Koululaisten arvosanat pitää antaa vain ja ainoastaan koemenestyksen perusteella.

Mielellään vielä joka lukukausi kaikista aineista valtakunnalliset kokeet, jotta säilyy yhteismitallisuus.

Plus kokeisiin vastaaminen pitäisi tehdä anonyymisti. Tätähän on testattukin, ja huomattiin että ns huonot pojat sai aikaisempaa parempia numeroita kun jäi se negatiivinen pärstäkertoimen vaikutus pois.

Kokeita ei ole edes pakko pitää.

Vierailija kirjoitti:

Plus kokeisiin vastaaminen pitäisi tehdä anonyymisti. Tätähän on testattukin, ja huomattiin että ns huonot pojat sai aikaisempaa parempia numeroita kun jäi se negatiivinen pärstäkertoimen vaikutus pois.

Linkki tutkimukseen?

Arviointi pitää olla kattavaa ja monipuolista. Koemenestys antaa pohjan ja lisäksi tuntiosaamisella voi vaikuttaa kokonaisarvosanaan. Jos kokeessa sattuu jännittämään niin olisi epäoikeudenmukaista antaa huono arvosana jos tietää opiskelijan osaavan kyseiset asiat, esim. matematiikka jota on suhteellisen helppoa arvioida jo ihan tuntitehtävien valossa.

Joo. Kaikki kokeet valmiina jostain ja arviointiohjeet opeille. Kokeisiin ei nimiä vaan numeroinnilla hoidetaan tunnistus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Plus kokeisiin vastaaminen pitäisi tehdä anonyymisti. Tätähän on testattukin, ja huomattiin että ns huonot pojat sai aikaisempaa parempia numeroita kun jäi se negatiivinen pärstäkertoimen vaikutus pois.

Linkki tutkimukseen?

En muista enkä jaksa alkaa etsiä, mutta kotimainen tutkimus oli, juttua tästä oli ehkä pari vuotta sitten.

Mutta kyllä tunneilla aktiivisetkin ovat ansainneet sen että heidän osaamisensa huomioidaan numerossa.

Meillä kävi ala-asteen puolella, niin että englanninopettaja ei antanutkaan 10, vaikka se oli kokeiden keskiarvo. Numeroksi tuli 9. Tuntiosallistuminen ei hänen mielestään vastannut 10. Opettajan vaihduttua numero palasi jälleen 10.

Olen joskus ollut suorastaan hämmentynyt miten kokeissa oppilaat pysyvät aina suunnilleen samalla sijalla luokassa. Eli paras on paras vaikka koe olisi helppo, vaikea tai jotain siltä väliltä. Heikoin on lähes aina heikoin. Minulla on ollut joskus oppilas, joka on saanut kaikista pitämistäni kahdestatoista isoista kokeista 8--8+! Poikaa itseäänkin asia nauratti! Kokeet olivat keskenään erityyppisiä, toisissa oli enemmän monivalintaa, toisissa esim. enemmän omaa tuotosta tai sanastonhallintaa.

Nykyään arvioinnin tulee olla monipuolista ja arviointiin kuuluu myös tuntiaktiivisuus, kotitehtävien tekeminen ja ryhmätyöt jne.

Tuo aapeen toive on kyllä kaiken pedagogisen ajattelun vastaista.

7/11

Siis mutua kun ei muista eikä löydy

Kannatettava ajatus. Toinen malli voisi olla, että mitään numeroita ei todistukseen tulisi, vaan oppilas joko pääsisi läpi aineen tai sitten ei. Peruskoulun jälkeen olisi sitten kouluihin pääsykokeet. Eihän peruskoulun arvosanoilla tee yhtään mitään. 

