Onko ulkomailla ihan oikeasti helpompi löytää kavereita kuin Suomessa?

Jos on tosi syrjäänvetäytyvä, niin ehkä ei siinä tapauksessa, mutta muuttaminen ulkomaille usein tekee sen, että alkaa itse toimia eri tavalla kuin ennen, koska ei voi pidättäytyä vanhoissa rutiineissa. Siinä samalla saattaa sitten löytääkin kavereita/ystäviä. Uudessa ympäristössä on helpompi vapautua vanhoista kaavoista, eikä enää pelkää sitä, että joku ikävä tuttu tulee vastaan.

Itse saan helposti kavereita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Tämä kiinnostaa minuakin. Anekdotaalisesti olen kuullut, että esim jenkkeihin on helpompi tutustua pinnallisesti, mutta tutustuminen ei useinkaan syvenny ystävyydeksi.

Ei ole helpompi. 

Kavereita, kyllä. Esim työpaikoilla usein ( mut ei Pohjoismaissa) on paljon sosiaalsta toimintaa johon otetaan tai suorastaan vaaditaan mukaan.

Ystäviä ei sen sijaan ole sen helpompi saada.

Jos et itse ole sosiaalinen ja aloitteellinen niin sama tilanne se sitten on muutat mihin tahansa.

Ulkomailla kavereita voi olla paljon mutta ne on enemmän pinnallista ystävyyttä, ei niille kerrota kaikkia elämän murheita. Hyviä luottokavereita on siellä yhtä hankala hankkia kuin täälläkin.

Riippuu maasta. Sellaisessa maassa on helpompi löytää seuraa, joissa ihmisillä on muutenkin suuri määrä kavereita, eli toleranssi parempi.

Mutta esim. Saksa. Ei juurikaan. Eikä muutkaan Euroopan maat. Se on itsestä kiinni. Jos harrastaa paljon ja tapaa ihmisiä, niin kavereita voi löytyä.

Kiitos vastauksista. Ap

Suomessa kaverisuhteet ovat syntyneet luonnostaan pitkän ajan kuluessa. Ulkomaille muutettuani asian eteen piti tehdä kovasti töitä. Piti yrittää itse olla aktiivinen ja mennä juttelemaan uusille ihmisille ja yrittää verkostoutua. Minusta se oli alkuun todella raskasta, kun piti vielä puhua muuta kuin äidinkieltään. Lisäksi ystävystyminen muiden ulkomaalaisten kanssa oli paljon helpompaa kuin kantaväestön.