Lue keskustelun säännöt.
Mitä mä teen tuon 3 vuotiaan kanssa!!!??
05.12.2007 |
On ihan mahdottoman uhmakas. Joka asiasta laittaa vastaan, on kyse sitten nukkumaanmenosta, syömisestä tai mistä tahansa. Kun laittaa sänkyyn, tulee sieltä 10 kertaa pois, aina melkein saman tien kun hänet on taas sinne sen sadannen kerran kiikutettu. Lisäksi vonkuu joka asiasta eikä usko mitään. Arestipenkki on meillä käytössä ja isommille se toimii oikein hyvin, mutta tuntuu, että pojalle siitä ei ole mitään hyötyä..On ollut jo varmaan kuukauden ihan mahdotonta. Kahdella vanhemmalla lapselta en muista näin vaikeaa olleen koskaan. Oon ihan todella uupunut tähän, aluksi jaksoin jotenkin järkevästi ja aikuismaisesti toimia, mutta nyt menetän hermoni melkein saman tien ja alan huutaa. Joo, ja tiedän miten PITÄISI aikuisena toimia ja käyttäytyä , mutta kun en yksinkertaisesti jaksa!!
Kommentit (4)
Kyllä se neljän ikävuoden kohdalla helpottaa. Jatkat vain samaan malliin ja koitat pitää malttis, niin kohta lapsi jo ihanan helppo nelivuotias!
Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no, anyway. yks mitä voisit kokeilla on tarrataulu. aina kun joku vaikea asia sujuu hyvin niin palkkioks tarra. ja sit ku pelkät tarrat ei enää sytytä niin keksit jonku yllätyksen palkinnoks kun on riittävästi tarroja kertyny.
Sanoinkin tuossa, että joulurauha taitaa tästä talosta olla kyllä kaukana tänä jouluna.. Meilläkin poika on aina aiemmin ollut niin hyväntuulinen ja aurinkoinen lapsi ja nyt sitten ihan mahdoton. Kylässä, kaupassa ym. on kuin pulmunen, mutta auttakoon kun ollaan kotona! Osaa olla välillä kyllä myös ihan " normaalisti" , mutta suurimman osan aikaa on kiukuttelua ja raivoamista. On jotenkin hellyttävä kuitenkin kun aina jokaisen kohtauksen jälkeen tulee sanomaan " äiti, annatko sä anteeksi?" ja äiti tietenkin antaa, vaikka tietää, että kohta taas raivotaan jostain..Ajattelin tässä, että taian antaa pojan hoitamisen täysin miehen vastuulle sillon kun on kotona, niillä tuntuu sujuvan paljon paremmin keskenään :)
Meillä myös suloinen, rauhallinen poika on muuttunut joka asiasta kitiseväksi, uhmaavaksi ja raivoavaksi hirmuksi. Tänä aamuna ehdittiin ottaa kolmet itkuraivarit puolen tunnin sisällä, siinäpä aamu alkaa mukavasti. Kyllä menee itseltäkin hermo, vaikka kuinka päättää olla aikuinen....
Ja raivarien aiheet on luokkaa: en halua halia isi... ja hetken päästä mieletön raivo: mä haluuuun halin!! Jee.