Uusi tutkimus: 1–2 -vuotiaiden ajattelutaidot kehittyvät paremmin päivähoidossa kuin kotihoidossa

Joo, seuraavat parani (kun piti ilman äiskää pärjätä): ajattelu, oppiminen, muistaminen ja ongelmanratkaisu.

Mites ne asiat joilla on oikeasti väliä eli psyykkinen hyvinvointi?

Erot kuitenkin hävisivät lasten kasvaessa siten, että peruskoulun päättötodistuksen arvosanoissa tai ylioppilastutkinnon arvosanoissa vaikutusta ei enää ollut.

– Vaikka varhaiskasvatus näyttää neuvolatestien perusteella oleva eduksi yllättävän nuorille lapsille, niin erojen myöhempi häviäminen ehkä vaimentaa huolta siitä, jos ei laita lapsia varhaiskasvatukseen, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.

" Vanha juttu", mutta suomessa tälläiset tutkimukset yleensä vaietaan kuoliaaksi. Milloin minkäkin tahon propagandan tuloksena suomessa ihan oikeasti uskotaan, että kotihoito on lapselle hyväksi.  Suurin osa ihmiskuntaa kasvaa aikuisuuteen osana kotiseutunsa yhteisöä, mutta suomessa edelleen uskotaan kasvatusmallina historiallisestikin poikkeavaan tapaa.

Henkisen hyvinvoinnin laita unohtui. Onko kiire oppia noita yllämainittuja henkisen hyvinvoinnin kustannuksella, kun erot kuitenkin myöhemmin koulun myötä tasoittuvat?

Onko tässä nyt perustelut lopettaa kotihoidon tuki??!!! Vai mikä idea tutkimuksessa on???! Lapsentys tapahtuu omaa tahtia, joten olisi myös hyvä tietää tarkemmin tästä tutkimuksesta, kuinka monta osallistujaa, millä raskausviikolla syntyneet, millaisesta perheestä lapset ovat, onko sisaruksia yms.... En oikein usko, että päivähoito itsestään on näin merkittävä asia...

1-2vuotiailla on ihan hirveästi eroa, milloin oppineet kävelemään, puhumaan, jo pelkkä pituus vaihtelee hurjasti..

Jos perheessä on ongelmia, niin lapsen kehitys kärsii varmasti...

Ja tietysti lapsi oppii toisilta lapsilta, vaikka lapsi on kotihoidossa, niin tietenkin pitää saada riittävästi olla muiden ikäisten seurassa, eli hiekkalaatikolla pitää istua....

Vierailija kirjoitti:

" Vanha juttu", mutta suomessa tälläiset tutkimukset yleensä vaietaan kuoliaaksi. Milloin minkäkin tahon propagandan tuloksena suomessa ihan oikeasti uskotaan, että kotihoito on lapselle hyväksi.  Suurin osa ihmiskuntaa kasvaa aikuisuuteen osana kotiseutunsa yhteisöä, mutta suomessa edelleen uskotaan kasvatusmallina historiallisestikin poikkeavaan tapaa.

Ja esim Briteissä uskotaan, että pikkulapset voi lähettää sisäoppilaitoksiin, ja näkevät vanhempiaan muutaman kerran vuodessa. Ja sit miehet kuolee sukkahousuissa muovipussit päässä aikuisina tms.

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä nyt perustelut lopettaa kotihoidon tuki??!!! Vai mikä idea tutkimuksessa on???! Lapsen kehitys tapahtuu omaa tahtia, joten olisi myös hyvä tietää tarkemmin tästä tutkimuksesta, kuinka monta osallistujaa, millä raskausviikolla syntyneet, millaisesta perheestä lapset ovat, onko sisaruksia yms.... En oikein usko, että päivähoito itsestään on näin merkittävä asia...

1-2vuotiailla on ihan hirveästi eroa, milloin oppineet kävelemään, puhumaan, jo pelkkä pituus vaihtelee hurjasti..

Jos perheessä on ongelmia, niin lapsen kehitys kärsii varmasti...

Ja tietysti lapsi oppii toisilta lapsilta, vaikka lapsi on kotihoidossa, niin tietenkin pitää saada riittävästi olla muiden ikäisten seurassa, eli hiekkalaatikolla pitää istua....

Meillä ihmisillä on sellainen perusongelma, että omataan joku mielipide mutu-pohjalta, eikä kyetä asiallisesti ja neutraalisti analysoimaan tilannetta syvällisemmin.

Pidetään kaikista ihmisistä, jotka ovat samaa mieltä ja jo otsikon pohjalta torpataan kaikki tieto, mikä on mielipidettämme vastaan. Tai jo otsikon mukaan hyväksytään tieto, joka vastaavasti tukee olemassa olevaa mielipidettämme.

Aika vähän on ihan selkeitä asioita. Mutta fiksuinta on nähdä ja hyväksyä asian monet eri puolet.

Erityisesti tämä on herkkä asia suomalaisille äideille.

