En kestä naapurin elämöintiä
Mies puhuu joka päivä maratonpuheluita kovalla äänellä. Iltaisin ja viikonloppuisin vetää lauluharjoitteita.
Tiedän äijän ruokavalion, kesäsuunnitelmat, remontit ja suvun kuulumiset. Sunnuntaina menee kaverilleen kylään klo 14.
Onneksi!! Viipyisipä pitkään!
Kommentit (7)
Mä tiedän yläkerran naapurin autoremontit, sisaruskateudet, riidat lasten kanssa, ero, kännijankkaukset.. kaikki nämä se kailottaa kovalla äänellä puhelimeen ja murteella rempseästi pajattaen parvekkeellansa niin että naapurusto raikaa. Tunneskaalat on itsellä menneet äraytyksestä vitutukseen, ja nyt tunnen lähinnä sääliä.
Nähtävästi näitä kailottajia ei kiinnosta kuuletteko te vai ette. Muuttakaa metsän keskelle kun teitä ilmiselvästi häiritsee.
Vierailija kirjoitti:
Nähtävästi näitä kailottajia ei kiinnosta kuuletteko te vai ette. Muuttakaa metsän keskelle kun teitä ilmiselvästi häiritsee.
Suosittelen näille meluajille muuttoa metsän keskelle. Sinne ääntä mahtuu. :D
Vierailija kirjoitti:
Nähtävästi näitä kailottajia ei kiinnosta kuuletteko te vai ette. Muuttakaa metsän keskelle kun teitä ilmiselvästi häiritsee.
Klassikkovastaus.
Meillä varmaan miehen sukulaiset kesänaapureina (asutaan siis ok-talossa maalla, tällä sakilla kesämökki naapurissa jossa käytännössä asuvat 3 kk vuodesta).
Nämä oman elämänsä Einsteinit huutaa puhelimeen (ja keskenään) pihalla niin kovaa, että kuuluu meille sisälle asti. Mummon peräpukamista ja ystäväperheen äidin panolomista lähtien on tullut meillekin kaikki tärkeät jutut selväksi, vaikka yritämme olla kuuntelematta.