Lue keskustelun säännöt.
Ongelma! En kehtaa pukeutua kivoihin vaatteisiin, etten näytä liian kauniilta!
02.08.2018 |
Tämä kuulostaa nyt ehkä aikalailla kerskumiselta, mutta siitä ei ole kyse. Tästä on oikeasti muodostunut minulle ongelma. Nyt kesälläkään en "kehtaa" laittaa päälle kukkamekkoa ja kauniita sandaaleja, koska tunnen itseni ylipuetuksi. Ahdistaa katseet, joita saan kun olen hyvinpuettu ja meikattu.
Voiko kyse olla siitä, että minusta tulee ns. liian kaunis verrattuna moniin muihin? Toki näen kaupugilla usein naisia kukkamekoissa ja ties missä hienoissakin virityksissä, mutta he eivät näytä silmiini liian kauniilta vaan enemmänkin arkisilta. Miksi minun kohdallani tuollaiset vaatteet aiheuttavat ahdistusta muiden katseista ja tunnetta siitä, että olen liian laittautunut? Onko kellään samaa ongelmaa?
Kommentit (29)
Vaatii hiukan opettelua uskaltaa olla näyttävä. Pari kertaa kun menee vaan niin siihen tottuu, ettei olekaan verkkarit jalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tunteen. Tavallaan sitä toivoo että pidettäisiin kauniina ja tyylikkäänä ja sitten kuitenkin se on vaivaannuttavaa kun katsotaan.
Ei ole ollenkaan kerskumista tuollainen viisaampi ihminen ymmärtää heti mistä on kysymys.
mutta nyt huvittaa kun ukkonen hajottaa noita suomi24-servereitä vähän väliä on tietoyhteydet poikki juurikin jos oli hyvä keskustelu jonkun kanssa käynnissä... huonot suunnittelijat kun salamaniskua ei kestä serveri..
En tiedä APn ikää, mutta viimeistään 20 vuoden päästä sinulla ei ole enää ”ongelmaa”. Nauti huomiosta niin pitkään kun voit. Kannattaa ehkä pohdiskella myös mielessään millaisen kuvan antaa muille kuvailemalla itseään liian kauniiksi.
Ei, ymmärrän oikein hyvin. Olin itse nuorena juuri tuollainen. Liikaa kuuntelin naisten mollaavan ja haukkuvan muita lutkiksi. Saatuani lapsia vapauduin ja olen pukeutunut kuten haluan. Silti aika moni nainen kontrolloi muiden pukeutumista ja haukkuu. Se on ällöä käytöstä ja voi jättää omaan arvoonsa sellaiset. Heillä on paha olla ja heitä harmittaa, kun itse eivät saa huomiota ja manipuloivat muita paheksumaan näyttäviä naisia. Mekko päälle vaan! T. Täti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä, rakastaisin käyttää mekkoa ja korkkareita, mutta jotenkin ahdistaa, kun ihmiset katsovat. Luultavasti he katsovat siksi, että olen pitkä+korot vielä jalassa. Mutta katseet ahdistavat, vaikka tiedänkin näyttäväni ihan hyvältä.
En ole elämässäni nähnyt liian kaunista naista.
Tissityrkkyjä paksulla kasvomaalilla kyllä, mutta en koskaan liian kaunista. Olen nähnyt vapaa-ajalla livenä missejä ja malleja, myös juhlatällingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen aina kehdannut, mutta se on maksanut minulle vähän sitä ett minusta ei ole pidetty työkaverina tai ihmisenä.
Minulla ei ole kyse siitä että olisin piirteiltäni liian kaunis - olen aika tavallinen. Mutta tyylini oli jo nuorena sellainen että tykkäsin arkenakin laittaa huolellisen meikin, laittaa hiukset, pukeutua esim. vartalonmyötäiseen jakkupukuun ja korkokenkiin. Ja olin (ja olen edelleen) koodarina it-alalla, jossa harvat naiset ei yleensä meikkaa ja pukeutuu farkkuihin ja huppareihin.
Kyllä mua on ihan naureskeltukin tyylini takia mutta ihan sama. Ja pidetty ylimielisenä ja pyrkyrinä. Luulen että olisin helpommin saanut kavereita töistä jos olisin tyyliltäni "tavallisempi", sellaisia pidetään yleensä mukavina ja rentoina kun taas laitettuja kireinä ja ylimielisinä.
Tuskin olet todellakaan mikään "liian kaunis". Mistä vetoa, että olet pullanaamainen tavis, joka vaan kuvittelee itsestään ja geeneistään liikoja. Nyt vaan ne kukkamekot päälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ahdistaa pelkkä hameen käyttö, koska kyllä jotkut tuijottaa, vanhemmat ihmiset ja miehet ylipäätänsä. Ilmiö on mielenkiintoinen, koska pukeudun hyvin konservatiivisesti muihin ikäisiini verrattuna. Nuoret ei tuijota sillä tavalla eikä esim. koulussa kenenkään vaatteita päivitellä tai suhtauduta oudosti
Kesäpukeutuminen on jotenkin vaikeaa. Mitkään hepenet ei tunnu luontevilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä meikkaamatta ja tekoripset himaan. Sit ei kukaan kato.
