Syy siihen että kouluissa ei puututa kiusaamisiin, on se että

Vierailija kirjoitti:

Opettaja ei tiedä kiusaamisesta. Opettajien työaika on vedetty niin tiukalle, että ei ehdi rauhassa istua ja tarkkailla ja kuunnella. Ei ehdi puuttua, kun on kiire. Ja kodeista ei saa ainakaan tukea. Synttärikutsut ja joku jää ilman, koska vanhemmat antavat näin tapahtua. Suurin osa kiusaamisesta on ulkopuolelle jättöä ja kotien mielestä " ei voi pakottaa olemaan tekemisissä".

Ope

Älä viitsi. Jopa tunneilla on nimittelyä, ja opettaja ei huomaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä, mutta ainakin päiväkodissa kun kerroin että lapsi sanoo kotona yhden kiusaavan, oli vastaus että ”ei ole mahdollista, meillä on nollatoleranssi”. Niin varmaan, mutta sielläkö joka hetki ehditään vahtia jokaista lasten tekemistä/puhetta. Joo varmaan.

Itse olen sen verran saanut lapsena kokea syrjintää ja ns. hiljaista kiusaamista, että tiedän tasan tarkkaan miten toimin jos lapseni tulee koulussa kiusatuksi. Teen välittömästi selväksi että rikosilmoitus seuraa, jos ei lopu siihen. Koulu meillä tosin on steinerkoulu, olen huomannut että meininki on siellä fiksua.

Jep ja tuttu nuoriso-ohjaaja kertoi, että omien kokemustensa mukaa juuri Steinerkoulussa on eniten kiusaamista.

No en tietenkään ota kantaa yleisesti, vaan tässä meidän koulussa.

Muistan, että yläasteen aikana kerran puututtiin kiusaamiseen. Ja siitäkin tehtiin kiusaamistilanne eli piti siinä koko luokan läsnäollessa kertoa, miten se kiusaaminen loukkasi ja kiusaajat virnistelivät ja kuittailivat seuraavalla välitunnilla.

Lukioaikana kiusaaminen oli jatkuvaa henkistä kuittailua lähinnä kahden ihmisen taholta.

Toisen näin yökerhossa muutama vuosi lukion jälkeen ja juteltiin pitkään ja hän pyysi epäsuorasti anteeksi. Tuolloin vähättelin juttua, mutta nykyminä olisi todennäköisesti sanonut hieman kärkevämmin, mutta myöskin antanut anteeksi.