On aivan selvää, että arviointiin vaikuttaa ns. pärstäkerroin ja myös se, jos vanhemmat sattuvat olemaan ns. silmäätekeviä tai opettajan tuttuja. Aivan turha väittää muuta, meillä on kolme erittäin fiksua ja älykästä lasta, asumme maaseutupaikkakunnalla ja olemme vähän erilaisia kuin muut, emme mm. kuulu kirkkoon. Varsinkin alakoulussa lapsemme saivat numerot alakanttiin, yläkoulussa numerot nousivat. Hyvänä esimerkkinä yksi lapsemme, jolla oli koko alakouluajan englannin kokeista täydet pisteet, samoin sanakokeista, hän oli kohtuullisen aktiivinen tunnilla, teki tehtävät, käyttäytyi hyvin, mutta sai aina arvosanaksi 9. Opettaja oli hyvin uskonnollinen. Yläkoulussa numero nousi heti kymppiin ja pysyi siinä lukion loppuun ja nuori kirjoitti enkusta ällän.

Suuri osa opettajista ei kykene puolueettomaan arviointiin. 

Teillä on kummallinen suhtautuminen kouluun. Siellä on tarkoitus oppia asioita. Nykyään on ryhmä kokeita ja toisinaan kirjat saa olla apuna. Veikkaan, että vanhan-aikaiset kokeet häviää pikkuhiljaa ja tilalle tulee entistä enemmän ryhmätyöskentelyä.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Kaikki kokeet valmiina jostain ja arviointiohjeet opeille. Kokeisiin ei nimiä vaan numeroinnilla hoidetaan tunnistus.

Miten sitten, kun pidetään suullinen kuulustelu? Kokeen ei ole pakko olla kirjallinen.

Myös sairaudet ja lukivaikeudet tulee huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Plus kokeisiin vastaaminen pitäisi tehdä anonyymisti. Tätähän on testattukin, ja huomattiin että ns huonot pojat sai aikaisempaa parempia numeroita kun jäi se negatiivinen pärstäkertoimen vaikutus pois.

Linkki tutkimukseen?

En muista enkä jaksa alkaa etsiä, mutta kotimainen tutkimus oli, juttua tästä oli ehkä pari vuotta sitten.

Tää ei varmaan oo se mitä tarkoitit, mutta aihe kiinnostanee.

https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2012-02-17/Naisopettajat-antava…

Korjaan kokeet aina koko ikäluokalta kerrallaan ja yksi tehtävä kerrallaan. Korjatessa en tiedä kenen paperi on käsittelyssä. Pisteet lasketaan samalla tavalla yhteen ja arvosana katsotaan joka vuosi samasta taulukosta. Pärstäkerrointa en tunnusta huomioivani vanhempien taustasta puhumattakaan!

Vierailija kirjoitti:

Teillä on kummallinen suhtautuminen kouluun. Siellä on tarkoitus oppia asioita. Nykyään on ryhmä kokeita ja toisinaan kirjat saa olla apuna. Veikkaan, että vanhan-aikaiset kokeet häviää pikkuhiljaa ja tilalle tulee entistä enemmän ryhmätyöskentelyä.

No saisivat jo hävitä. Nykytilannehan suosii voimakkaasti open lellikkejä toisen asteen kouluun haettaessa. 

Saisi tosiaan olla pelkkien koenumeroiden perusteella. Nyppii lue v.t.t.. pojan puolesta kun numerot on jatkuvasti todistuksessa vähemmän kuin kokeiden perusteella voisi odottaa. Viimeksi keskiarvo nihkeästi yli 8 ja huonoin koenumero 9-. Olen sanonut pojalle että älä välitä. Peruskoulun jälkeen arvostellaan enemmän osaamisen perusteella.

Ai esseeillä ja tutkielmilla ei olisi mitään painoarvoa? Tai äidinkielen kirkoitelmilla. No eihän niitä sitten edes tarvitsisi tehdä, jos kokeesta saa kymppejä. Olisi siinä vasta huono käänne tulevaisuuden tekstinkirjoitustaidoille...