Ihastuminen postilaiseen
Olen jo pitemmän aikaa ollut pihkassa työkaveriini. Asia ei ole ennemmin vaivannut suuremmin, sillä olen ajatellut ihastumiseni olevan vain ohimenevää. Usein olen ihastumisen tunteen voimistuessa toistanut itselleni mantraa, jossa listaan syitä suhdetta vastaan: ikäero, oma opiskelu ja siitä seuraava elämänmuutos, ihmissuhteet häiritsevät työntekoa, hän ei ole kiinnostunut minusta ja niin edelleen, listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Nyt on kuitenkin käymässä niin että tästä ihastumisen tunteesta on kasvamassa jotain suurempaa, eivätkä edes järjellä perustellut syyt riitä tunteiden viilentämiseen. Se mikä alkoi vain viattomasta ihastumisesta, on kasvamassa himo. Haluaisin vain ottaa miestä karvaisesta niskasta kiinni ja viedä. Käytän suurimman osan vapaa-ajastani hänen ajattelemiseen. Olen hulluna häneen.
En kuitenkaan osaa antaa näille uusille tunteille sijaa elämässäni. Annanko asian vain olla ja jatkanko kuin ennenkin? Vai menenkö maanantaina hänen luokseen ja kerron? Ja kuinka kertoisin näistä tunteista?
Kommentit (7)
Ihmisiähän ne postin työntekijät on siinä missä muutkin.?
Vierailija kirjoitti:
Postilaiseen? Siis johonkin postinlajittelijaan? Öööh eikö akateeminen mies olisi kivempi?
Akateemiset on liian ylpeitä ja muita alentavia. Kokemusta on.
Täysin normaalia toimintaa Postilla. :D
Jos olette molemmat vapaita, kannattaa yrittää jutututtaa, ja sillä tavalla vähän tutustua työnteon lomassa. Saattaa olla hyvinkin erilainen ihminen mitä kuvitelmissasi on ollut. Voi auttaa sinua saamaan jalat maan pinnalle sen tajuaminen. Toisekseen, jos tulettekin hyvin juttuun, voihan siitä kehittyä suhdekin, mikäs siinä.
Mutta kannattaa joo miettiä tarkkaan. Jos sinulla on tyyliin suunnitelmia muuttaa muualle (opiskelunko takia?) ja se ikäerokin voivat kyllä aiheuttaa hankaluuksia.
Ikävä kyllä se tunteenpalo ei yhtään korreloi sen kanssa, miten hyvin sopisit yhteen sen ihmisen kanssa, miten onnelliseksi tulisit. Usein se on melkein päin vastoin. Ja vielä sanotaan, että kuuntele sydäntäsi. Mielestäni sydän voi vielä pahasti metsään. Järkeään melkein tärkeämpää kuunnella.
T: eräs postilainen
Postilaiseen? Siis johonkin postinlajittelijaan? Öööh eikö akateeminen mies olisi kivempi?