Miksi opettajat eivät ymmärrä masentuneita oppilaita?

Niin aina. Ei multa saa mitään vaatia, mulla on masennus!

Ei ne nyt mitään ymmärrä, kun ovat lomilla.

Ei opettajille kuulu mt ongelmaisten hyysäys

Kyllä opettajat vaan vähättelevät oppilaiden mt-ongelmia.

Suomessa on niin paljon opettajia, että eiköhän ainakin osa heistä ymmärrä masentuneita oppilaita. Varmasti on kyllä niitäkin, jotka eivät ymmärrä. Osa opettajista ei varmaan ole myöskään tietoisia siitä, keillä oppilaista on masennus ja kellä ei. Ehkä osa opettajista myös tietää, että jos oppilas ei tee tunneilla tiettyjä asioita (esimerkiksi arviointiin liittyviä tehtäviä), häntä ei voi päästää kurssista läpi --> varmasti opettaja miettii sitäkin, kuinka surkealta oppilaasta tuntuu, jos kurssista jää arvosana saamatta jonkun tuollaisen takia. En itse ole opettaja, mutta teen työtä, jossa olen usein opettajanhuoneessa. Opettajat vaikuttavat usein aidosti olevan pahoillaan siitä, ettei henkilö X saa tehtyä jotain arviointiin liittyvää tehtävää,eikä hänelle tästä syystä voi antaa arvosanaakaan kurssista. 

Ei opettaja tiedä kenekään diagnooseja, ellei niitä erikseen kerrota perheen taholta.

Ja tasavertainen kohtelu kaikille periaatteessa. Pitäisikö masentuneen saada olla tekemättä läksyjä vai miten tämä masennus pitäisi ottaa ylipäänsä huomioon? 

Niin, mutta mitä ap:n mielestä pitäisi tehdä? Olen erityisopettaja ja hyysään näitä masentuneita. Kyllä minä jaksan ja tsemppaan heitä pienessä porukassa, nytkin pari sain peruskoulusta määräajassa ulos hyvillä todistuksilla, vaikka olivat koko ysin syksyn lojuneet kotona täysin masiksessa ja tammikuusta tulivat minulle. Kuin kukkaa kämmennellä heitä hoivasin ja tuin kevään, jotta saavat päättötodistuksen ja pääsevät siitä rästiintyvän koulun aiheuttamasta ahdistuksesta edes irti. Kumpikin kyllä oli tosi pirteitä ja iloisia loppukeväästä, koska masennus ja poissolot/tekemättömyys on kierre, jonka katkaisuun helpointa on saada niitä asioita tehtyä, joiden tekemättömyys pahentaa sitä tilaa.

Mutta nyt ap se kysymys: Mitä ajattelit, että aineenopettajan pitäisi tehdä? Ryhmässä on paljon oppilaita ja kuitenkin opettajalla on velvollisuus vaatia tietyt suoritteet, jotta oppilas voidaan hyväksyä. Esimerkiksi päättötodistusten tulee olla vertailukelpoisia ja kenellekään ei saa sönkätä ilmaiseksi numeroita. Kyllä ainakin meillä opet oikeasti toivoo oppilaiden osaavan, menestyvän ja saavan asioita tehtyä. Ei kukaan ole ivallinen saati nauti oppilaan ongelmista vaan erityisesti naisopettajat murehtii liikaakin. Miehet ottaa enemmän työn työnä.  Ainoa ratkaisu, joka meillä toimii, on siirtää masentunut oppilas pienryhmäopetukseen esim. erkalle. Tosin se on iso juttu, jos oppilas on kiitettävää osaamiseltaan sekä peruskäytökseltään, ja erkalla on paljon muitakin hoivattavia niskoilla.

Opettajat ovat selittelyn maailmanmestareita. Lienee ammattitautia.

Opettajat eivät ole terapeutteja.

Muutenkin huvittavaa, ikäänkuin masentuneita oppilaita olisi vähän kaikkialla.

Ei varmaan kaikki, mutta osa kyllä ymmärtää. Mä en varmaan olisi koskaan parantunut ja valmistunut koulusta ilman yhtä ihanaa opettajaa, joka huomasi masennuksen, vaikka miten yritin sulkeutua ja vajota vaan masennuksen mukana. Olen hänelle ikuisesti kiitollinen tuesta, neuvoista ja eteenpäin potkimisesta.

Taas näitä masentuneita hohhoijaa

Pahin tuossa on, kun eivät vaan mitenkään voi ymmärtää kuinka joku ei hymyile ja siitä sitten uhriudutaan.

Vierailija kirjoitti:

Opettajat eivät ole terapeutteja.

Muutenkin huvittavaa, ikäänkuin masentuneita oppilaita olisi vähän kaikkialla.

Ymmärtää voi muutkin kuin terapeutit. Ei kannata laskea niitä arvosanoja vaan alakuloisuuden perusteella, kun ei se saa ajatteleemaan itsemurhaa yhtään vähempään.

Suomessa ei ole tarpeeksi kouluammuskeluja. Jos olisi niin alkaisi todella nopeasti ymmärtämään.

Opettaja voi hyvinkin ymmärtää. Mutta kun opettajan hommaa on opettaa koko ryhmää, niin hänellä ei ole paljon varaa (eikä aikaa) poiketa siitä painostavasta metodista, jota opetussuunnitelmaksi kutsutaan. Opettaja ei ole terapeutti vaan opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat eivät ole terapeutteja.

Muutenkin huvittavaa, ikäänkuin masentuneita oppilaita olisi vähän kaikkialla.

Ymmärtää voi muutkin kuin terapeutit. Ei kannata laskea niitä arvosanoja vaan alakuloisuuden perusteella, kun ei se saa ajatteleemaan itsemurhaa yhtään vähempään.

Voi herran jestas, ei niitä arvosanoja alakuloisuuden takia lasketa. Siellä on 35 opiskelijaa, ja osaaminen on se mitä arvioidaan.

Ja tosiaan, en minä opettajana tiedä mitään kenenkään diagnooseista, ei niitä saa meille opettajille edes kertoa, muut kuin opiskelija itse tai huoltaja. Ja joskus olen kuullut vasta sitten kun opiskelija on lopettanut koulun (kun huoltajat ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet miksi lähti), että oli ollut jotain. No olisin ihan hyvin voinut joustaa aikatauluista ja muutenkin tukea eri tavalla, mutta enpä tiennyt että olisi ollut tarvetta. Siellä on tosiaan 35 per ryhmä ja niitä ryhmiä 5 per jakso, ja lähes kaikki tarvitsevat jotain tukea itse asiassa. Ja ajatuksia en siis osaa lukea...