Taaperon raivarit

Yrittää ennakoida niitä. Kun raivari ei vielä ole ihan päällä, voi yrittää harhauttaa katsomaan lintua, juoksemaan kilpaa jne. Sitten kun se iskee niin ei mitään helppoja keinoja muuta kuin yrittää rauhoitella.

Tsemppiä! Täällä samanlainen raivopää, ja esim. kauppareissut yhtä nuoralla kävelyä.

Täällä on nukkumaanmeno kaikista pahin! Ja kun se saattaa olla minuutista kiinni ettei menty tarpeeksi aikaisin sänkyyn.. Erittäin temperamenttinen kaveri, niinku äitinsä joten helppoahan tämä ei ole!

Tänään huudettiin pää punaisena sitä ettei halua karhupehmoa sänkyyn mutta kun raivo laantui hän sen halusikin...

Ap

Uhmaikäisen raivokohtauksen saaneen taaperon voi kuitenkin pitää turvassa kotona. Tärkeintä on säilyttää oma rauhallisuus vaikka kuinka harmittaisi. Lapselle välittyy turva vanhempien rauhallisesta läsnäolemisesta. Yhtäkkiä perheen esikoinen onkin jo murrosikiäinen ja kas, taaperona kun tankkasi turvaa tunteiden riepotellessa pientä mieltä niin nyt murkkuna puheyhteys säilyy vanhempien kanssa. Haasteellista tietenkin etenkin jos seuraava lapsi on tulossa tai pieni vauva jolloin vanhemmat ovat itse väsyneitä. Isovanhemmista on parhaassa tapauksessa valtavan suuri apu monella tavoin. Heillä on kokemusta ja heillä on näkemystä elämänkaaresta pitkältä ajalta. Usein myös kärsivällisyyttä kun arki on jo rauhoittunut. Edellyttää tietysti isovanhempien hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Yrittäkää jaksaa vaikka uhmaikä tuntuisi kestävän ikuisesti. Ei kestä, uskokaa pois.

Thank god mulla ei ole lapsia.