Miten parisuhteelle käy, jos nyt päätän lopettaa puolisoni kanssa seksielämän?
Olemmehan sitä jo vuosikymmenien ajan harjoittaneetkin, ja sänkykanssakäyminen siinä mielessä on vain harventunut, niin miksi enää vaivautumaan niitä harvojakaan kertoja, koska voisin elää ilman seksiäkin loppuelämäni.
Mitä tapahtuu sitten, jos lopetan? Kokeneet, kertokaa:?
Kommentit (24)
Puoliso alkaa sättiä haluttomuuttasi.
Kun itse kyllästyin puolison haluttomuuten ja jatkuviin torjuntoihin, niin päätin että meillä on seksiä vain hänen aloitteestaan ja nykyisin sitä on todella harvoin, sanotaan että kuusi kertaa vuodessa. Ja hän valittaa seksin vähyttä, mutta ei edelleenkään ole valmist tekemään asian eteen mitään. Ihan sama. Eipä paljon purista enää ja ero on ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin asunkunmppanuussuhde.
Jos seksin harrastaminen on
Sinulle "vaivaantumista" niin voisit kääntyä lääkärin puoleen?
Toki jos asia ei ole ongelma, ehkä olet seksuaslisuutesi kanssa sinut sittenkin?
Omaa elämää ei kannata jättää väliin ja uhrata mitään koska tekee asioita kostaakseen kumppanille. Jätä mieluummin tuo ihmissuhde kuin tingit omasta hyvinvoinnista.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso alkaa sättiä haluttomuuttasi.
Kun itse kyllästyin puolison haluttomuuten ja jatkuviin torjuntoihin, niin päätin että meillä on seksiä vain hänen aloitteestaan ja nykyisin sitä on todella harvoin, sanotaan että kuusi kertaa vuodessa. Ja hän valittaa seksin vähyttä, mutta ei edelleenkään ole valmist tekemään asian eteen mitään. Ihan sama. Eipä paljon purista enää ja ero on ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin asunkunmppanuussuhde.
Mikä idea tuossa on että jättää seksin noin vähälle jos itse tahtoo enemmän?
Se toinen saa olla haluamatta, se on hänen himo mutta miksi tehdä noin sinuna?
Meillä oli joskus raskausaikana muutaman kuukauden tauko. En vaan halunnut kosketusta. Mies venyi siihen ja arvostan sitä.
Nyt taas seksiä ollut pidempään jo ahkerasti, ollaan oltu 20 vuotta kimpassa.
Tuosta pitää puhua ja molemmilla pitää olla oikeus omaan haluun. Pidemmällä aikavälillä ajatellen tuo on väärin sitä kohtaan joka aina joustaa.
nelosmielipiteellesi: Niin mutta olen muutoin erittäin tyytyväinen kumppaniini, ja en todellakaan haluaisi jättää häntä.
Siinä tapauksessa parisuhde päättyy. Eihän se ole mikään parisuhde ilman mitään seksuaalisuutta. Voitte edelleen jatkaa kämppäkavereina. Saattaa hyvin olla, ettei kumppanisi ole sellaiseen halukas tyytymään. Jos haluaa aktiivisen seksielämän niin miksi tyytyä? Kun sitä eletään vain kerran ja voi löytää kumppanin jonka kanssa nauttia parisuhteesta täysipainoisesti.
Paisuhde on lupaus seksistä, kun se loppuu loppuu parisuhdekin. Kumppani alkaa käydä vieraisssa tai ottaa eron.. Ensin hän toisin kiukuttelee kuin pikkulapsi, jolta on viety kaikki lelut ja karkit. Tai tyytyy huonoon suhteeseen. Jokainen tarina on omanlaisensa vaikea sanoa miten juuri teidän kävisi.
Me puhuttiin asia läpi ja nyt miehellä on "lupa" hakea seksinsä muualta.
Vierailija kirjoitti:
Olemmehan sitä jo vuosikymmenien ajan harjoittaneetkin, ja sänkykanssakäyminen siinä mielessä on vain harventunut, niin miksi enää vaivautumaan niitä harvojakaan kertoja, koska voisin elää ilman seksiäkin loppuelämäni.
Mitä tapahtuu sitten, jos lopetan? Kokeneet, kertokaa:?
Parisuhteessa ei ole kyse vain sinusta vaan teistä molemmista. Eli huonosti käy.
Ensin loppuu seksi. Sitten loppuu henkinenkin yhteys. Sitten näivettyy koko avioliitto. Ihmisistä riippuen tulee tilalle ystävyys tai riidat, meillä riidat ja mustasukkaisuus.
Yritetään kämppiksinä mutta sitten loppui sekin. Mies muutti mökille.
Nyt on sitten menossa sitten joku kummallinen suhde. Juridisesti ollaan naimisissa. Lähinnä kai siksi että en jaksa ruveta tappelemaan osituksesta.
Muuten ei olla oikein mitään. Nähdään kun huvittaa.
Sanotaan puhelimella tekstaten hyvää yötä. Surkeata.
