Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut kuvittelevat joidenkin aktiivimallien ym. patistelukeinojen purevan meihin, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin?
15.06.2018 |
Meihin omasta tahdosta työttömiin ei toimi mikään pakotusmuoto, sillä viimekädessä me haemme vaikka sairauslomaa tai työkyvyttömyyseläkettä, oli niihin sitten aihetta tai ei. Yleensäkin me olemme sellaisia, jotka etsimme porsaanreiät saadaksemme jatkaa työtöntä eloamme. Tavallisia töitä haluavia työttömiä näillä erilaisilla kiristystoimenpiteillä vain kiusataan. Työkkärikin on täysin kädetön meikäläisten kanssa ja siksi sanonkin heille aina ihan suoraan päin naamaa miten kikkailen systeemin kanssa, jos he erehtyvät esittämään jotain vaatimuksia minulle. Nyt voitte paremmat ihmiset haukkua minua niin paljon kuin sielu sietää, mutta sekään ei muuta mitään minun elämässäni.
Kommentit (29)
Vaikka tuo oli provo niin tämän on totta. Elämäntapatyöttömiä ei mikään rangaistus pelota. Aktiivimalllit rankaisevat vain niitä jotka yrittävät tosissaan ja haluavat omanalansa tai kiinnostustaan vastaavaa työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tuo oli provo niin tämän on totta. Elämäntapatyöttömiä ei mikään rangaistus pelota. Aktiivimalllit rankaisevat vain niitä jotka yrittävät tosissaan ja haluavat omanalansa tai kiinnostustaan vastaavaa työtä.
En provoile mitään vaan tein avauksen sen vuoksi, kun niin moni eri keskusteluissa kuvittelee esim. toimeentulotuen kiristämisen vaikuttavan meihin. Miten se toimeentulotuen kiristys sitten auttaa, jos haemmekin sairauslomaa aina kun työt uhkaavat?
Hei! Voitko avata vielä sen verran, että miten tuollaiseen tilanteeseen päädytään? Miksi tällainen ratkaisu?
Meillä on yrityksessä työpaikkoja auki ja kuuntelin vierestä kun työnjohtaja soitteli hakijoita läpi: ”niin ootko sä siis ihan oikea työnhakija vai?” ..varmaan ihmettelyä linjan toisessa päässä.. ”niinku täs on ollu lähinnä niitä aktiivimallihakijoita”.
Hämmentää vaan rekrytointeja kun ei tiedä kuka oikeasti haluaa töitä :D
Eihän kaltaisiasi tässä töihin yritetä saadakaan, vaan kehittää syy pienentää tukianne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei! Voitko avata vielä sen verran, että miten tuollaiseen tilanteeseen päädytään? Miksi tällainen ratkaisu?
Koska minun kohdallani ei ole keksittykkään sellaista työtä, joka ei tuntuisi elämän tuhlaamiselta. Ja jos uhraan suurimman osan hereilläoloajasta noin epämiellyttävään asiaan, niin minua alkaa ahdistamaan ja masentamaan, joka taas johtaa runsaampaan päihteiden käyttöön. Työttömänä taas voin harrastaa vain miellyttäviä asioita, jolloin pystyn pitämään päihteidenkäyttöni aisoissa, kun ei ahdista ja masenna elämän hukkaan heittäminen rahan perässä juosten.
Vierailija kirjoitti:
Miksi jotkut kuvittelevat joidenkin aktiivimallien ym. patistelukeinojen purevan meihin, joilla ei ole aikomustakaan mennä töihin?
En ole lainkaan huolissani tästä, koska lopputulos tässä on lähinnä jokin eläke tmv. koska on ihan järjetöntä käyttää viranomaisten aikaa asiaan, mikä voisi hoitua myös sosiaalilainsäädännön puitteissa. Eli työttömyysturva on toiseksi alin turvan muoto, toimeentulotuki yms. ne on sitten ne alimmat tuet.
