Ai että harmittaa.... ihastumisesta

Harmittaa, että meninkin antaa itseni ihastua erääseen itseäni 19 vuotta nuorempaan mieheen. Koska alkuun jo heti tiesi, että ei se kuitenkaan ole molemminpuolista, mutta kun ei voinut olla varma :D
No, nyt oon, ja olo tuntuu ihan pöhköltä, ikään kuin sarjassamme täysin turhia suruja taas.
Mies itse ei tiedä ajatuksistani (onneksi!) sanaakaan. Olisi jo liian noloa!
Toisaalta surettaa, kun miettii, etten taida ikinä koskaan voida kiinnostaa (rakkaana, tärkeänä, ainoana) ketään.