Ahdistaa ja säälittää tutut pitkäaikaistyöttömät

Usein tuntuu, että kumpa pystyisi auttamaan, kun tuntee ihmisiä, jotka ovat työttömyyden syövereissä. Ihan oikean oikeasti he haluaisivat töihin, mutta eivät kelpaa. He ovat ikään kuin väliinputoajia, koska eivät ole liian sairaita eläkkeelle, eivätkä riittävän hyviä saadakseen töitä tai päästäkseen edes työllistäville kursseille. Ehkä he ovat tehneet vääriä valintoja, eivätkä ole olleet tismalleen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. En yhtään ihmettele, että ovat katkeria monesta. Pelottaa myös, että itse voi olla joskus samassa tilanteessa. Eipä tässä muuta, mutta kun usein kuulee, että työt eivät kelpaa, niin ei se niin ole. Onko tälle kohderyhmälle saatavilla mitään oikeasti toimivaa ja eteenpäin vievää tukea? Se on aika hirvittävää, jos ei voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja tulevaisuuteen. On ehkä vasta 40-vuotias ja ikuisessa köyhyysloukussa.