Itkettää tää loputon taistelu punkkeja vastaan
Vuosi vuodelta vaan pahentuu. Tai sitten lasten myötä olen hysteerisempi. Joka päivä punkkisyynit monta kertaa, ei koiraa makkareihin, koiralla suoja-aine hyvissä ajoin, meillä aivokuumerokotukset, kotona borrelioositesti jos sattuisi punkki puremaan... Silti tänäänkin sattui punkki kävelemään mun jalkaa pitkin!
Sanokaa joku muukin että ahdistaa ihan huolella nuo punkin penteleet vai olenko ihan hullu? Tuntuu ettei pysty kesästä nauttimaan yhtään...
Kommentit (60)
Ilmastonmuutokset peruja. Ei 60-70-luvuilla punkkeja ollut ainakaan merkittävästi. Silloin liikuttiin huolettomasti luonnossa eikä punkkeja edes osattu varoa.
Vierailija kirjoitti:
Turhapa noita pelätä.
Miten sen nyt ottaa. Itse tunnen 2 borrelioosiin sairastunutta ihmistä. Oma mökkini on Helsingin Kivinokalla, joka kuhisee punkkeja. Helsingissä niissä on myös enemmän borrelioosia.
Minua lähinnä itkettää nämä "itkettää"-aloitukset.
Kaikki punkit ei kanna tauteja. Borrelioosin on ab-kuuri ja rokotteethan teillä jo on. Relaa.
Lapsuudessani sanottiin sellaista punaista pikkuötökkää punkiksi. Oliko väärä nimitys, vai onko niitä monenlaisia? Niitä joskus nähtiin, mutta ei tosin pelätty että niistä vaaraa olisi. Nurmikolla saattoi huoletta kävellä ja lepäillä.
Minulla ei ole kertaakaan ollut punkki iholla, mutta siitäkin huolimatta pelko on tullut jostain. En enää uskalla kävellä saatika istua nurmikolla yms.
Mitähän noita ois, kolmisenkymmentä tällä viikolla jo poiminut koirasta. Viitisentoista vuotta sitten näillä kulmilla ei vielä ollut punkin punkkia, nyt homma on räjähtänyt ihan käsiin. Peurojen mukana tulivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhapa noita pelätä.
Miten sen nyt ottaa. Itse tunnen 2 borrelioosiin sairastunutta ihmistä. Oma mökkini on Helsingin Kivinokalla, joka kuhisee punkkeja. Helsingissä niissä on myös enemmän borrelioosia.
Stadissa on nykyään nuo kanit mitkä punkkeja levittää. Täältä päin kun vei joku jänisrutto citykanit melkein kokonaan niin pariin vuoteen ei näkynyt juuri punkkejakaan. Tänä vuonna on pupuja on taas enemmän ja punkkejakin saa poistaa koirasta päivittäin.
Nurmikko lyhyeksi, pihan voi aidata niin ettei peurat yms punkin luontaiset isännät kulje öisin pihalla. Lapsilla pitkät housut ja sukat lahkeiden päälle jne. Punkkikarkoitetta on myös ihmisten iholle myytävänä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudessani sanottiin sellaista punaista pikkuötökkää punkiksi. Oliko väärä nimitys, vai onko niitä monenlaisia? Niitä joskus nähtiin, mutta ei tosin pelätty että niistä vaaraa olisi. Nurmikolla saattoi huoletta kävellä ja lepäillä.
Sellaiset pienenpienet punaiset/oranssit vikkelät punkit on hyrräpunkkeja. Syövät jotain pikkuötököitä eivätkä ole näitä jotka ihmiseen tarraa verta imemään.
Tunnen pari borrelioositapausta, ovat kuntoutuneet ( ainakin toistaiseksi), mutta alkuoirehtimiset olivat rajuja ja kurjia. Kannattaa välttää.
Sain juuri ensimmäistä kertaa elämässäni borrelioosin. Asumme kyllä Paraisilla, missä vaara on ihan todellinen. Jos ette ole Länsi-Suomessa, niin en huolehtisi, kun todennäköisyys on niin pieni. Ennemmin jäätte auton alle.