Entäpäs sitten jos kumpikin on kyllästynyt rakasteluun, ja haluaa vaan nukkua sängyssä, koska ikääntyminen väsyttää, ei vaan jaksa enää naida, ja kun on niin paljon naitu yhteisten vuosikymmenien aikana, kaikki on koettu sillä saralla. Ja mistään erikoisesta kimppakivasta ja seksivälineistöstä emme välitä.
Sooloseksi silloin kun itse haluaa on myös ihan riittävää meille jo ikääntyneille ihmisille.
En tiedä, ehkä liika pornon katseluni on vienyt halut olla oman puolison kanssa "sillai".
On niin helppoa vain katsella ruudulta tai netistä, kun muut naivat ja hikoilevat puolestani.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso alkaa sättiä haluttomuuttasi.
Kun itse kyllästyin puolison haluttomuuten ja jatkuviin torjuntoihin, niin päätin että meillä on seksiä vain hänen aloitteestaan ja nykyisin sitä on todella harvoin, sanotaan että kuusi kertaa vuodessa. Ja hän valittaa seksin vähyttä, mutta ei edelleenkään ole valmist tekemään asian eteen mitään. Ihan sama. Eipä paljon purista enää ja ero on ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin asunkunmppanuussuhde.
Meillä myös näin. Mies ei halua ja torjuu yritykseni, niin olkoon sitten. Kerta vuoteen on ollut tahti... Olen valmis eroamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puoliso alkaa sättiä haluttomuuttasi.
Kun itse kyllästyin puolison haluttomuuten ja jatkuviin torjuntoihin, niin päätin että meillä on seksiä vain hänen aloitteestaan ja nykyisin sitä on todella harvoin, sanotaan että kuusi kertaa vuodessa. Ja hän valittaa seksin vähyttä, mutta ei edelleenkään ole valmist tekemään asian eteen mitään. Ihan sama. Eipä paljon purista enää ja ero on ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin asunkunmppanuussuhde.
Mikä idea tuossa on että jättää seksin noin vähälle jos itse tahtoo enemmän?
Se toinen saa olla haluamatta, se on hänen himo mutta miksi tehdä noin sinuna?
Meillä oli joskus raskausaikana muutaman kuukauden tauko. En vaan halunnut kosketusta. Mies venyi siihen ja arvostan sitä.
Nyt taas seksiä ollut pidempään jo ahkerasti, ollaan oltu 20 vuotta kimpassa.Tuosta pitää puhua ja molemmilla pitää olla oikeus omaan haluun. Pidemmällä aikavälillä ajatellen tuo on väärin sitä kohtaan joka aina joustaa.
Eroaminen ei kiinnosta, eikä vieraissa käyminen. Itsetyydytys ja porno käy ihmisen korvikkeesta.
Vierailija kirjoitti:
Siinä tapauksessa parisuhde päättyy. Eihän se ole mikään parisuhde ilman mitään seksuaalisuutta. Voitte edelleen jatkaa kämppäkavereina. Saattaa hyvin olla, ettei kumppanisi ole sellaiseen halukas tyytymään. Jos haluaa aktiivisen seksielämän niin miksi tyytyä? Kun sitä eletään vain kerran ja voi löytää kumppanin jonka kanssa nauttia parisuhteesta täysipainoisesti.
Voi hyvää päivää, parisuhde voi olla parisuhde ilman seksiä.
Olis kannattanut kokeilla niitä aikuisten leluja. Ei kukaan jaksa aina naida se on ihan totta pitkissä parisuhteissa. Tulee väkisinkin taukoja. Asuntojen ositukset ei kannata näinä aikoina, se tekee erosta vaikean.
Seksi on yksi parisuhteen liimoista ei sitä nyt lopeteta kuin jotain karkinsyöntiä. Tai miksipä ei jos molemmille sopii. Tuntuu kyllä todella oudolta veli-sisko-suhteelta silloin.
Seksuaalisuus kuuluu kaikkeen ikään.
Seksin loppuminen lopettaa suhteesta kaiken lämmön, läheisyyden, kosketukset, yhteenkuuluvuuden ja hyvin nopeasti ei enää ole parisuhdetta. Kilteimmät kärvistelevät siitä huolimatta asuinkumppaneina vuodesta toiseen niin että kumpikin kulkee omia teitään, mutta valtaosa eroaa.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso alkaa sättiä haluttomuuttasi.
Kun itse kyllästyin puolison haluttomuuten ja jatkuviin torjuntoihin, niin päätin että meillä on seksiä vain hänen aloitteestaan ja nykyisin sitä on todella harvoin, sanotaan että kuusi kertaa vuodessa. Ja hän valittaa seksin vähyttä, mutta ei edelleenkään ole valmist tekemään asian eteen mitään. Ihan sama. Eipä paljon purista enää ja ero on ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin asunkunmppanuussuhde.
Tämä on kuin meiltä.
No jos puoliso haluaisi kuitenkin, hän varmaan pahoittaisi mielensä.