Miksi miehillä on eroja itseluottamuksessa naisten kanssa?
Kävin baarissa. Pari kaveria ja minä. Oli yksi joka jutteli koko illan naisille ja sai nämä nauramaan. Oli toinen, joka heitti pari vitsiä, tanssi ja sai naiset ainakin kuuntelemaan. Sitten olin minä, joka ei osannut tulkita mahdollista kiinnostusta, yritti olla liian asiallinen ja vetäydyin, kun olisi pitänyt tehdä päinvastainen liike.
Tuleeko nämä jutut äidinmaidossa vai opitaanko ne jossain?
Kommentit (35)
Geenit ja kasvuympäristö ja määrittävät perustan. Itse voit sitten kehittää teini-iässä itseäsi ja sosiaalisia taitojasi menemällä jatkuvasti tilanteisiin, joissa olet huono. Tuolle parin vitsin ja kuuntelun tasolle pääsee harjoittelemalla lähes jokainen. Toisaalta, jos saat huonot alkueväät, niin nuorukaisena eristäytymällä ja epämukavuusalueita karttelemalla pilaat loppuelämäsi niin että korjaaminen myöhemmin on lähes mahdotonta, etenkin jos annat itsesäälille ja katkeruudelle vallan.
Keskusteluissa avainsanoja ovat hyvä yleissivistys ja tilannetaju. Molempia voi kehittää kun ei tuhlaa kaikkea aikaansa pleikkarin, oluen ja pornon ääressä.
Vierailija kirjoitti:
Geenit ja kasvuympäristö ja määrittävät perustan. Itse voit sitten kehittää teini-iässä itseäsi ja sosiaalisia taitojasi menemällä jatkuvasti tilanteisiin, joissa olet huono. Tuolle parin vitsin ja kuuntelun tasolle pääsee harjoittelemalla lähes jokainen. Toisaalta, jos saat huonot alkueväät, niin nuorukaisena eristäytymällä ja epämukavuusalueita karttelemalla pilaat loppuelämäsi niin että korjaaminen myöhemmin on lähes mahdotonta, etenkin jos annat itsesäälille ja katkeruudelle vallan.
Keskusteluissa avainsanoja ovat hyvä yleissivistys ja tilannetaju. Molempia voi kehittää kun ei tuhlaa kaikkea aikaansa pleikkarin, oluen ja pornon ääressä.
En mä kutsuisi mun tilannetta itsesääliksi tai katkeruudeksi. Totta on etten teini-iässä hirveästi näitä juttuja treenannut ja olen aina ollut vähän outo lintu. Silti mun suurin ongelma on juuri tuo itseluottamuksen puute. Jos ei tiedä miten reagoidaan ja saako vastakaikua niin on hankala olla itsevarma. Ei tule läppä luonnostaan, enkä oikein osaa toimia nopeutta vaativissa ympäristöissä.
Toisilla vaan on pettämätön pelisilmä ja saalistajan vaistot, ehkä jopa se kuudes aisti, siksi niitä aika usein onnistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit ja kasvuympäristö ja määrittävät perustan. Itse voit sitten kehittää teini-iässä itseäsi ja sosiaalisia taitojasi menemällä jatkuvasti tilanteisiin, joissa olet huono. Tuolle parin vitsin ja kuuntelun tasolle pääsee harjoittelemalla lähes jokainen. Toisaalta, jos saat huonot alkueväät, niin nuorukaisena eristäytymällä ja epämukavuusalueita karttelemalla pilaat loppuelämäsi niin että korjaaminen myöhemmin on lähes mahdotonta, etenkin jos annat itsesäälille ja katkeruudelle vallan.
Keskusteluissa avainsanoja ovat hyvä yleissivistys ja tilannetaju. Molempia voi kehittää kun ei tuhlaa kaikkea aikaansa pleikkarin, oluen ja pornon ääressä.
