Lue keskustelun säännöt.
Muita prinsessoja joilla ei ole ollenkaan " palveluviettiä" ?
20.11.2007 |
Minusta ei ainakaan olisi " kuuliaiseksi vaimoksi" . Alan heti kiristellä hampaitani kun minusta tuntuu että teen jotain jonkun puolesta. Kerta kaikkiaan en kestä sitä ajatusta että palvelisin jotakuta. Sen sijaan minua sopii kyllä palvella. Nautin siivoojista ja lastenhoitajista ja au paireista joita meillä on vaikka rahapula olisi millainen. Saan käskeä ja joku tottelee!
Kommentit (12)
Lapsia palvelen velvollisuudesta ainakin niin kauan kun ovat pieniä mutta kyllä se inhottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan edelleen lämmöllä, kuinka olin tosi naatti esikoiseni ollessa ihan pieni. Hän oli sellainen tissitakiainen ja minä nuorena äitinä tosi väsynyt ja kokematon tuossa tilanteessa. Äitini teki mulle voileipää ja toi mehua siihen sängyn viereen, missä imetin. Sitten jaksoi taas vähäsen, kun joku osoitti välittävänsä ja sai murua rinnan alle.
Isoisäni kuoli viikko sitten. Olen todella onnellinen siitä, että muutamia päiviä ennen hänen kuolemaansa pystyin olemaan koko päivän hänen kanssaan. Hän torkahteli paljon, mutta sain olla läsnä ja vielä viimeisen kerran palvella häntä!
Ai, että särähti korvaan..
Ilmaisuhan on tietenkin: " huonompi-osainen" , eikä suinkaan " huono-osaisempi" .
Ilmaisussahan vaihtuu nimenomaan se " osaisuuden" laatu, eikä itse osaisuuden määrä.
Eiku ai niin, voihan niitä palvelijoita palkata passaamaan mummoprinsessaa.
että itse asiassa toivon hartaasti että saisin vanhana olla rauhassa kaikilta muilta paitsi niiltä jotka tekevät jotain minun hyväkseni, ihan sama onko sitten palkollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ajan vaatimassa palveluksia, mutta itse ei ole valmis tekemään pienintäkään semmoista. Totesi jo 4-vuotiaana, että meiltä puuttuu palvelijat....ja tarhaankin olisi pitänyt taksilla päästä...
Minä huomasin prinsessapuolen itsessäni vasta sitten, kun menin avioon.
En voi sietää tilannetta, jossa joudun palvelemaan muita ilman että kukaan huomioi minua.
Eipä tissitakiaista imettäessäni kukaan mulle voileipää tehnyt eikä juotavaa tuonut. Itse sain hakea ja tehdä evääni.
No, onneksi mies sentään siivosi, pyykkäsi ja tiskasi noina aikoina.
Mutta on minulla sellainenkin ystävätär, joka tekee kotona kaiken ja sanoo viihtyvänsä siinä tilassa. Minusta hänen elämänsä kuulostaa kauhealta, mutta hän on tyytyväinen ja on mieluummin kotiorja kuin mitään muuta.
Olen vähän kateellinen, koska en osaa kuvitella, mistä hän saa voimansa ja onnellisuutensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...jossain 1800-luvun ylimysperheessä. Ah sitä palvelijoitten määrää ja elämän keveyttä!
Vierailija:
Lapsia palvelen velvollisuudesta ainakin niin kauan kun ovat pieniä mutta kyllä se inhottaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesitkö että antaessaan saa.
Vierailija:
Lapsia palvelen velvollisuudesta ainakin niin kauan kun ovat pieniä mutta kyllä se inhottaa!
Mitä rakkautta se nyt on? Verenimennäksi minä sitä kutsuisin!
En minäkään haluaisi työllistyä palvelijana, mutta rakkaudesta palvelen kyllä mielelläni niin lapsiani, miestäni, vanhempiani jne. Ja tiedätkö mitä, se voi olla vastavuoroista. Ei meillä kukaan käske toista.