Vierailija kirjoitti:
Sain juuri ensimmäistä kertaa elämässäni borrelioosin. Asumme kyllä Paraisilla, missä vaara on ihan todellinen. Jos ette ole Länsi-Suomessa, niin en huolehtisi, kun todennäköisyys on niin pieni. Ennemmin jäätte auton alle.
https://yle.fi/uutiset/3-6598455
Yle kertoo vähän erilaista tarinaa. Eli etelärannikolla eniten borrelioositapauksia väkimäärään nähden, ja idässä ihan siinä missä länsirannikollakin. Toki muutaman vuoden vanhaa tilastoa.
Onko sellainen elämä elämisen arvoista, että koko ajan stressaa ja panikoi? Tervettä varovaisuutta kannattaa noudattaa, mutta muuten elämästä nauttimista ei kyllä kannata jättää. Sitä voi tapahtua niin paljon kaikkea kamalaa ihan joka hetki, että hulluksihan sitä tulee jos kaikkea sitä stressaa.
Minä sain tutustua punkkiin viime syyskesällä.
En edes tiennyt että punkki oli purrut kunnes sairastuin rajusti. Sairaalareissu; punkki aivokuume :(
En eläessäni ole ollut niin kipeä. Kuume oli todella korkea, niskakipu ja päänsärky. Pelottavinta oli hallusinaatiot ja sekavuus. Antibioottia suoneen ja viikko sairaalassa. Senkin jälkeen olin edelleen heikko ja kipeä ja antibioottia sain yhteensä kolmen viikon kuurin tuon sairaalan lisäksi.
Ainoa hyvä puoli on se, että en enää siihen sairastu. Sain elinikäisen immuniteetin.
Älkää ihmiset vähätelkö punkkeja! Turhaan hysteriaankaan ei ole syytä, järki käteen ja varotoimenpiteet, sillä mennään pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Minä sain tutustua punkkiin viime syyskesällä.
En edes tiennyt että punkki oli purrut kunnes sairastuin rajusti. Sairaalareissu; punkki aivokuume :(
En eläessäni ole ollut niin kipeä. Kuume oli todella korkea, niskakipu ja päänsärky. Pelottavinta oli hallusinaatiot ja sekavuus. Antibioottia suoneen ja viikko sairaalassa. Senkin jälkeen olin edelleen heikko ja kipeä ja antibioottia sain yhteensä kolmen viikon kuurin tuon sairaalan lisäksi.
Ainoa hyvä puoli on se, että en enää siihen sairastu. Sain elinikäisen immuniteetin.
Älkää ihmiset vähätelkö punkkeja! Turhaan hysteriaankaan ei ole syytä, järki käteen ja varotoimenpiteet, sillä mennään pitkälle.
Mistä sait aivokuumeen? Meidän perheellä on onneksi rokotukset. Pari borrelioosia meillä on sairastettu. Punkkeja on paljon tänä vuonna, päivittäin poimitaan koirista. Varmaan useita kymmeniä jo tänä keväänä. Ihmisistä on poimittu 4 kpl, niistä kaksi oli purrut kiinni. Enpä noita nyt silti kamalasti pelkää, inhottaviahan ne vain ovat. Mutta on niiden määrä lisääntynyt kauheasti.
Eikö punkkitarkastus kerran päivässä riitä? Jos ei ole ollut yli vuorokautta ihossa kiinni niin ei huolta..
Miksi stressaat asiaa, johon et voi vaikuttaa. Muuta kuin muuttamalla sellaiselle alueelle jossa ei vielä ole merkittävästi punkkeja. Ja se riittää että punkkisyynin tekee kerran päivässä, aina iltaisin. Ei se voi lapsillekaan olla hyväksi, jos äiti monta kertaa päivässä etsii heistä paniikissa punkkeja. Itse en jaksa asiaa stressata, ja minä sentään asun Ahvenanmaalla. Aivokuumeen rokotukset on kunnossa, ja jos kerran päivässä tekee punkkisyynin se riittää.
Olen nähnyt punkin kerran elämässäni vaikka olenkin luontoihminen. Tähän riittää se, että kesämökki on sellaisessa paikassa missä punkkeja ei ole enkä omista koiria. Suosittelen :)