Lue keskustelun säännöt.
Miten jaksaisi aloittaa avioliitto-remontin?
13.11.2007 |
Avioliitossa on mennyt jo pitemmän aikaa huonosti. Emme juurikaan tappele, mutta hellyys ja seksi ovat kuihtuneet pois.
Meillä on kolme lasta, yksi koululainen ja kaksi pienempää. Lisäksi mies opiskelee työn ohessa. Aikaa parisuhteelle ei tahdo löyty ja tuntuu että olemme menneet asian kanssa kuin lukkoon.
Olemme puhuneet useastikin asioista, molemmat haluaisi avioliiton jatkuvan, mutta kiinostus toisiin on jotenkin mennyt. Puhetta pidemmälle muutoksen halu ei mene. Mies ei parisuhdeongelmia ota koskaan puheeksi ja itseltänikin tuntuu olevan jo kiinnostus asiaan nollassa.
Jotakin pitäisi tehdä. En haluaisi, lasten vuoksi, että perhe hajoaa. En myöskään halua elää ilman hellyyttä ja seksiä. En ymmärrä miten pystyisimme saamaan vanhan tunteen takaisin.
Parisuhdeterapia olisi ehkä ratkaisu, mutta pahin ongelmani taitaa olla tällähetkellä se, ettei minulla ole aikaa, energiaa tai halua tehdä juuri nyt asialle mitään.
Tsempatkaa siskot jotenkin! Onko joku selvinnyt vastaavasta, millä konstilla?
Kommentit (6)
Tarkoititko sitä, että meidän pitäisi pitää keskustelua yllä tavallisista asioista?
Meillä kyllä liittyykin tuohon asiaan " hankaluuksia" , ainakin minun mielestäni.
Mieheni on ns. kiltti ihminen hän ei pysty mielestäni keskustelemaan parisuhteemme ongelmista rehellisesti, koska hänen on liian vaikea ilmaista negatiivisia asioita. Nämä arkipäivän tilanteet, joita kuvasit menee meillä hyvin pitkälle minun suunnitelmieni mukaan. Miehelleni sopii kaikki mitä ehdotan. Olen kertonut hänelle, että toivoisin hänen osallistuvan enemmän perheemme asioiden suunnitteluun ja ehdottavan itse asioita, joita haluaisi tehdä. Jonkin verran hän on yrittänyt näin tehdäkin, mutta suurimman suunnitteluvastuun kannan minä.
Ehkä pitäisi houkutella enemmän miestäni päättämään asioista, mutta minusta se tuntuu jotenkin älyttömälle aikuisen ihmisen kohdalla. Siis lasten ja nuorten kanssa tulee harrastettua tätä: " kerrothanmitä sinä haluaisit?" Miltä tämä sinusta tuntuisi?" jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten kysympä siis, miten voisit motivoida itsesi uudelleen parisuhteeseen, johonka et näytä haluavan?
Vai epäiletkö, ettei miehesi enää halua?
Tiedättekö todella sen, kuka ei halua ja mitä?
Oletteko keskustelleet oikeista asioista, niistä, mistä tiedät että pitäisi, vaan kun ei jaksa. Niin. Senhän jo kerroitkin, että pitäisi. Hmmm. Että mistä sen motivaation saisi. Taitaa olla aika syvällä jo tuo kriisi, olisiko niin, ettei tee mieli nostaa asiaa esiin, ettei tule eroa?
Miehelläni on varmaankin sama ongelma. Kummallista on, että meillä menee kuitenkin arkielämä aika ok. Mieheni on hyvä isä, osallistuu lasten hoitoon, ei juo liikaa tms. Emme juurikaan riitele. Mutta tämä meidän parisuhde on kerrassaan lukossa.
Luulen, että miehellänikään ei ole kovin suurta motivaatiota perisuhteemme hoitoon. Hän ei tee sen eteen mitään (niinkuin en minäkään). Hän sanoo haluavansa seksiä joka päivä, mutta ei tee -mitään-
sen eteen.
Kiitos kun jaksat " kuunnella" tätä vuodatusta. Helpottaa kertoa tästä jollekin. Kavereitani en viitsi näillä ongelmilla vaivata, he ovat sinkkuja, joilla on kova kumppaninhaku meneillään, eivätkä oikein ymmärrä, että joku viitsii valittaa kun perhe ja kaikkea.
kun ei ole sitäkään vähää yhteistä enää jäljellä
Kyllästymisvaiheitahan on joka avioliitossa jossakin vaiheessa. Jos sen jaksaa yli, elämä taas paranee.
Minä suosittelisin joko parisuhdeterapeutille menoa, tai sitten otatte todella puheeksi teidän tilanteen ja yritätte saada kaivettua itse sen rakkauden taas esiin. Kumpikin vois vaikka kirjoittaa paperille esim. tuntemuksia tällä hetkellä teidän avioliitosta, ja toisaalta mitä se oli silloin alussa. Vois kirjoitella esim. mihin toisissaan rakastuitte, mitkä ottavat eniten päähän toisessa. Näillä saa yleensä aika hyvin keskustelua aikaan ja voi päästä vähän eteenpäin. Jos molemmat paneutuu vastaamaan, niin sitä on laittanut jo vähän niin kuin itsensä likoon ja tahtoo tehdä ehkä jotain.
Te olette nyt perhe ja eläkää sen mukaisesti kokonaisena perheenä.
Suunnitelkaa päivän mittaan tällaisia asioita:
1. Kuka käy kaupassa
2. Jos minä menen ulos, niin jätänkö sinulle 1, 2 vai kolme lasta siksi aikaa.
3. Menemmekö tänään saunaan vai vasta huomenna.
4. Jos menemme saunaan, niin kuka menee lasten kanssa ja missä järjestyksessä.
5. Lähtisimmekö vaihteeksi koko perhe kävelemään. Puepa sinä tämä vauva, niin minä puen tämän vauvan päälle ja laita jo vaunut valmiiksi.
JNE:
Siis älkää pitäkö näitä rutiineina vaan keskustelkaa asioista aina päivittäin. Sillä tavalla taas perhe-elämä paranee. Niin ja keskustelkaa kysyen. Ei siten, että " minä menen kauppaan, niin kuin teen joka päivä" . Vaan kysy ihan oikeasti " kumpi menee tänään kauppaan" .