Mulla on ihan sama ongelma ja olen 30v. Olen aina jotenkin kerännyt katseita ihan 17-vuotiaasta asti. Nuorempana ehkä nautinkin huomiosta tietyllä tavalla, mutta toisaalta taas sellaiset perverssin oloiset vanhemmat ukot kuvottivat ja jäivät kyllä mielen syövereihin mieleen. He eivät ajatelleet, että onpa kiva, että joku pukeutuu kauniisti tai inspiroivasti, vaan he ajattelivat heti seksualisoida kohteensa ja tuijottaa ällöttävän ja oudon pitkän, jotkut syvälle silmiin, voi oksennus. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän ahdistun noista perversseiestä, koska ymmärrän tavallaan sitä likaista mieltä paremmin. Ymmärrän, että on väärin ja vastuutonta tuijotella tai kommentoida alaikäisiä sillä lailla, jotka vain nauttivat nuoruduestaan, ja ymmärrän, millaisessa sairaassa maailmassa elämme. Siksi jotenkin en etenkään vanhempana siedä vanhemmilta miehiltä mitään perverssiä. Oman ikäisteni huomio on enmmänkin kunnioittavalla tavalla ihailevaa ja säädyllistä. Ikinä en mitenkään erikoisen paljastavasti ole pukeutunut, mutta pelkästään jo kasvonpiirteet, hiukset, hymy herättivät huomiota, tai sitten vaan ihan normaali kesämekko, mikä monissa maissa on ihan arkipäivää. Suomessa perverssit oikeen heräävät kesällä, kun näkevät vähän paljasta pintaa, voi kiesus. Samoin koen, etten voi olla muutenkaan jotenkin oma itseni, koska pelkään, että minua aletaan heti seksualisoida. Kyllä olisi ulkomailta paljon opittavaa, mitä tulee pukeutumiseen ja säteileviin persooniin. Kaikkea ei tarvitse heti seksualisoida. Kuvottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut näyttävät hyvältä säkissäkin ja sitten yhtään paremmissa vetimissä tosi hyvältä. Minullekin sanoi naapuri viime kesänä osoittaen puuvillamekkoani, että hän ei voisi koskaan pitää tuollaista arkimekkona, kun näyttäisi liian laitetulta. Sillä oli varmaan sama ongelma kuin sinulla.
Multa jotenkin puuttuu tuo kehtausongelma. Joskus joku kaveri on jopa suoraan hämmästynyt ääneen "Oletpa pukeutunut hienosti tälläiseen tilaisuuteen!" (Päällä nahkahame, siisti paita, ponihäntä, tennarit.. ei mitään ihmeellistä) Tai tullessaan meidän pippaloihin säikähtänyt: "Oliko täällä joku pukukoodi?" (Mulla päällä mekko, joka sopii juhlaan, mutta myös arkeen.) "Ai, sulla on ihan korot!" (Kengät, joita käytän välillä about joka päivä.)
Tavallaan tuollaiset kommentit ottaa helposti negatiivisena huomiona. Antaa kuvan, että mulla ei olisi ollut tilannetajua pukeutua oikein, vaikka omasta mielestäni täysin ok vaatteet. Hupparit kuuluu mun kohdalla kotiin, lenkkipolulle ja mökille, ja niidenkin pitää olla kauniita. :) Ohimenevää epämukavaa tunnetta lukuunottamatta en välitä kuitenkaan negafiiliksestä.
Sen sijaan kehuja on kiva saada. :) Toki nekin vaivaannuttaa, jos menee yli. Positiiviset kohteliaisuudet piristää päivää! Pukeudun kivasti myös yksin kotona, mutta kun lähden ulos, toivon että jos pukeutumiseni herättää fiiliksen niin tuo fiilis on neutraali tai positiivinen. Itsestäni on kiva katsella esteettisesti vaatetettua kansaa.
Mulla taas on sellainen ongelma että olen aika ruma. No kroppa on hoikka ja ihan kiva, mutta kasvot ei kauniit. Ja minä taas en kehtaa pukeutuna kauniisiin mekkoihin joita kaapissani olisi, kun luulen että ihmiset ajattelisivat että mitä tuollanen rumilus yrittää vaatteilla koreilla... luuleeko olevansa kaunis rimpsuissa... jne.
Onneksi olen ruma, ei ole moisia ongelmia.
Juu juu, ei ole helppoa siellä Porvoossa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taas on sellainen ongelma että olen aika ruma. No kroppa on hoikka ja ihan kiva, mutta kasvot ei kauniit. Ja minä taas en kehtaa pukeutuna kauniisiin mekkoihin joita kaapissani olisi, kun luulen että ihmiset ajattelisivat että mitä tuollanen rumilus yrittää vaatteilla koreilla... luuleeko olevansa kaunis rimpsuissa... jne.
En ole ikinä nähnyt naista, josta ajattelisin noin hänellä ollessa mekko päällä.
Tässä nähdään ettei ole helppoa naisillakaan.