Häpeiletkö suonikohjujasi?
Mä olen aina hävennyt rumia sääriäni, mutta nyt se loppu. Vihdoinkin kehtaan kulkea shortsit jalassa, että on tässä vanhenemisessa jotain hyvääkin.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
En häpeilisi, jos olisin vanha, mutta mulle tuli pahat suonikohjut (perinnöllistä) sääriin jo reilusti alle 3-kymppisenä ekan raskauden jälkeen. Enkä muuten ole ylipainoinen enkä liikkumaton, päinvastoin. Käyttäisin mielelläbi kesämekkoja, mutta en ilman sukkahousuja oikein ilkiä.
Samoin kävi mulle. Jalat on muuten kauniit mutta pohkeet on kun pakanamaan kartta. T:Ap
En häpeä. Suonikohjut meillä melkeinpä sukuvika niin en voi niille mitään. Käytän kesällä mekkoa ja sortseja enkä mieti kinttujani.
Ennen häpesin. Itselläkin tuli ensimmäiset suonikohjut jo tosi nuorena..siis ihan muistaakseni yläasteella. Nyt ikää 30 ja tasaisesti tullut lisää pahkuraa, mutta vain toiseen pohkeeseen. Ja sama kun yhdellä edellisellä, en ole ikinä ollut ylipainoinen tai mitään mikä varsinaisesti tilanteen olis aiheuttanut. En oo enää moniin vuosiin välittänyt ja pidän shortseja ja hameita, jos jotain häiritsee niin voi voi :) heti kun lapsiluku on täynnä niin hoidan tähän mennessä tulleet pois
Tuntuuko musta vaan, vai onko suonikohjut yleisimpiä hoikilla naisilla ja raskaudet heikentää enemmän jalkojen verenvirtausta?
En häpeilisi, jos olisin vanha, mutta mulle tuli pahat suonikohjut (perinnöllistä) sääriin jo reilusti alle 3-kymppisenä ekan raskauden jälkeen. Enkä muuten ole ylipainoinen enkä liikkumaton, päinvastoin. Käyttäisin mielelläbi kesämekkoja, mutta en ilman sukkahousuja oikein ilkiä.