Trimmerit ja ruohonleikkurit laulaa heti aamusta Suomen suvessa, sitten ihmetellään kun lajit katoavat eikäö kohta ole hyönteisiä
ja sitä kautta pölytystä ollenkaan.. eli kohta suomeksi sanottuna loppuu meiltäkin ruoka, kun loppuvat hyönteiset kesken.
Mutta ei, trimmataan kaikki maan tasalle ja ajetaan pois, tehdään ruohikosta asfaltin kaltanen tasanen ja kuollut matto, niin hyvä on.
Taas huutaa meidänkin pihalla joku trimmeri. Joka viikko taitaa käydä ruohonleikkaaja (tosi järkevää). En ole kyllä pitänyt kirjaa, voi olla että jokatoinen viikko (ei tervettä sekään).
Jos olisi oma piha, antaisin rehottaa, ruohon leikkaisin korkeintaan kerran kesässä. Ja tähän on yhdenkään ruohofoobikon tulkla sanomaan, että "ei sitä sitten pystyiosi leikkamaan, pitää pitää siistinä että sen pystyy leikkaamaan" paskaa. Mitä sitten, voisin olla kokonaan leikkaamattakin, ei minua ruoho pelota.
Olen hyönteisten ka syömisen puolella.
Kommentit (5)
Ai että ruoka loppuu koska ihmiset leikkaa nurmikon. Ok, en kyllä saa kiinni tuosta logiikasta mut ehkä se olen vain mä...
Meillä lauloi alkuviikolla sekä ruohonleikkuri että trimmeri. En halua puutarhaan etanoita enkä halua pelätä punkkeja. Pölytettävää riittää 15 omenapuussa, yhdessä päärynäpuussa, 6-7 luumupuussa ja parissa kirsikkapuussa. Unohtamatta tuomenkukkia.
Onneksi meidän tontilla on minimaailma. Kaikkea löytyy.
Suirempi ongelma on ympäristön yleinen kemikalisoituminen. Avohakkuut myös erittäin huolestuttava asia lajien monimuotoisuuden kannalta.
Siis olen hyönteisten JA syömisen puolella. (en hyönteisten syömisen, hrr).