Lasta jännittää kesäleirille meno niin paljon, että ei ehkä päästä lähtemään...
Leiriä ei pysty enää perumaan.
Vinkit kehiin? Ikää yhdeksän vuotta ja jännityksen syyksi sanoo, että kun ei tunne siellä ketään.
Kommentit (13)
Ei tietenkään peruta. Jännityksen voittaa vain kohtaamalla sen, ei pakenemalla.
Olisiko sinun mahdollista soittaa leirin ohjaajalle ja kertoa tilanne. Voisivat kiinnittää huomiota siihen ettei poikasi jää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään peruta. Jännityksen voittaa vain kohtaamalla sen, ei pakenemalla.
Olisiko sinun mahdollista soittaa leirin ohjaajalle ja kertoa tilanne. Voisivat kiinnittää huomiota siihen ettei poikasi jää yksin.
Poika?
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään peruta. Jännityksen voittaa vain kohtaamalla sen, ei pakenemalla.
Olisiko sinun mahdollista soittaa leirin ohjaajalle ja kertoa tilanne. Voisivat kiinnittää huomiota siihen ettei poikasi jää yksin.
Ihan ohis, mutta nykyään tasa-arvoisella 2010-luvulla myös tyttöjä kutsutaan lapsiksi.
Olin samassa iässä ensimmäisellä kesäleirillä ja mulle auttoi kun vanhemmat sanoivat että kokeilet nyt yhden yön ensin ja katsotaan seuraavana päivänä mikä on tilanne. No siihen mennessä olinkin jo saanut kavereita enkä todellakaan halunnut lähteä kesken pois.
Ujona lapsena oli todella ikävää mennä (joutua) leirille, jossa ei ollut yhtään tuttua ennestään. Eikä niitä kavereita sieltä ’tuosta noin vaan’ saanut, koska itse oli hieman hiljaisempi ja ujo. Piinallisia viikkoja ne. Helpompi, jos olisi ennestään tuttu kaveri mukana.
Miksi sen pitää mennä kesäleirille? Mä olisin seonnut jos mut olisi pakotettu jonnekin leirille, ja sekoaisin vieläkin..
Olin arkana lapsena kesäleirillä. Siitä on vain huonoja muistoja. Ahdisti joka aamu mennä sinne. En koe sen mitenkään vahvistaneen minua ihmisenä.
Mitä jos sopisitte lapsen kanssa, että kokeillaan leiriä. Sopikaa, että kokeillaan yksi päivä ja sitten voi tulla kotiin, jos se on ylitsepääsemätön paikka. Luultavasti leirillä on kuitenkin niin mukavaa, että jännitys unohtuu. Lasta voisi helpottaa tieto, että leiri ei ole ehdoton pakko ja kotiin saa tulla, jos ahdistus käy liian suureksi.
Leiri ei ole lapselle mikään pakollinen kokemus, joten sen peruuntumisesta ei kannata tehdä elämää suurempaa juttua. Lapsi on noin nuorikin vielä ja parin vuoden päästä voisi tykätä enemmän. Lasten pitää saada osallistua leireihin ym. omaan tahtiinsa.
Kiitos vinkeistä! Yritetään selvitä. Ap
Jos kyseessä on muutenkin arka ja hiljainen poika, jonka on vaikea tutustua uusiin ihmisiin niin en pakottaisi lähtemään. Siis jos kyseessä on leiri, jossa yövytään paikan päällä. Itse olin sosiaalinen ja rohkeakin mutta 8- vuotiaana viikonlopun kestävälle leirille osallistuminen tuntematta ketään oli kammottavaa. Itkin koko yön ja seuraavana päivänä vanhempien piti tulla hakemaan leiriltä pois. Muistan vieläkin sen häpeän, kun minua tultiin hakemaan ja tästä jäi silloin pienimuotoiset traumat. Mielestäni sitä sosiaalisuutta voi harjoitella muutenkin, kun pakottamalla.
Jos taas kyse on vain pienestä "alkujännityksestä" niin rohkaisisin kuitenkin lähtemään ja sanoisin niin kuin täälläkin, että leiriltä pääsee aina pois.
Aa, viestejä oli tullut lisääkin vielä. Siis osittain siksi lapsi menee, että tarvitsen paikan hänelle kun torstaina olen koko päivän sairaalassa ym. On ollut kahtena edellisenä kesänä ja tykkäsi, eikä ole paljon yhtään ujo. En tiedä jos tämä murrosikä orastaa, eikä ole niin helppo mukautua enää vieraisiin ihmisiin. Ap
Sano hänelle että jätetään sut sinne ainiaaksi jos et nyt lähde.