Mutta isompi ongelma tulee siitä, jos patistelukeinoilla aletaan puuttumaan ihmisten sopimismahdollisuuksiin, eli on meitäkin, jotka aikovat kyllä töihin, mutta joilla ei ole pienintäkään aikomusta tehdä itselleen HUONOJA sopimuksia.
Tämä on aika iso periaatteellinen kysymys, minä kansalaisena ainakin itse arvioin aina sopimusten kannattavuuden itse, eikä tässä maassa aleta mulle työsopimuksia tekemään määräyksien lailla. Se on ihan normi toimintaa kansan valtaan perustuen, ja valtion hallinnolla talouden ohjaamistoimineen on puolestaan velvollisuus SOPEUTUA siihen asiaan että rakenteellisia toimia on tehtävä jos melkoisen suuri osa kansasta sanoo että ei ole saatavissa aikaan hyväksyttäviä sopimuksia.
Kansa määrää täällä sopimukset.
Valtio ei määrää täällä sopimuksia. Valtio sopeutuu siihen mitä kansa sanoo. Emme elä diktatuurissa.
"Sopimukseenpakottaminen" on jokseenkin paradoksaalinen sanahirviö, mikä ei vain oikein sovi demokratian periaatteilla toimiviin maihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Voitko avata vielä sen verran, että miten tuollaiseen tilanteeseen päädytään? Miksi tällainen ratkaisu?
Koska minun kohdallani ei ole keksittykkään sellaista työtä, joka ei tuntuisi elämän tuhlaamiselta. Ja jos uhraan suurimman osan hereilläoloajasta noin epämiellyttävään asiaan, niin minua alkaa ahdistamaan ja masentamaan, joka taas johtaa runsaampaan päihteiden käyttöön. Työttömänä taas voin harrastaa vain miellyttäviä asioita, jolloin pystyn pitämään päihteidenkäyttöni aisoissa, kun ei ahdista ja masenna elämän hukkaan heittäminen rahan perässä juosten.
Kateeksi käy. Olen itse samanlainen, työ on aina ollut elämän tuhlaamisen tuntuista pakkopullaa. Suurkulutan alkoholia kestääkseni sitä. Mutta minulla on joku kotoa opittu pakkomielle siitä että työkykyisen ipitää tienata leipänsä, joten toistaiseksi jatkan maksani tuhoamista juomisella ja pääni polttamista loppuun töissä.
Ja sen verran vielä, etten ole koskaan hakenut tai saanut toimeentulotukea vaan aina olen ollut työttömyysturvan tai sairauspäivärahan saajana. Jokaikinen kerta kun TE-toimiston painostus on edennyt siihen pisteeseen, että minulle esitetään vaatimuksia, niin olen ilmoittanut heille, että nyt tämä poika lähteekin sitten lääkärin vastaanotolle juttelemaan mielenterveysongelmista. Sitten löydänkin aina itseni hoitosuhteesta mielenterveyspuolen kanssa ja kun myös he alkavat jossain vaiheessa patistelemaan johonkin pajalle kuntouttavaan työtoimintaan, niin se hoitosuhde on sitten sillä selvä ja palaan takaisin työttömäksi työnhakijaksi. Ja samaa kiertoa jatkan röyhkeästi loputtomasti, jos niin haluan. Ja sanon nämä kikkailuasiat ihan suoraan työkkärissä ja kallonkutistajalla. Kysymys: mikä pakotuskeino muka puree minuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kannattaa huomata sellainenkin asia, että sana "työ" on aika lailla häilyvä käsite.
Puhuisin mieluummin vaikkapa oman elannon hankkimisesta, koska nämä työntekijä/yrittäjä yms turhat tulkinnat on täysin tarpeettomia, kun jokaisella on kuitenkin velvollisuus ELÄTTÄÄ itseään, ja se elättäminen ei läheskään aina tarkoita jotakin sellaista työtä mitä vaikkapa ay-liike sanoo olevan "työtä".
