Avoin suhde - avain onneen vai tuomittu tuhoon?
Onnistuuko nämä oikeasti? Pidemmällä tähtäimellä? Onko kellään kokemuksia? Itse seuraan läheltä avioliittoa, jossa naisen ehdotuksesta ryhdyttiin avoimeen suhteeseen. Mies suostui, koska ei halunnut hajottaa perhettä ja nyt molemmat kyllä naiskentelevat ihan mielellään muitakin. Kaikki kerrotaan kotona, mitään ei salata ja avioparilla on myös todella vireä seksielämä myös toistensa kanssa ja vaikuttavat todella onnellisilta.
Oma aviomieheni ei kuuna päivänä suostuisi moiseen. Enkä nyt itsekään tuota halua, lähinnä vieraiden miesten mulkut vaan ällöttää, mutta tämä kuvio on todella kiinnostava. Voiko se todella toimia?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Nuoriuden hoöperehdintää. Lisääntymiskiimoissaan ihminen kuvittelee olevansa silkkaa libidoa - ja sen tuottamaa onnea. Kun ikää tulee ja hormonit jäähtyvät, huomaa ettei se ollutkaan mitään muuta kuin pieni biologinen hetki.
Rakkaudella tuon kanssa ei ole mitään tekemistä.
Tämä pariskunta on jo nelikymppisiä.
Ei niillä ihmisillä mitään parisuhdetta ole. Ovat käytännössä keskenään panevia kämppiksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoriuden hoöperehdintää. Lisääntymiskiimoissaan ihminen kuvittelee olevansa silkkaa libidoa - ja sen tuottamaa onnea. Kun ikää tulee ja hormonit jäähtyvät, huomaa ettei se ollutkaan mitään muuta kuin pieni biologinen hetki.
Rakkaudella tuon kanssa ei ole mitään tekemistä.
Tämä pariskunta on jo nelikymppisiä.
Kymmenen vuotta ja kiima on ohi. Ihan täytty scheissea kun ajatus ei riitä syvemmälle.
Kyllä voi. Ihminen on suhdemuodosta riippumatta mustasukkainen otus, mutta vastuullinen aikuinen osaa käsitellä tunteitaan ja sopia rajoista, jotka ovat jokaiselle erilaisia.
Itse olen nyt neljättä vuotta (samassa) avoimessa suhteessa ja oikein tyytyväinen. On esimerkiksi sovittu, että jos kumppani on ollut treffeillä, hän kertoo siitä ja antaa minulle niiden jälkeen kahdenkeskistä aikaa.
Ei tarvitse salailla ihastumisia tai mielitekoja, kun on selvät säännöt. :) Rakkaus ei ole mitattava määre, mutta aika on.
Itsellä oli vuosia sitten onnellinen suhde ei tarvinnut juosta muualla hienoja hetkijä ihan kahdestaankin.Erokin sujui hyvissä väleissä :)
Vierailija kirjoitti:
Itsellä oli vuosia sitten onnellinen suhde ei tarvinnut juosta muualla hienoja hetkijä ihan kahdestaankin.Erokin sujui hyvissä väleissä :)
Hienoja Hetkijä!
Mahtavaa!
Uskollisuus, myös halu olla uskollinen, kuuluu rakkauteen.
En usko, että avoin suhde ainakaan yleensä on avain onneen, mutta vaikka joidenkin parien kohdalla olisikin, en ymmärrä sellaista rakkauskäsitystä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Riippuu aivan täysin pariskunnasta. Tiedän kaksi paria, jotka ovat kokeilleet avointa suhdetta. Toisella toimii erinomaisesti ja toisella ei ollenkaan.
Faith kirjoitti:
Uskollisuus, myös halu olla uskollinen, kuuluu rakkauteen.
En usko, että avoin suhde ainakaan yleensä on avain onneen, mutta vaikka joidenkin parien kohdalla olisikin, en ymmärrä sellaista rakkauskäsitystä.
Eikö uskollisuus ole sitä, että on aina luottamuksen arvoinen ja tekee parhaansa ollakseen toiselle hyvä kumppani? Eivätkö nämä asiat riipu siitä, mitä ollaan yhdessä sovittu?
Minä en ymmärrä sellaista rakkauskäsitystä, että vain ja ainoastaan monogamia on oikein.
Ystäväpiirissäni (olen nelivitonen) ollut kolme tällaista viritelmää. Lähinnä vaikuttivat tekohengitykseltä suhteissa. Kaikki erosivat.
Onko avoin suhde sama kuin polyamoria?
Voi toimia helposti. Itse elänyt 12 vuotta sellaisessa, eikä ole ikinä mitään ongelmia tuon suhteen aiheutunut. Sanoisin jopa, että meillä on tuon ansiosta vahvempi luottamus kuin monella "normaalissa" suhteessa elävällä.
Vierailija kirjoitti:
Onko avoin suhde sama kuin polyamoria?
Ei, mutta avoin suhde on ei-monogaminen suhdemuoto.
elämämkoululaine paljastettu!!!!!!!!!!!!!!!!! panitko palijaalla?
Johan täälläkin on näitä kirkon aivopesemiä monogamiahörhöjä. Uskokaa jo, teidän käsityksenne rakkaudesta ei ole se ainoa oikea. Antakaa kaikkien kukkien kukkia. Ei ole teiltä mitään pois se, jos jotkut ovat avoimessa suhteessa ja rakkaus kukoistaa.
Se on teistä itsestänne kiinni. En ole koskaan kokeillut moista enkä ole aivan varma, olisiko minusta sellaiseen - arvelen, että ei. Mutta tämäkin on niin henkilö- ja parikohtainen asia, että sitä ei voi kukaan yleispätevästi teille kertoa.
Täällä on paljon keskusteltu tästä aiheesta. Haku-toiminnolla ehkä löytyy. Päätyvät aina samaan kaavaan: joku kertoo omia (hyviä) kokemuksiaan avoimesta suhteesta, ja joukolla häntä sitten lytätään.
Mikä siinä tavaranjaossa on niin tärkeää?
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä tavaranjaossa on niin tärkeää?
Mikä siinä monogamianormin toteutumisen vahtimisessa on niin tärkeää?
Nuoriuden hoöperehdintää. Lisääntymiskiimoissaan ihminen kuvittelee olevansa silkkaa libidoa - ja sen tuottamaa onnea. Kun ikää tulee ja hormonit jäähtyvät, huomaa ettei se ollutkaan mitään muuta kuin pieni biologinen hetki.
Rakkaudella tuon kanssa ei ole mitään tekemistä.