Lihava kaveri ei koskaan halua syödä luonani mitään tarjottavaa, kotonaan ahmii kaiken mitä käsiinsä saa
Töissä ei ota mitään herkkuja ja syö vaan salaattia. Jos kutsun kylään, niin hörppii vaan teetä "En minä mitään tällaisia tarvitse"
Kommentit (11)
Jos se ottaisi joka lajia ja reilun annoksen, sitten sä haukkuisit sitä ahneeksi possuksi.
Ja siis tunnen hänen kämppiksensä, kotiin päästyään kaveri syö suunnilleen kaiken makean mitä kaapeista löytää. Viimeksi kun näin niin piparitaikinan mikä oli vanhentunut joskus 2012
Ja tämä on sinulle ongelma, koska?
Lihavuus on monille kipeä asia. Jos haluat, että kaveri voi olla kanssasi rennosti, niin sinun tulisi osoittaa hänelle välittämistä ja hyväksyntää. Näin ei mitä luultavimmin tapahdu.
Etsi uusi kaveri. Nykyinen kaverisi ansaitsee paremman ystävän kuin sinä. Ei kun anteeksi - kasva ihmisenä ja ryhdy vasta sitten jonkun kaveriksi.
Niin? Sillä on luultavasti ahmimishäiriö ja monet ahmivat vain kotonaan ja katseilta suojassa.
Mä en syö koska tarjolla harvoin on sellaista mitä oikeasti haluan syödä. Vatsani on myös hankala ja saattaa mennä kipeäksi ja sekaisin, joten kylässä en halua ottaa riskiä.
Muita syitä tulee mieleen ettei pidä sua hygieenisenä tai ahdistuu seurassa syömisestä. Tai sitten se syöminen lähtisi käsistä jo siinä sun luona kyläillessä, minkä varmaan kokisi nolona.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tunnen hänen kämppiksensä, kotiin päästyään kaveri syö suunnilleen kaiken makean mitä kaapeista löytää. Viimeksi kun näin niin piparitaikinan mikä oli vanhentunut joskus 2012
No ei tuo kovin ahmatilta kuulosta, jos piparitaikinakin on säilynyt yli viisi vuotta.
Jos se ahmii kaiken makean mitä kaapista löytyy, miten kaapissa voi olla jotain 2012 vanhentunutta piparitaikinaa?
Vähän väsynyt aihe mutta vastaan silti, koska olen luultavasti yksi sellainen läski, josta työkaverit ja tutut puhuvat vastaavaa seläntakana. Että miksi oon näin lihava, kun en ''koskaan'' syö töissä tai kylässä tarjottuja ''herkkuja'', että ketä mä oikein kuvittelen huijaavani moisella.
En syö herkkuja, jotka ei mulle ole herkkuja. Eli en syö pullaa, viinereitä, kermakakkuja, epämääräisiä teollisia keksejä, karkkeja, salmiakkia, pasteijoita, piirakoita, pakastekakkuja, kääretorttuja jne. En edes kohteliaisuudesta, olen sillä lailla käytöstavaton, että kieltäydyn näistä ''herkuista''. Jos joku taas tarjoaa käsintehtyjä konvehteja, suklaata, juustoja, itsetehtyjä pikkuleipiä, ylipäätään jotain, josta tykkään, niin kyllä taatusti otan ja saatan ottaa santsiannoksenkin. Multa on kysytty monta kertaa silleen tietävästi hymyillen, että olenko laiharilla, kun en halua ottaa jonkun tuomia palmuöljyesanssiherkkuja. Ei, en ole laiharilla.
Voisitteko vaan antaa ihmisten olla rauhassa ja ottaa tai olla ottamatta mitä haluaa. Kiitos.
Jos nautin ruuasta, kun saan syödä sen nautiskellen, eli yksin, niin miksi söisin ylimääräisiä kaloreita silloin, kun ei maistu.
Mikään ruoka ei ole niin hyvää, että nauttisin sen syömisestä ihan muuten vain ilman nälkää tai mielitekoa.
Niin, mitä sitten?