Kaikki itsensä elättämistavat pitäisi olla ihan normaalisti käytettävissä, se on nyt lähinnä byrokraattinen ja ehkä työmarkkinajärjestöjenkin välinen ongelma, jos ihmisten itsensä elättämisen tapoja pitää alkaa luokittelemaan milloin miksikin.
Taustalla on lähinnä erilaiset pelisäännöt ja valtapelit työttömyydestä johtuvien korvausten maksuun liittyen.
Suomalainen systeemi vaikuttaisi olevan lähinnä KORPORATISTINEN, eli esim. ay-liikkeellä on tarpeettomankin paljon valtaa työttömien perustuslaillisiin oikeuksiin nähden. Työnantajajärjestöjä unohtamatta.
Ongelma tässä on vain se, että hallitus on antanut ay-liikkelle sellaisia oikeuksia, mitä hallituksella ei ole koskaan ollut annettavaksi.
Kansa antaa hallitukselle rajatun mandaatin minkä puitteissa hallitus voi toimia. Hallitus ei voi alkaa antamaan ay-liikkeelle kansaa polkevia oikeuksia, mitä kansa ei ole alun alkaenkaan antanut hallitukselle.
Orwellimaista pyörittelyä hyvin monin paikoin, suosittelen pitämään omat puolenne aina kun kyse työstä ja rahasta ja sopimuksista.
Näinhän se on. Jokainen kiristys ainoastaan entisestään vähentää mielenkiintoa osallistua tähän yhteiskuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tuo oli provo niin tämän on totta. Elämäntapatyöttömiä ei mikään rangaistus pelota. Aktiivimalllit rankaisevat vain niitä jotka yrittävät tosissaan ja haluavat omanalansa tai kiinnostustaan vastaavaa työtä.
En provoile mitään vaan tein avauksen sen vuoksi, kun niin moni eri keskusteluissa kuvittelee esim. toimeentulotuen kiristämisen vaikuttavan meihin. Miten se toimeentulotuen kiristys sitten auttaa, jos haemmekin sairauslomaa aina kun työt uhkaavat?
Näköjään hallituksen provotehdas on auennut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helppo tilanne. Voin retkahtaa päihteisiin uudestaan, jos työkkäri tai kunta yrittää pakottaa työnhakuun ja työpajoille. Pystyn pysymään täydellä toimeentulotuella ikuisesti, ei ole pätevää perustetta leikkauksiin.
Tuokin mikälie aktiivimalli vol. 2, jossa työttömiä velvoitetaan hakemaan töitä 4 kertaa kuukaudessa(ko se oli? on pelkkää kiusantekoa yrityksille ja massiivista verorahojen tuhlausta byrokratian muodossa. Ikään kuin työtä haluavat eivät muka hakisi töitä. Ja miten se vaikuttaa minuun? No, jos töitä "täytyy" hakea, niin hakemus tehdään tietenkin vasemmalla kädellä tikkukirjaimin ja tavuttamalla. Jos silti joku erehtyy pyytämään työhaastatteluun, niin siellä kyselee vain kaikkea esim. saikutukseen liittyvää tai puhuu vaikkapa myönteisesti huumeista.