En mä kutsuisi mun tilannetta itsesääliksi tai katkeruudeksi. Totta on etten teini-iässä hirveästi näitä juttuja treenannut ja olen aina ollut vähän outo lintu. Silti mun suurin ongelma on juuri tuo itseluottamuksen puute. Jos ei tiedä miten reagoidaan ja saako vastakaikua niin on hankala olla itsevarma. Ei tule läppä luonnostaan, enkä oikein osaa toimia nopeutta vaativissa ympäristöissä.
En tarkoittanut, että olisit katkera, mutta osa myöhemmin katkeroituu naisten vihaajiksi kuten tälläkin palstalla näkee päivittäin.
Itse olin teininä toivottoman ujo. Seurasin tyttöjen naurattajia ja totesin, että eivät he ole yhtään fiksumpia kuin minä. Rohkeampia vain. Aloin hakeutumaan tyttöjen ja naisten seuraan. Juttelin ja kuuntelin. Pakkeja tuli ja välillä pilkkaa ja ivaa. Mutta en lannistunut. Ekat seksikokemukset meni reisille. En lannistunut siitäkään. Uutta yritystä sitkeästi. Siinä kehityin pikkuhiljaa. Onnistumiskokemusten myötä itseluottamus kasvoi. Nykyään ei ongelmia. Olen varsin suosittu naisten keskuudessa.
Niin ja vielä tämä, että olen lyhyt ja nykyään myös kalju ja keskituloinen duunari. Ulkonäkö massaan hukkuvan harmaa. Mutta puheilla pärjää. Pilikin keskimittaa lyhyempi, sekin tuntuu olevan riittävästi, kun kuuntelee naisia ja seuraa mistä he tykkäävät.
Älä lannistu ja erakoidu.
Yllättävää kyllä, miehissä löytyy erilaisia persoonia.
Näyttele välinpitämätöntä. Se herättää naisten mielenkiinnon. Sitten juot itsesi känniin, että naisilla olisi matalampi kynnys lähestyä sinua.
Pitäsikö sitten uskoa ja olettaa tai pitää totena, että jokaisella naisella on yhdenvertainen, ns. naisellinenitseluottamus, joka perustuu ja on rakentunut samanlaiseksi, jokaisella naisella. - Ja kaikki tai vain tämä ainoastaan siksi, että ovat jotain muuta kuin miehiä tai jotain muuta kuin vain ja ainoastaan biologisesti eniten elleivät yksinomaan naisia.
Hieman epäilyttää, että se näin olisi, mutta tiedä sitten. Ehkä joku minua viisaampi osaa kertoa, että miten itseluottamuksen erot syntyvät ja rakentuvat. Ja voiko jo olevan itseluottamuksen tai puuttuvan itseluottamuksen tilalle hankkia uuden. - Itse ainakin len taipuvainen uskomaan, että itseluottamustaan voi ainkin yrittää kehittää ja muokata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit ja kasvuympäristö ja määrittävät perustan. Itse voit sitten kehittää teini-iässä itseäsi ja sosiaalisia taitojasi menemällä jatkuvasti tilanteisiin, joissa olet huono. Tuolle parin vitsin ja kuuntelun tasolle pääsee harjoittelemalla lähes jokainen. Toisaalta, jos saat huonot alkueväät, niin nuorukaisena eristäytymällä ja epämukavuusalueita karttelemalla pilaat loppuelämäsi niin että korjaaminen myöhemmin on lähes mahdotonta, etenkin jos annat itsesäälille ja katkeruudelle vallan.
Keskusteluissa avainsanoja ovat hyvä yleissivistys ja tilannetaju. Molempia voi kehittää kun ei tuhlaa kaikkea aikaansa pleikkarin, oluen ja pornon ääressä.
