Miten päästä eroon pitkäaikaisesta ystävästä?

Siis miksi sovit tapaamisia hänen kanssaan? jos et ole menossa

Todella ikävä provo. Häpeä elämääsi ja itseäsi.

Vastaan yks kautta kakkoselle:  Hän ehdottaa, että tavataan ja ehdottaa päivää, ja sitten en vaan yksinkertaisesti haluakkaan lähteä kohtaamaan ihmistä, josta haluaisin vaan lopullisesti olla erossa, koska hän itse on jo vuosien ajan osoittautunut ns. mulkeroksi, on kade kaikelle, mitä minulla on, ja kadehtii jopa minun puolisoni paremmuutta omaansa nähden, ammatti jne. tulotasoa jne. yms.  Ja kun hänellä ei ole minkäänlaista omakohtaista kosketuspintaa edes lapsiperheellisen elämän menoon, niin siinäkin on yksi aihe, josta hän ei voi antaa mitään omakohtaisena kokemuksena, mistä jutella.

Lopeta yhteydenpito, älä reagoi, poista yhteystiedot.

Muuta pois Porvoosta.

Heh, minun kaverikin sopi kanssani menoja ja yhtäkkiä unohti ja laittoi viestin että hei sori unohdin! 

sitten taas nähtiin ja yks kerta ei kuulunut sitten mitään. Odotin että tulisi edes joku viesti 'hei sori että...'' 

Mutta ei tullut samana iltana... ei seuraavana päivänä-... ei viikon päästä, ei koskaan. 

Aika harmillista toimintaa minusta. Nyt olisi aika noloa jos törmättäisiin jossain sattumalta. En moikkaisi.

Tapa se!

Kehtaat vielä sanoa että olette ystäviä...

Itse painin saman ongelman takia. Ystävä ei halua kuunnella murheitani, yritän soittaa ehkä kerran per kolme kk, kun tarvitsisin kuuntelijaa. hänen murheitaan kommentoin ja kuuntelen useammin. Nykyisin viestittely useasti viikon sisällä.. Keväällä yksi kahden tunnin kriisipuhelu, jonka jälkeen jouduin ottamaan Diapamia.

Raportoi omista jutuistaan ja ns sairastumisistaan. Joskus kysyy minun tilanteistani. Ruikuttaa. Kaikki vaikeaa ja ainakin vaikeampaa kuin minulla on. Jos kuuntelee, niin on vain 15 min aikaa minulle. Sanoo heti puhelun alussa tuon. Pitää tehdä ruokaa. Kotona hän ja miehensä.

Mihin mä tarviin tätä? Aikoinaan oli hauska ja huumorintajuinen. Nykyään skitsoilee vähän kaikesta. Sovitaan joku meno ja hän useimmiten kuitenkin peruuttaa sen pyytäen etten suutu. Paskanmaku jää. Lähdin hänen kanssaan laivalle, niin ei voinut kuunnella musiikkia kun korvat alkoivat soida ja kannella ollessa liimautui seinään kiinni ettei putoa mereen. Vääristelee sanomisiani jostain syystä. Annan pitää kasvonsa, mutta nolaaminen muiden seurassa on rumaa käytöstä.

Nyt raportoi taas jostain random-asiasta pari päivää sitten. En ole vaivautunut vastaamaan. En ole huomannut viestiä. Kun siinä ei ole mitään mikä vaatisi kun mielipidettä. Hän vain tuhlaa aikaani.

Olen tosiaan alkanut vaieta hänelle. Täytyy vain jättää vähemmälle.

Vältä yhteydenottoja ja sano jo alun perin että ei sovi niin et ole tarinan roisto. Energiasyöppöjä ei tarvitse sietää ja myrkyllisistä ihmisistä tulee pysytellä kaukana.

http://yle.fi/uutiset/valitse_seurasi_tarkoin__myrkyllisen_ihmisen_lahipiirista_kannattaa_paeta/8555272

Jokaisella on vastuu siitä, että suojelee itseään haitallisiksi toteamiltaan ihmisiltä.

2/10:lle vastaan: Siis ei ole provo, vaan ihan tosiasia, etten vaan enää ole pitkään aikaan jaksanut tuonkaltaisen ihmisen kanssa yhtään mitään, sillä kai sitten menisin treffeillekin, jos minulla olisi palava halua tavata päin yhteen hänet; ja kun sitä intoa minulta enää vaan löydy. Toisekseen olen vaan huomannut nimenomaisessa ystävässäni kateuden lisäksi sen ikävän puolen, että hän pyrkii käyttämään hyväkseen minua tietyissä asioissa. Haluaisi vain, että liikkuisimme minun autollani ja kustannuksellani paikasta A paikkaan B, mutta itse ei ole valmis palvelemaan vastapalvelukseksi yhtään mitenkään.  Odottaa vaan itse kuin prinsessa, että häntä palvellaan ja passataan, mutta itse ei ole valmis tarjoamaan palvelua vastaavasti ystävälleen.  Kai hänellä on jonkin sortin psykologinen häiriö kehittynyt siitä, että hänen miehensä käyttää omalla tavallaan hyväkseen ystävääni, ja ystäväni kostaa miehensä käytöksen vastaavasti sitten omiin ystäviinsä yrittämällä käyttää tietyllä tavalla hyväkseen ystäviään.

Miksi pitäisi hävetä itseäni ja koko elämääni sen takia, että kun kysyin vinkkejä aloituksessani, kuinka ylipäätänsä erotaan pitkäaikaisesta ystävästä niin ettei se satuttaisi kumpaakaan?

Kuinka mukamas onnistuu pitkästä avioliitostakin eroaminen puolisostaan niin, että välit kuitenkin säilyvät sellaisena kohteliaisuutena molemmin puolin jatkossakin, vaikka ollaankin lähdetty eri osoitteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Siis miksi sovit tapaamisia hänen kanssaan? jos et ole menossa

Kohteliaisuuttani vastaan hänen pyyntöönsä myöntyvästi noin viikkoa ennen treffejämme; ja  sitten kun tapaamispäivä lähenee, niin keksin aina jonkin tekosyyn, ettei tarvitse mennäkään.

Onneksi tekosyitä on helppo keksiä:)