Voiko "tavis" kirjoittaa älliä?

jos opiskelee ja keskittää kaiken jaksamisen lukemiseen

terveisin se kasin tyttö joka kirjoittikin paremmat paperit kuin lukionsa kympit tytöt

^ No ei todellakaan tarvitse keskittää kaikkea jaksamista lukemiseen, jos on perusjärki päässä, vähän analyyttista otetta, "pelisilmää". Kymppejä tosta noin vaan vetelevä voi kyllä olla joko kympin tyttö tai sitten ei, arviointi on todella epätasaista, muistan sen jo omalta ajaltani eri opettajien kohdalla.

Tutkielmien ja esseiden taso kertoo paljon. Osaako ns. "akateemista" ja pohtivaa otetta, tekeekö päätelmiä, vai ovatko tekstit lähinnä luettelointia siitä, mitä on itse lukenut.

Vierailija kirjoitti:

^ No ei todellakaan tarvitse keskittää kaikkea jaksamista lukemiseen, jos on perusjärki päässä, vähän analyyttista otetta, "pelisilmää". Kymppejä tosta noin vaan vetelevä voi kyllä olla joko kympin tyttö tai sitten ei, arviointi on todella epätasaista, muistan sen jo omalta ajaltani eri opettajien kohdalla.

Tutkielmien ja esseiden taso kertoo paljon. Osaako ns. "akateemista" ja pohtivaa otetta, tekeekö päätelmiä, vai ovatko tekstit lähinnä luettelointia siitä, mitä on itse lukenut.

jos on tavis eikä mikään huippuoppilas niin todennäköisesti tarttee keskittää enemmän voimia lukemiseen. Ja siis jos miettii että 5% saa laudaturin kirjoittavista niin kyllä siihen vaaditaan paljon. Se "perusjärki" ei riitä vaan tarvitaan tietoa ja se tiedon osaaminen täytyy osata näyttää oikealla tavalla. 

Useinhan nuo monen laudaturin kirjoittajat harrastavat aktiivisesti koulun lisäksi jotain muuta aikaa vievää, joten eivät he todellakaan käytä kaikkea aikaansa kouluaineiden lukemiseen. En ole vielä tämän vuoden laudatur-rohmujen haastatteluja lukenut, mutta ainakin aikaisemmin heissä on ollut monia musiikkiopistossa tosissaan soittavia. Muistan myös yhden 10 laudaturin ylioppilaan, joka kertoi käyttävänsä pesäpallojoukkueen valmentamiseen noin 15 tuntia viikossa.

Kuuteen tai useampaan laudaturiin tarvitaan aina kuitenkin vähän onneakin. Erityisesti pitkissä kielissä vaatimustaso on niin korkea, että pienikin epäonni voi pudottaa arvosanan eximiaan. Kysymykset ovat välissä sellaisia, että vaikka ymmärtäisi sekä tekstin että kysymyksen täydellisesti, ei ole silti yksiselitteistä, mikä on oikea vastaus.

Oma lapseni kirjoitti pari vuotta sitten kuusi laudaturia. Englanninkielisiä kirjoja hän oli lukenut todella paljon koulukurssin ulkopuolella. Yhdestä reealiaineesta hänellä oli paljon tietoa harrastuksen kautta. Muut laudaturit (äidinkieli, keskipitkä ruotsi, pitkä matematiikka ja fysiikka) tulivat ihan koulukurssien pohjalta ilman minkään ylimääräisen aineiston lukemista.

Tietenkin

Et ole ap itse käynyt lukiota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ No ei todellakaan tarvitse keskittää kaikkea jaksamista lukemiseen, jos on perusjärki päässä, vähän analyyttista otetta, "pelisilmää". Kymppejä tosta noin vaan vetelevä voi kyllä olla joko kympin tyttö tai sitten ei, arviointi on todella epätasaista, muistan sen jo omalta ajaltani eri opettajien kohdalla.

Tutkielmien ja esseiden taso kertoo paljon. Osaako ns. "akateemista" ja pohtivaa otetta, tekeekö päätelmiä, vai ovatko tekstit lähinnä luettelointia siitä, mitä on itse lukenut.

jos on tavis eikä mikään huippuoppilas niin todennäköisesti tarttee keskittää enemmän voimia lukemiseen. Ja siis jos miettii että 5% saa laudaturin kirjoittavista niin kyllä siihen vaaditaan paljon. Se "perusjärki" ei riitä vaan tarvitaan tietoa ja se tiedon osaaminen täytyy osata näyttää oikealla tavalla. 