Tämä on arka paikka ihmisille. Oman valinnan takana seistään oli mitä oli.

Minun kaksi lastani ovat täysin erilaiset. Toiselle sopi tosi hyvin päikkyhoito heti pienestä. Toinen oli kotihoitotyylinen.

Vierailija kirjoitti:

" Vanha juttu", mutta suomessa tälläiset tutkimukset yleensä vaietaan kuoliaaksi. Milloin minkäkin tahon propagandan tuloksena suomessa ihan oikeasti uskotaan, että kotihoito on lapselle hyväksi.  Suurin osa ihmiskuntaa kasvaa aikuisuuteen osana kotiseutunsa yhteisöä, mutta suomessa edelleen uskotaan kasvatusmallina historiallisestikin poikkeavaan tapaa.

Oletko lukenut tuon tutkimuksen uutisointia? Vaikka peruskoulun lopussa MITÄÄN eroja ei ollut, niin tutkijat yrittävät kaikissa haastatteluissa esittää asian niin, että kotihoito ja kh-tuki on pahasta äideille ja lapsille. Sen sijaan esim. se KELA:n selvitys, jonka mukaan kotona olleet äidit työllistyvät oikein hyvin kotonaolojakson jälkeen, on täysin vaiettu kuoliaaksi. Propagandaa tässä on, mutta mihin suuntaan?

Enpä yleensäkään anna paljon painoarvoa näille ns. tutkimuksille. Se riippuu vanhemmista, miten lapsi kehittyy siellä kotona. Meidän lapset on hoidettu kotona kouluun asti ja hyvin ovat pärjänneet, vanhin jo opiskelee yliopistossa. Ja eihän koulumenestys ole elämässä tärkeintä, vaan miten yleensäkin pärjää ja onko onnellinen. Nykyään korostetaan liikaa älyä ja jo pienten lasten pitää olla menestyviä ja osaavia ja kilpailla kun on paras. Eipä ihme, että on niin paljon masennusta ja uupumusta jo ihan nuorilla, jopa yläkouluikäisillä. Ja ratkaisuksi tarjotaan pilleripurkkia.

Tosiasia on ihan taatusti, että lapsi saa kotona jotain mitä ei saa päivähoidossa: rakkautta. Ja rakkaus on kaiken a ja o, se luo pohjan koko elämälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Vanha juttu", mutta suomessa tälläiset tutkimukset yleensä vaietaan kuoliaaksi. Milloin minkäkin tahon propagandan tuloksena suomessa ihan oikeasti uskotaan, että kotihoito on lapselle hyväksi.  Suurin osa ihmiskuntaa kasvaa aikuisuuteen osana kotiseutunsa yhteisöä, mutta suomessa edelleen uskotaan kasvatusmallina historiallisestikin poikkeavaan tapaa.

Ja esim Briteissä uskotaan, että pikkulapset voi lähettää sisäoppilaitoksiin, ja näkevät vanhempiaan muutaman kerran vuodessa. Ja sit miehet kuolee sukkahousuissa muovipussit päässä aikuisina tms.

Tilastojen mukaan kyllä Suomessa tehdään enemmän itsemurhia.

Vierailija kirjoitti:

Enpä yleensäkään anna paljon painoarvoa näille ns. tutkimuksille. Se riippuu vanhemmista, miten lapsi kehittyy siellä kotona. Meidän lapset on hoidettu kotona kouluun asti ja hyvin ovat pärjänneet, vanhin jo opiskelee yliopistossa. Ja eihän koulumenestys ole elämässä tärkeintä, vaan miten yleensäkin pärjää ja onko onnellinen. Nykyään korostetaan liikaa älyä ja jo pienten lasten pitää olla menestyviä ja osaavia ja kilpailla kun on paras. Eipä ihme, että on niin paljon masennusta ja uupumusta jo ihan nuorilla, jopa yläkouluikäisillä. Ja ratkaisuksi tarjotaan pilleripurkkia.

Tosiasia on ihan taatusti, että lapsi saa kotona jotain mitä ei saa päivähoidossa: rakkautta. Ja rakkaus on kaiken a ja o, se luo pohjan koko elämälle. 

Olisiko asian ydin kuitenkin vanhemmuus? Hyvä vanhempi on sitä molemmissa malleissa. Ja huono myös.

Hieman minua huvittaa se, että jos puhutaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistamisesta niin tällä palstalla riehutasn siitä, kuinka varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja kuinka oikeus päikkyyn on joka lapsen parhaaksi. Ja kuinka uupuneet vanhemmat ei jaksa vauvan kanssa jos muutkin lapset kotona tai ylipäätään niin uupunutta ja vaikeaa on, että lapsen paras on päikky. Myös jos vanhempi kotona. No jos puhutaan, että päikky hyväksi niin sitten riemu repeää sen setvimidestä, että vain koti on oikea paikka olla.

Vierailija kirjoitti:

Joo, seuraavat parani (kun piti ilman äiskää pärjätä): ajattelu, oppiminen, muistaminen ja ongelmanratkaisu.

