianloukkaus. Lapsi kirjoittaa someen ikäviä juttuja toisesta = kiusaaminen.

Aikuinen koskettelee toista ilman lupaa intiimisti = seksuaalinen ahdistelu. Lapsi koskettelee toista ilman lupaa = kiusaaminen.

Miksi ei voida lasten kohdalla alkaa käyttää oikrita termejä, vaan kaikki niputetaan saman termin alle. Lyöminen ja potkiminen ei ole kiusaamista. Se on pahoinpitelyä, josta aikuinen ei selviä puolen tunnin jälki-istunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Kun puhutaan KiVa-koulusta, puhutaan koulusta missä on otettu käyttöön kiusaamisen vastainen (KiVa) toimintamalli.

Niin tai ostettu. Kouluhan joutuu maksamaan tuosta!

Vierailija kirjoitti:

Kaikista opettajan tietoon tulleista kiusaamistapauksista yli puolet eivät ole varsinaista kiusaamista, vaan riitoja, joissa kaksi osapuolta nahistelee. Niiden selvittäminen voi joskus olla jopa raskaampaa kuin varsinaisten kiusaamistapausten.

Varsinaisista kiusaamistapauksista (tuotetaan pahaa mieltä tarkoituksella toiselle, toisella puolella ylivoima, jatkuvaa toimintaa, ei siis kertatapauksia) on puolestaan yli puolet sellaisia, joissa kiusaaja ei edes tiedä (ymmärrä) kiusaavan. Nämä ovat helpoimmat tapaukset selvittää, koska lapset ymmärtävät tehneensä väärin ja lopettavat.

Kiusaamisessa vaikeimmat keissit ovat ne kiusaajat, joita voi luonnehtia sanalla mulk#u. Näihin ei välttämättä tepsi mikään, eivät pelkää rangaistuksia (usein siksikään, että tietävät, että kotona heitä puolustetaan), eivät ymmärrä järkipuhetta, heistä on vain kiva kiusata muita. Heidän ainoa nautintonsa on saada kiusata, käyttäytyä öykkärimäisesti. Usein he päätyvät yritysjohtajiksi tai poliitikoiksi.

Sitten on vielä piilokiusaaminen, jonka laajuutta voi vain arvailla. Tämän piiloon jäämisestä ei kannata syytellä opettajia. Luokassa saattaa olla juurikin kiusaamisen takia ylimääräisiä aikuisia seuraamassa tilannetta ja silti piilokiusaamista tapahtuu. Eräässä tapauksessa oli huonon ilmapiirin luokassa kutaattoria ja psykologia sun muita aikuisia seuraamassa päivän luokan toimintaa. Aikuisia oli suhteessa noin yksi aikuinen kolmea lasta kohti. Yksikään aikuinen ei ollut huomannut päivän aikana luokassa tapahtuvaa kiusaamista. Lapsista melkein joka toinen kertoi, että senkin päivän aikana kiusaamista tapahtui kesken oppituntien.

Ihan mielenkiinnosta (ja siis kokemusta kiusaamisesta vähättelemättä) - miten lapset kertoivat heitä tuon tunnin aikana kiusatun?

Missä vaiheessa ollaan sellaisessa suossa, että ollaan liian herkkänahkaisia ja ’tuntosarvet ojossa’?

Ole itse selvittänyt lukioikäisten kokemaa koulukiusaamista mm opettajan taholta, joka kuulemma aina vähätteli heidän vastauksiakaan ja hymähteli ja osoitti että he ovat hänen mielestään tyhmiä (kun tämä herätti minut tarkkailemaan opettajaa, huomasin, että hänellä on sellainen äänenkäytön tapa, että hän todella pitää vähän omituisia hymähdyksiä) - mutta tämä kiusaaminen, mistä parin tytön vanhemmat minulle lukuisia kertoja soittivat ratkesi vain niin, että heille katsottiin aineessa ne kurssit missä oli toinen opettaja. Tosin silti jouduin heidän kohdallaan vielä selvittämään kun sekin opettaja kiusasi (eli antoi heille huonommat numerot kuin pienen yläkoulun opettaja, joka oli kehunutkin heitä...) Tosin tähän sitten jo sanoin, että jos kaipaavat jotain selvennystä arvioinnin perusteista lukiossa niin olkoon yhteydessä kyseiseen opettajaan, minä en siihen puutu.

Näitä samoja tyttöjä joku kiusasi tunnilla ’katsellen heitä arvostelevasti’ kun he pitivät jotain esitelmää ja joku oli vielä sanonut ’puhu lujempaa, tänne ei kuulu’ 🙄

Mutta siis, kiusaaminen ei lopu myöskään siksi,, että koulussa ei kukaan uskalla sanoa, ’kasvata itsetunto ja lopeta tuollainen vinkuminen siitä, että ihan kaikki on kiusaamista’ (ja valitettavasti liiallinen herkkänahkaisuus saattaa myös oikeasti houkutella jonkun kiusaamaan ja valituksiin väsähtänyt opettaja ei välttämättä huomaa, että nyt oikeasti kuuluu puuttua asiaan jämäkästi).