Harmittaa oma suvaitsemattomuus. En pysty olemaan pedofiilien kanssa tekemisissä
Vaikka sisimmässäni olenkin sitä mieltä, ettei ketään saisi syrjiä sen vuoksi mitä he ovat, etenkin kun kyse ei ole rikollisista. Olen monesti saanut kuulla olevani lapsenkasvoinen ja -mielinen. Ei siis tyhmä vaan lapsekkaalla tavalla aito. Moni uskoutuu minulle. En tiedä kuuluuko lähipiiriini jotenkin normaalia enemmän pedoja vai ovatko ne muilla vaan piilossa ja minulle vaan moni avautuu?
Jostain tyhmästä syystä minua vaan alkaa hirveästi ahdistaa kun saan kuulla jälleen yhden olevan pedofiili. Nimenomaan pedofiili, joka ei ole syyllistynyt rikoksiin, rikoksia tehneitä pedoja en tietääkseni ole koskaan tavannut. Alan hullun lailla vältellä heidän kanssaan heti tilanteita, joissa on lapsia ja en missään nimessä tutustuta heitä lapsiin. Varmasti aika loukkaavaa käytöstä.
Eihän minulle tule varkaidenkaan kohdalla oloa, että olisin jotenkin syyllistynyt itsekin rikokseen jos ystäväni jää varkaudesta kiinni, niin miksi pedofiilien kohdalla tuntuu kuin olisi mukana rikoksessa jos vaan tunteekin kyseisen henkilön? Tuntuu pahalta hylätä ihmisiä. Minusta se on suvaitsematonta, mutten pysty jatkamaan välejä pedofiilien kanssa.
Toivoisin Suomeen parempaa pedofilian ennaltaehkäisyä, jotta nämä muuten normaalit ihmiset saisivat hoitoa ja ympärilleen ihmisiä, jotka osaavat suhtautua asiaan järkevästi.
Toivon asiallista keskustelua aiheesta. Kai täällä on muitakin, joille joku läheinen on avautunut omaavansa pedofilisia ajatuksia? Nehän ei ole itsessään rikos jos ne omaava henkilö tajuaa vastuunsa ja tietää kaikenlaisen seksin tuhoavan lasten elämän.
Mitä enemmän mietin tätä, niin sitä pahemmin koen syyllisyyttä tuosta, etten pysty jatkamaan välejä näiden ihmisten kanssa. Useampi heistä on kuitenkin tosi hyväsydämisiä ihmisiä, jotka eivät ikinä satuttaisi ketään. He eivät vaan voi mitään omalle viehätykselleen, mutta ovat urheasti päättäneet olla toteuttamatta itsekkäitä ja lapset tuhoavia halujaan.
Miettikääpä omalle kohdallenne jos ette ikinä voisi saada seksuaalista jatai emotionaalista romanttista täyttymystä. Muutama noista pedotuttavistani on puhunut lapsista kuin kuka tahansa heteronainen haaveilisi ihanasta miehestä tai heteromies naiskohteesta. He eivät vaan jostain syystä osaa kokea niitä tunteita aikuisia kohtaan. Arvostan kovasti heidän itsehillintänsä tasoa. Ajatella jos itse heteronaisena joutuisin välttelemään miehiä enkä ikinä saisi toteuttaa seksuaalisuuttani. Samaa tietysti olen miettinyt kaikkien seksuaalivähemmistöjen kohdalla, koska yritän olla suvaitsevainen.
Tuntuu pahalta ja koen syyllisyyttä. Minulle on uskouduttu ja sitten en kestäkään sitä taakkaa, koska alan kokea olevani osa heidän mieltymyksiään vaikka sehän on ihan hölmö ajatus.
ap