Lue keskustelun säännöt.
Esitätkö työpaikalla joskus rentoa ja hyväntuulista vai oikeasti vituttaisikin armottomasti?
24.05.2018 |
Pyritkö peittelemään todellisia tunteitasi? Vitsailetko työpaikan sosiaalisissa ympyröissä vaikka oikeasti ei tuntuisi siltä lainkaan?
Kommentit (17)
Aika usein. Etsin kyllä uutta työpaikkaa, en ylläri pylläri ole kertonut siitä töissä kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kyllä niin hyvä työyhteisö, että läppä lentää ihan luonnostaan. Tosin, jos omassa elämässä jokin on huonosti niin en sitä töissä näytä.
Asiakaspalveluhommissa on pakko näytellä hyväntuulista vaikka vtuttaa. Tämä puolestaan pistää vtuttamaan vielä enemmän, eikä aikaakaan kun on mielenterveys koetuksella.
Vierailija kirjoitti:
Asiakaspalveluhommissa on pakko näytellä hyväntuulista vaikka vtuttaa. Tämä puolestaan pistää vtuttamaan vielä enemmän, eikä aikaakaan kun on mielenterveys koetuksella.
Sama täällä! Mä vaan hymyilen kuin Troijan puuhevonen, vaikka tekisi tirvasta asiakkaita turpiin .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, mutta ei minua koskaan vituta paljon. Olen määräaikainen, joten ei huolia.
Joka päivä. Meillä on kyllä hyvä työyhteisö ja hyvä fiilis, mutta olen myös asemassa jossa pitää olla palvelualtis ja miellyttävä kaikille. Sellainen toimiston ”jokapaikan höylä” ilman kaksimielistä tarkoitusta.
Lähinnä vituttaa ihmiset jotka luulevat voivansa tehdä mitä lystää ja kohtelevat kaikkia sen mukaisesti. Sitten on nämä minäminäminä-tyypit joiden kanssa jutellessa kaikki asiat käännetään omaan napaan. Oikeasti korpeaa joka päivä, mutta kaikkien mielestä olen vaan ihana ja ystävällinen ja hymyilevä ja positiivinen. Kai sitä osaa feikata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin vituttaa, mutta aina esiinnyn korrektisti työpaikalla. En näe mitään syytä sen kummemmin esittää mitään. Olen siis asiallinen enkä kerro yksityisasioistani työkavereilleni.
Olen siitä hyvä työntekijä, että olen töissä töissä, enkä yksityiselämääni ja vitutuksiani pyörittelemässä. Työkaverit ja pomot tykkää kun on yksi jonka tasalaatuisuuteen voi aina luottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei voi vaan suoraan myöntää, ettei ole hyvä olo/ päivä? Miksi teeskennellä? Pahan olon voi näyttää ilman, että kanssaolijat joutuvat ns. kohteeksi. Avoimuus tietyissä rajoissa ja itsensä tarpeellinen hillitseminen on asian A ja O. Sen paskan olon voi kääntää vitsiksi jolloin muut ihmiset eivät ota asioita itseensä ja samalla saa purettua/ analysoitua sitä p:tä, joka vie järjen, pahimmassa tapauksessa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi vaan suoraan myöntää, ettei ole hyvä olo/ päivä? Miksi teeskennellä? Pahan olon voi näyttää ilman, että kanssaolijat joutuvat ns. kohteeksi. Avoimuus tietyissä rajoissa ja itsensä tarpeellinen hillitseminen on asian A ja O. Sen paskan olon voi kääntää vitsiksi jolloin muut ihmiset eivät ota asioita itseensä ja samalla saa purettua/ analysoitua sitä p:tä, joka vie järjen, pahimmassa tapauksessa:)
Ei ole tarvetta purkautua tunteista työkavereille. Kerroin tunteistani miehelleni ja läheisille ystäville. Pystyn keskustelemaan asiallisesti ja tekemään työt ihan normaalisti vaikka vituttaisi, tosin todella harvoin vituttaa. Meillä on aika kiirettä töissä, joten ei siellä edes ehdi yksityisasioista puhumaan. Tehdään työt ja jos on aikaa voidaan keskustella ihan muista maailman asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi vaan suoraan myöntää, ettei ole hyvä olo/ päivä? Miksi teeskennellä? Pahan olon voi näyttää ilman, että kanssaolijat joutuvat ns. kohteeksi. Avoimuus tietyissä rajoissa ja itsensä tarpeellinen hillitseminen on asian A ja O. Sen paskan olon voi kääntää vitsiksi jolloin muut ihmiset eivät ota asioita itseensä ja samalla saa purettua/ analysoitua sitä p:tä, joka vie järjen, pahimmassa tapauksessa:)
Ei ole tarvetta purkautua tunteista työkavereille. Kerroin tunteistani miehelleni ja läheisille ystäville. Pystyn keskustelemaan asiallisesti ja tekemään työt ihan normaalisti vaikka vituttaisi, tosin todella harvoin vituttaa. Meillä on aika kiirettä töissä, joten ei siellä edes ehdi yksityisasioista puhumaan. Tehdään työt ja jos on aikaa voidaan keskustella ihan muista maailman asioista.
Mutta tämä ei olekaan näköjään sinun ongelmasi, hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, en kykene esittämään iloista jos vituttaa ankarasti, kyllä sen näkee naamasta.
Asiakaspalvelssa, joka hetki. Oikeasti toivon, ettei kukaan tule puhumaan minulle
En pidä mitään näytelmiä. Saatan näyttää väsymyksen ja sanoa jos vituttaa jokin, mutta pysyn asiallisena ja ehkä vetäydyn. Musta on tervettä, että työpaikalla saa ilmaista sopivan neutraalisti myös negatiivisia tunteita. Ei asiakkaille eikä työkavereita sättien kuitenkaan. Kyllä joistain ainakin näkee ja kuulee teennäisyyden.
Joka hetki