En mä kutsuisi mun tilannetta itsesääliksi tai katkeruudeksi. Totta on etten teini-iässä hirveästi näitä juttuja treenannut ja olen aina ollut vähän outo lintu. Silti mun suurin ongelma on juuri tuo itseluottamuksen puute. Jos ei tiedä miten reagoidaan ja saako vastakaikua niin on hankala olla itsevarma. Ei tule läppä luonnostaan, enkä oikein osaa toimia nopeutta vaativissa ympäristöissä.
Entäs jos lakkaisit miettimästä, että oletko kiinnostava. Päinvastoin kelaa, että se on aivan sama, tykkääkö muut sun jutuista. Kun se tarve miellyttää puuttuu, olet aito. Ja se toimii.
Myöskin, kaikki ei toimi kaikkialla. Baari ei ole ainoa toimintaympäristö.
No ei sitä kiinnostusta osaa tulkita kukaan muukaan.Tätä tutkittiin pikatreffitapahtumassa ja miesten kiinnostus näkyi ulkopuolisille kun taas naisten kiinnostusastetta eivät osanneet tulkita miehet eikä naiset.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että varustuksen koolla on suora yhteys itseluottamukseen. Se on ainakin yksi syy.
Sillä on. Aina kun tanssilattialla nainen on havahtunut veitikkani kokoon, niin ilta on päätynyt jatkoille. Ei siinä kummoisempaa jutun tynkää ole tarvinnut ku ihan omana itsenä vaan viety homma maaliin asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit ja kasvuympäristö ja määrittävät perustan. Itse voit sitten kehittää teini-iässä itseäsi ja sosiaalisia taitojasi menemällä jatkuvasti tilanteisiin, joissa olet huono. Tuolle parin vitsin ja kuuntelun tasolle pääsee harjoittelemalla lähes jokainen. Toisaalta, jos saat huonot alkueväät, niin nuorukaisena eristäytymällä ja epämukavuusalueita karttelemalla pilaat loppuelämäsi niin että korjaaminen myöhemmin on lähes mahdotonta, etenkin jos annat itsesäälille ja katkeruudelle vallan.
Keskusteluissa avainsanoja ovat hyvä yleissivistys ja tilannetaju. Molempia voi kehittää kun ei tuhlaa kaikkea aikaansa pleikkarin, oluen ja pornon ääressä.
En mä kutsuisi mun tilannetta itsesääliksi tai katkeruudeksi. Totta on etten teini-iässä hirveästi näitä juttuja treenannut ja olen aina ollut vähän outo lintu. Silti mun suurin ongelma on juuri tuo itseluottamuksen puute. Jos ei tiedä miten reagoidaan ja saako vastakaikua niin on hankala olla itsevarma. Ei tule läppä luonnostaan, enkä oikein osaa toimia nopeutta vaativissa ympäristöissä.
Entäs jos lakkaisit miettimästä, että oletko kiinnostava. Päinvastoin kelaa, että se on aivan sama, tykkääkö muut sun jutuista. Kun se tarve miellyttää puuttuu, olet aito. Ja se toimii.
Myöskin, kaikki ei toimi kaikkialla. Baari ei ole ainoa toimintaympäristö.
Hah. Mulla on ymmärtääkseni likimain sama tilanne kuin Ap:llä. Ollut jo pidempään. Mun kannaltani tuo neuvo on ainakin hieman heikko. En vain osaa olla välittämättä, jos olisin kiinostunut; normaalitila mulle on etten ole kiinostunut ihmisistä juurikaan, jolloin ei ole haluakaan miellyttää.
M30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit ja kasvuympäristö ja määrittävät perustan. Itse voit sitten kehittää teini-iässä itseäsi ja sosiaalisia taitojasi menemällä jatkuvasti tilanteisiin, joissa olet huono. Tuolle parin vitsin ja kuuntelun tasolle pääsee harjoittelemalla lähes jokainen. Toisaalta, jos saat huonot alkueväät, niin nuorukaisena eristäytymällä ja epämukavuusalueita karttelemalla pilaat loppuelämäsi niin että korjaaminen myöhemmin on lähes mahdotonta, etenkin jos annat itsesäälille ja katkeruudelle vallan.