Mites ne asiat joilla on oikeasti väliä eli psyykkinen hyvinvointi?

Mikä seikka antaa olettaa, etteivät kulje käsi kädessä?

Ei liene mitään niin polarisoitunutta aihetta ja ilmiselvästi naiset argumentoivat omista lähtökohdistaan. Aina sama juttu.

Vierailija kirjoitti:

Enpä yleensäkään anna paljon painoarvoa näille ns. tutkimuksille. Se riippuu vanhemmista, miten lapsi kehittyy siellä kotona. Meidän lapset on hoidettu kotona kouluun asti ja hyvin ovat pärjänneet, vanhin jo opiskelee yliopistossa. Ja eihän koulumenestys ole elämässä tärkeintä, vaan miten yleensäkin pärjää ja onko onnellinen. Nykyään korostetaan liikaa älyä ja jo pienten lasten pitää olla menestyviä ja osaavia ja kilpailla kun on paras. Eipä ihme, että on niin paljon masennusta ja uupumusta jo ihan nuorilla, jopa yläkouluikäisillä. Ja ratkaisuksi tarjotaan pilleripurkkia.

Tosiasia on ihan taatusti, että lapsi saa kotona jotain mitä ei saa päivähoidossa: rakkautta. Ja rakkaus on kaiken a ja o, se luo pohjan koko elämälle. 

Antaisitko painoarvoa tutkimukselle, mikä vastaa sinun käsityksiäsi asioista? Eikö se sitten enää olisi NS. tutkimus?

Kun tutkimustietoa tulee niin älkää tuomitko sitä puolesta tai vastaan oman mielipiteenne perusteella.

Ja käykää lukemassa alkuperäinen tutkimus, ei sitä kuinka siitä on uutisoitu.

On ehkä ajattelun alhaisin taso ajatella, että tutkimus on oikein kun se tukee näkemystä tai väärin, kun se on omaa näkemystä vastaan.

Avoimuutta, kriittisyyttä. Kriittisyyttä myös omaa ajattelua kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Vanha juttu", mutta suomessa tälläiset tutkimukset yleensä vaietaan kuoliaaksi. Milloin minkäkin tahon propagandan tuloksena suomessa ihan oikeasti uskotaan, että kotihoito on lapselle hyväksi.  Suurin osa ihmiskuntaa kasvaa aikuisuuteen osana kotiseutunsa yhteisöä, mutta suomessa edelleen uskotaan kasvatusmallina historiallisestikin poikkeavaan tapaa.

Ja esim Briteissä uskotaan, että pikkulapset voi lähettää sisäoppilaitoksiin, ja näkevät vanhempiaan muutaman kerran vuodessa. Ja sit miehet kuolee sukkahousuissa muovipussit päässä aikuisina tms.

Samalla logiikalla kotihoito aiheuttaa Suomen lähes maailman korkeimmat itsemurhaluvut sekä lähes maailman mielisairaimmat nuoret. (En ole tätä mieltä, mutta tilastojen mukaan Suomessa on lähes maailman mielisairaimmat nuoret ja lähes parhaiten tuettu kotihoito.)

Joo kyllähän siinä 1v kehittyy kun joutuu taistelemaan oikeuksistaan kynsin hampain että saisi sen näkkileivän ja viiden minuutin aikuisen huomion päivässä.

Täläiset tutkimukset on niitä missä haisee maksettu raha ja tietyn suunnan omien etujen tavoittelu.

Kukas olikaan tutkimuksen teettäjä ????

Oma luottamukseni tälläisiin tutkimuksiin on mennyt ajat sitten kun on päässyt näkemään miten helvatan maksettuja ne on.

Aika tarkoitushakuisesti otsikoitu lehdissä.

Korrelaatio ja kausaliteetti ovat eri asia.

Se, että kotihoidossa olleilla lapsilla on enemmän kehityshäiriöitä/ -viivästymiä, ei osoita, että kotihoito aiheuttaisi näitä ongelmia.

Kotihoito on erittäin yleistä esim. kehitysmaista tulevissa isoissa maahanmuuttajaperheissä. Ei varmaan ole kovin kehitystä edistävää olla kotona luku-ja kirjoitustaidottoman ja suomea osaamattoman äidin sekä sisaruslauman kanssa. Ehkä elämä akateemisesti koulutetun ja harkinnan jälkeen kotihoidon tuelle 1-2 vuodeksi jääneen äidin (kuten minun) hoidossa olevana lapsena on enemmän kehitystä tukevaa kuin em. tapauksessa - tietenkään emme ole eristäytyneet kotiin, vaan tapaamme aktiivisesti muita kaltaisiamme. Eli kotihoidossa on paljon eri ääripäihin kuuluvien perheiden lapsia, joten ei voida puhua mitään yleistävää kotihoidon vaikutuksista, koska kotihoidossa olevat lapset ovat niin tavattoman heterogeeninen porukka lähtötasonsa perusteella.