Hieno aloitus! Jotka eivät töihin halua, he eivät myöskään töihin mene. Omasta tahdostaan työttömiä on kuitenkin hyvin pieni osa kaikista työttömistä. Itse en tunne kuin yhden elämäntapatyöttömän vaikka kaveripiiriin mahtuu jos jonkinnäköistä ihmistä ja useampi on työtön. Ja hänkin on jo 30 vuotias mies joka asuu vielä äitinsä luona ja elämänhallinta on muutenkin retuperällä. Tämän alueen kouluista potkittiin opettajia ulos, kouluissa siivous- ja keittiöhenkilökuntaa vähennettiin ja työt yhdistettiin, ja jäljelle jääneet työntekijät tekevät nyt molemmat työt eli ovat kunnan palvelutyöntekijöitä. Tehdas joka ennen pyöri 3 vuorona, supistettiin 2 vuoroon ja porukkaa lähti taas pihalle. Lähihoitajista on liika tarjontaa, kiitos sen parin vuoden takaisen buumin kun lähäreistä oli pulaa ja opiskelupaikkoja lisättiin runsaasti, nyt sitten lähärit valmistuukin työttömiksi. Samoin alueen ravintoloita on mennyt nurin, koska ihmiset eivät enään käy niin paljoa ulkona syömässä tai baarissa juomassa. Ravintoloiden hinnat ovat nykyään niin korkeat ettei joka perus jampalla ole varaa käydä ravintoloissa syömässä ja juomassa. Ilman asiakkaita ei ole ravintolaa ja ilman ravintolaa ei ole työpaikkoja. Miksi näitä kymmeniä aikaisemmin töitä tehneitä ja jotka haluavat vielä takaisin töihin rangaistaan? Senkö takia että saisi sen yhden peräkammarin pojan pakotettua töihin?
Vierailija kirjoitti:
Ja sen verran vielä, etten ole koskaan hakenut tai saanut toimeentulotukea vaan aina olen ollut työttömyysturvan tai sairauspäivärahan saajana. Jokaikinen kerta kun TE-toimiston painostus on edennyt siihen pisteeseen, että minulle esitetään vaatimuksia, niin olen ilmoittanut heille, että nyt tämä poika lähteekin sitten lääkärin vastaanotolle juttelemaan mielenterveysongelmista. Sitten löydänkin aina itseni hoitosuhteesta mielenterveyspuolen kanssa ja kun myös he alkavat jossain vaiheessa patistelemaan johonkin pajalle kuntouttavaan työtoimintaan, niin se hoitosuhde on sitten sillä selvä ja palaan takaisin työttömäksi työnhakijaksi. Ja samaa kiertoa jatkan röyhkeästi loputtomasti, jos niin haluan. Ja sanon nämä kikkailuasiat ihan suoraan työkkärissä ja kallonkutistajalla. Kysymys: mikä pakotuskeino muka puree minuun?
Rasittavalta kuulostaa. Teet kauheasti töitä voidaksesi olla työtön :D
Vierailija kirjoitti:
Helppo tilanne. Voin retkahtaa päihteisiin uudestaan, jos työkkäri tai kunta yrittää pakottaa työnhakuun ja työpajoille. Pystyn pysymään täydellä toimeentulotuella ikuisesti, ei ole pätevää perustetta leikkauksiin.
Mä olen myös miettinyt tuota, että paljon on pitkäaikaistyöttömissä niin pahasti päihdeongelmaisia, ettei heitä kukaan enää edes yritä "aktivoida", vaan on pysyvästi toimeentulotuen varassa. Koska itsekin jo periaatteesta kieltäytyisin aktivointipelleilyistä jos työttömäksi jäisin, olenkin ajatellut että laittaisin vähän likaiset ja epäsiistit vaatteet ja menisin juovuksissa sinne TE-keskukseen heti alusta, esittäisin alkoholistia.
voit sitten vapaaehtoisesti luopua kaikista yhdeiskunnan tarjoamista eduuksista. voit asustella veneen alla ettei menisi vuokraan rahaa ja sitten ruuat hakisit ruokajakeluista.
Minua kiinnostaa vaan saada kaltaisiltanne roskaväen edustajilta tukia koko ajan pienemmiksi jotta ette voi vapaasti loisia meidän kunnon ihmisten rahoilla. Kestävyysvajeen ansiosta näin tapahtuu 100% varmasti.
Sen jälkeen minua ei enää kiinnosta miten elämänne elätte.