Keskusteluissa avainsanoja ovat hyvä yleissivistys ja tilannetaju. Molempia voi kehittää kun ei tuhlaa kaikkea aikaansa pleikkarin, oluen ja pornon ääressä.
En mä kutsuisi mun tilannetta itsesääliksi tai katkeruudeksi. Totta on etten teini-iässä hirveästi näitä juttuja treenannut ja olen aina ollut vähän outo lintu. Silti mun suurin ongelma on juuri tuo itseluottamuksen puute. Jos ei tiedä miten reagoidaan ja saako vastakaikua niin on hankala olla itsevarma. Ei tule läppä luonnostaan, enkä oikein osaa toimia nopeutta vaativissa ympäristöissä.
En tarkoittanut, että olisit katkera, mutta osa myöhemmin katkeroituu naisten vihaajiksi kuten tälläkin palstalla näkee päivittäin.
Itse olin teininä toivottoman ujo. Seurasin tyttöjen naurattajia ja totesin, että eivät he ole yhtään fiksumpia kuin minä. Rohkeampia vain. Aloin hakeutumaan tyttöjen ja naisten seuraan. Juttelin ja kuuntelin. Pakkeja tuli ja välillä pilkkaa ja ivaa. Mutta en lannistunut. Ekat seksikokemukset meni reisille. En lannistunut siitäkään. Uutta yritystä sitkeästi. Siinä kehityin pikkuhiljaa. Onnistumiskokemusten myötä itseluottamus kasvoi. Nykyään ei ongelmia. Olen varsin suosittu naisten keskuudessa.
Niin ja vielä tämä, että olen lyhyt ja nykyään myös kalju ja keskituloinen duunari. Ulkonäkö massaan hukkuvan harmaa. Mutta puheilla pärjää. Pilikin keskimittaa lyhyempi, sekin tuntuu olevan riittävästi, kun kuuntelee naisia ja seuraa mistä he tykkäävät.
Älä lannistu ja erakoidu.
Tämä on varmaan hyvä neuvo. Pitäisi uskaltaa vaan mokailla ja tajuta, että naisetkin ovat vain ihmisiä pelkoineen, vikoineen ja epävarmuuksineen, eivätkä mitään pelättäviä yliolentoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit ja kasvuympäristö ja määrittävät perustan. Itse voit sitten kehittää teini-iässä itseäsi ja sosiaalisia taitojasi menemällä jatkuvasti tilanteisiin, joissa olet huono. Tuolle parin vitsin ja kuuntelun tasolle pääsee harjoittelemalla lähes jokainen. Toisaalta, jos saat huonot alkueväät, niin nuorukaisena eristäytymällä ja epämukavuusalueita karttelemalla pilaat loppuelämäsi niin että korjaaminen myöhemmin on lähes mahdotonta, etenkin jos annat itsesäälille ja katkeruudelle vallan.
Keskusteluissa avainsanoja ovat hyvä yleissivistys ja tilannetaju. Molempia voi kehittää kun ei tuhlaa kaikkea aikaansa pleikkarin, oluen ja pornon ääressä.
En mä kutsuisi mun tilannetta itsesääliksi tai katkeruudeksi. Totta on etten teini-iässä hirveästi näitä juttuja treenannut ja olen aina ollut vähän outo lintu. Silti mun suurin ongelma on juuri tuo itseluottamuksen puute. Jos ei tiedä miten reagoidaan ja saako vastakaikua niin on hankala olla itsevarma. Ei tule läppä luonnostaan, enkä oikein osaa toimia nopeutta vaativissa ympäristöissä.
Entäs jos lakkaisit miettimästä, että oletko kiinnostava. Päinvastoin kelaa, että se on aivan sama, tykkääkö muut sun jutuista. Kun se tarve miellyttää puuttuu, olet aito. Ja se toimii.
Myöskin, kaikki ei toimi kaikkialla. Baari ei ole ainoa toimintaympäristö.