Jos saa kymppejä ihan tavallisesta lukion oppimäärästä, silloin alkaa olla tiedot hallussa. Mutta valtaosalla lukiolaisista homma kaatuu siihen, että ei osata kirjoittaa, pohtia, yhdistellä tietoja, luetaan vaan sokeasti ja keskitytään muistamaan nippelitietoja suurien kokonaisuuksien ja laaja-alaisen ymmärryksen sijaan. Tietoa lukiossa on oikeastaan hyvin vähän ja se on suhteellisen peruskauraa, hirveästi ei tarvitse muistaa, mutta ymmärtää pitää. Kaikki linkittyy toisiinsa, mutta kaikilla ei vaan palaset loksahtele. Irrallisella tiedolla ei tee ylppäreissä yhtään mitään.

Olin ihan tavis ja kirjoitin 6L. Peruskoulussa olin kasin oppilas, lukiossa sain kiitettäviä. Ainoa ekstra mitä tein, oli tv-uutisten seuraaminen. Lisäksi luin paljon kaunokirjallisuutta. Myös muut tuntemani 6L ylioppilaat oli ihan taviksia. Iltalehteen valikoidaan haastateltavat ja ehkä myös vähän paisutellaan tai väritetään kertomuksia, että ne saisivat enemmän lukijoita. Ainakaan mun elämästä ei olisi kummoistakaan lehtijuttua saanut.

Siellä on varrmastikin monesti taustalla vanhemmat jotka kykenevät monin tavoin satsaamaan. Suomessa resurssit tuliisi viimeistään nyt tämän sahalaitaisen kehityksen kauta ottaa onkeensa ja muuttaa käytäntöjä ja keskittää resursseja entistä paremmin. EI tarvita enempää ulkomaille elämäänsä avartmaan läheteineitä asiantuntijoita vaan tarvitaan innostuneita ajan hermolla ratsastavia uteliaita ihmisiä tekemään taikojaan.

*

Tottakai voi. Ainakin muutaman, varsinkin jos ei kirjoita kaikista vaativimpia lukuaineita. :D

Useamman kirjoittavilla on sitten jo opiskelutekniikka, tiedon sisäistäminen ynnä muu aivotoiminta tikissä.

Vierailija kirjoitti:

Et ole ap itse käynyt lukiota?

En ole. Amiksesta amkiin, sen jälkeen yritys ja tällä tiellä ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Siellä on varrmastikin monesti taustalla vanhemmat jotka kykenevät monin tavoin satsaamaan. Suomessa resurssit tuliisi viimeistään nyt tämän sahalaitaisen kehityksen kauta ottaa onkeensa ja muuttaa käytäntöjä ja keskittää resursseja entistä paremmin. EI tarvita enempää ulkomaille elämäänsä avartmaan läheteineitä asiantuntijoita vaan tarvitaan innostuneita ajan hermolla ratsastavia uteliaita ihmisiä tekemään taikojaan.

Matemaattis-loooginenlahja joka on suomessa meillä kansalaisissa näkyy vahvasti hyvinkin arvokasta sitä tulisi vaalia ja hyödyntää kaikkea sitä mitä meillä on.

Tottakai. Minä olen kuuden ällän ylioppilas, enkä hirveästi päntännyt. Matikka ja fysiikka ovat sellaisia, että ne pitää ymmärtää, ja kielissä riittää, että niitä käyttää. Mitään ylimääräistä panostusta ei tarvita. Usein kyllä monen ällän ylioppilaat ovat ylipäätään aktiivisia ihmisiä.

Joo, tutkielmista voi päätellä hyvin että missä mennään. Kokeet ei kerro mitään!

Yo-kirjoitukset on melko tekemällä tehtyjä.

Tottakai tavis voi. Kävin parikymppisenä kauppaopiston ja kirjoitin liki 5-kymppisenä ne pakolliset aineet ja sain yleisarvosanaksi laudaturin. Lukiota en siis ole suorittanut.

Up

Helposti, lukemalla. Ne jotka kirjoittaa älliä vaikka olisivat vain lukioajan lusmuilleet, on niitä lahjakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Siellä on varrmastikin monesti taustalla vanhemmat jotka kykenevät monin tavoin satsaamaan.

Minkälaista vanhempien satsausta tarkoitat? Omista lapsistani yksinkirjoitti 6 laudaturia ja yhden eximian (toisesta pitkästä kielestä). Ainoa, mitä me vanhemmat satsasimme, oli se, että lapsille luettiin paljon kirjoja, kun he olivat pieniä. Toki koulunkäyntiin suhtauduttiin meillä yleisesti myönteisesti, mutta en minä mitään muuta satsausta keksi.