Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muisteletko lapsuuttasi ja teini-ikääsi lämmöllä, vai aiheuttaako se enemmänkin ahdistusta?
28.06.2018 |
Muistatko ylipäätään miten tarkasti tapahtumia vai sekoittuvatko vuodet toisiinsa?
Kommentit (7)
Lapsuus-ja nuoruusaikaa muistelen lämmöllä. Rauhallinen ja turvallinen kasvuympäristö. ( olen syntynyt Jyväskylässä - 52) Kouluaikojakin muistelen mielelläni! Ainoa ikävä muisto on isäni varhainen poismeno äkilliseen sairaskohtaukseen 33 vuotiaana aivoverenvuotoon, jolloin olin 9v. ( hän eli terveellisesti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaa, ahdistaa. Juoppo äiti ja tunnekylmä narsisti-isä.
Muistelen suurella lämmöllä. Hyvä ja turvallinen lapsuus. Nuoruudessa paljon hauskoja hetkiä urheilujoukkueen kanssa sekä ihana ensirakkaus. Minulla aikuisuus on ollut raskasta, murheet ja menetykset niin suuria, ettei elämästä enää koskaan onnellista tule.
Ahdistusta.
Toki hyviäkin muistoja on mutta...
Koulussa jouduin kiusatuksi ja olin yksin.
Ei ketään, jonka kanssa ajatuksiaan jakaa.
Yläasteella olin eristäytynyt.
Kun muut nuoret alkoivat viikonloppuisin kulkea huvipaikoissa, olin tosi ahdistunut yksinäisyydessäni.
Jotenkin nuo kokemukset ovat lyöneet minuun leimansa, aina tunnen itseni ulkopuoliseksi.
Onneksi omilla lapsillani näyttää olevan onnellisempi lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa, ahdistaa. Juoppo äiti ja tunnekylmä narsisti-isä.
Kuulostaa melkein tutulta menolta. Herkkä äiti alkoholisoitui ja vahva isä ei tämmöistä tietenkään ymmärtänyt, koska hänen toiminnassaan ei voi olla mitään vikaa. Lisäksi oli väkivaltainen äitiä kohtaan. Me lapset saatiin aika pitkälti pitää huolta itsestämme siitä alkaen, kun lusikka pysyi omassa kädessä.
Eli ahdistavaa aikaa oli lapsuus ja nuoruus. Toivottavasti jonain päivänä on tarpeeksi rahaa mennä terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein hyvillä mielin muistelen. On suorastaan ikävä niitä aikoja. Ei oltu rikkaita, mut ei mitään puuttunut. Paljon kavereita ja vanhemmat aika rentoja. Diskot, ihastumiset, kirjeenvaihto ja se musiikki. Lapsuus ja nuoruus täyttä kultaa. Ei nyt aikuisenakaan huono ole. Ihana 17v tytär ja mahtava aviomies. Rahaa ei ole vieläkään 😊
Alue: Aihe vapaa
Lapsuuttani muistelen lämmöllä. Siitä ajasta on paljon ihania muistoja.
Yläasteajasta ja lukiosta on kiusaamisen ja masennuksen ym. takia huonommat muistot. Tavallaan osittain muistelen niitä aikoja tai osaa niistä kaiholla, vaikka se aikakausi oli todella ahdistavaa. Aika on kullannut muistot ja pintaan tulee hyviäkin muistoja.