Varmasti olet oikeassa. On silti tapoja, jotka miellyttävät suurempaa osaa kuin toiset. Tämä on helppo huomata esim. juuri baarimiljöössä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin teininä toivottoman ujo. Seurasin tyttöjen naurattajia ja totesin, että eivät he ole yhtään fiksumpia kuin minä. Rohkeampia vain.
"The whole problem with the world is that fools and fanatics are always so certain of themselves, and wiser people so full of doubts." -Bertrand Russell
Olet siis luultavasti keskimääräistä fiksumpi ja tajuat epäröidä. Ns. "naistenanaurattajat" eivät ymmärrä omaa tyhmyyttään ja nolouttaan, ja antavat mennä vaan (Dunning-Kruger-vaikutus). Ja sellainen tietysti uppoaa erinomaisesti vähän tyhmempiin naisiin. Vakka kantensa löytää. Et luultavasti menetä mitään, ellet sitten juurikin halua itsellesi vähä-älyistä bimboa, esim. panopuuksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan hyvä neuvo. Pitäisi uskaltaa vaan mokailla ja tajuta, että naisetkin ovat vain ihmisiä pelkoineen, vikoineen ja epävarmuuksineen, eivätkä mitään pelättäviä yliolentoja.
Moni kokee naisen mittanauha kädessä istuvana kuningattarena, joka on kiinnostunut sun fyysisesti pituudesta, henkisestä pituudesta sekä kalun pituudesta.
Sosiaalisissa tilanteissa kaiken lähtökohta on että hyväksyy itsensä ensin täysin juuri sellaisena mitä oikeasti on. Sen jälkeen on aika helppo olla sosiaalisissa tilanteissa hyvinkin luonteva. Kaikkihan ei ole mitään naistennaurattajia enkä usko että kaikki naiset sellaista henkilöä edes hakee.
Ihminen joka on aidosti sinut itsensä kanssa ja joka ei ota itseään turhan vakavasti, on yleensä aika puoleensavetävä ihmisenä.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että varustuksen koolla on suora yhteys itseluottamukseen. Se on ainakin yksi syy.
Ahaa. Kulejtko siis useinkin mittanauhan (ja kenties myös vaa'an) kanssa mittaamassa miesten varusteiden kokoa, jotta voisit mahdollisuuksien mukaan sivuuttaa huonoitsetuntoiset miehet, jotka tunnetusti eivät ole useinkaan hyvää saati parhaimmaksi miellettyä seuraa.
Naisten kanssa ei ikinä saa näyttää epävarmuuttaan. Jos sen näyttää peli on heti menetetty. Pelimies jos saa pakit mitään ei näy päällepäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin teininä toivottoman ujo. Seurasin tyttöjen naurattajia ja totesin, että eivät he ole yhtään fiksumpia kuin minä. Rohkeampia vain.
"The whole problem with the world is that fools and fanatics are always so certain of themselves, and wiser people so full of doubts." -Bertrand Russell
Olet siis luultavasti keskimääräistä fiksumpi ja tajuat epäröidä. Ns. "naistenanaurattajat" eivät ymmärrä omaa tyhmyyttään ja nolouttaan, ja antavat mennä vaan (Dunning-Kruger-vaikutus). Ja sellainen tietysti uppoaa erinomaisesti vähän tyhmempiin naisiin. Vakka kantensa löytää. Et luultavasti menetä mitään, ellet sitten juurikin halua itsellesi vähä-älyistä bimboa, esim. panopuuksi.
Toivottavasti oot oikeessa :) Ois ainakin joku lohtu tilanteessa. Itekkin olen todennut, että suurinta viisautta on ymmärtää vajavaisuutensa, vaikkei se naissuosiota näytä yhtään auttavan.
Jaksamista kohtalotovereille.
M30
Olen huomannut, että varustuksen koolla on suora yhteys itseluottamukseen. Se on ainakin yksi syy.