Miten selittää 2v lapselle hamsterin kuolema?
Hamsteri kuoli viime yönä. Lapselleni se oli todella tärkeä ja rakas. Miten selitän lapselle että hamsteri kuoli? Ei 2 vuotias varmaan ymmrrä asiaa vielä hyvin, mutta hän alkaa varmasti jossain vaiheessa ihmettelemään missä hamsteri on.
Kommentit (13)
En selittäisi tuonikäiselle vielä mitenkään. Sanoisin varmaan, että hamsteri lähti hamsterien maahan tms.. Ei 2v vielä ymmärrä.
Ei kuitenkaan mitään sellaista, että 2v alkaisi pelkäämään
Oman kokemuksen mukaan pienetkin ymmärtävät parhaiten, kun kertoo yksinkertaisesti ja suoraan kaikki elämän tosiasiat. Ei kaunistelua eikä kauhistelua. Inhoan sitä kun satuillaan ja yritetään muistella mitä mistäkin asiasta on nyt valehdeltu, koska aikuisella ihmisellä on joku ongelma kuoleman kanssa. Se on luonnollinen asia ja päätöspiste mihin ihan jokainen ollaan matkalla.
Et mitenkään. Ei ton ikäinen muista koko hamsteria teininä
Hamsteri muuttui kummitushamsteriksi, joka kummittelee wc-pöntössä.
Yksinkertaisesti. "Sitä ei enää ole, se on kuollut. Se oli jo hyvin vanha/sairas."
Ei saa valehdella eikä keksiä satuja. Kuolema on osa elämää. Voitte järjestää vaikka pienet hautajaiset.
Sano että hamsteri on kuollut ja se on surullinen asia. Anna sanoja puhua siitä että jotakin tärkeää on menetetty. Lapsi voi käyttää ne sanat ehkä isompana, mutta ne jäävät usein jonnekin mieleen.
Ymmärtävätkö lapset luontaisesti kuoleman käsitteen vai kysyvätkö he yleensä, mitä kuoleminen tarkoittaa, jos aikuinen sanoo isovanhemman tai lemmikin kuolleen?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Faith kirjoitti:
Ymmärtävätkö lapset luontaisesti kuoleman käsitteen vai kysyvätkö he yleensä, mitä kuoleminen tarkoittaa, jos aikuinen sanoo isovanhemman tai lemmikin kuolleen?
No sinällään ei. Pienien lapsien ajatuksissa
A) ei koske itseä, eli ei käsitetä vielä omas kuolevaisuutta
B) kuolema ei ole pysyvä tila. Vanhempansa menettänyt pieni lapsi voi tehdä asioita jotta se kuollut äiti/isä ilahtuu palatessaan takaisin.
C) oma kaikkivoipaisuus voi aiheuttaa kuoleman. Eli aamulla riita äidin kanssa ennen päiväkotiin menoa, ja äiti ajaa töihinmennessään kuolonkolarin = lapsen mielessä lapsen syytä, koska riiteli äidin kanssa aamulla.
Nämä kannattaa ottaa huomioon kun lapsen kanssa käsittelee kuolemaa. Piilottaa ei kannata, vaan kertoa asiat suoraan. Lapselra voi tulla myös jopa epäkorrektin kuuloisia kysymyksiä, kuten miltä se kuollut henkilö nyt näyttää siellä haudassa. Voi hätkähdyttää, mutta tuollaisen pohdinta on osa sitä lapsen käsityksen muodostumista.
Näytä lapselle se kuollut hamsteri. Laittakaa se laatikkoon ja haudatkaa se.
Vierailija kirjoitti:
Näytä lapselle se kuollut hamsteri. Laittakaa se laatikkoon ja haudatkaa se.
No nyt tuskin enää kannattaa näyttää, hamsteri kun ollut jo toista viikkoa kuolleena.
Sanot, että se karkasi. Sitten aina välillä kommentoit: "Tuolla se vilahti" tms. Lapsi juoksee katsomaan ja saatte hyvät naurut, kun se innoissaan yrittää etsiä olematonta hamsteria.
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että se karkasi. Sitten aina välillä kommentoit: "Tuolla se vilahti" tms. Lapsi juoksee katsomaan ja saatte hyvät naurut, kun se innoissaan yrittää etsiä olematonta hamsteria.
Joo. Myöhemmin mummojen, vaarien yms. kuolemat voikin selittää samalla tavalla.
"Mummo karkas, kato tuolla se vilahti!".
....Tai sitten vaan kertoo lapselle asiat rehellisesti. Kuolema on pakollinen osa elämää.
Hamsteri meni mummolaan, kummin luo, naapurin Selman luo tms.
Maanantaina ostat uuden samanlaisen hamsterin ja kerrot hamsterin tulleen takaisin kotiin vierailultaan.
2-vuotias ei huomaa eroa ja ei tarvi satuilla kuolemasta ja taivaasta.