Sinä oikeasti todella säikky ihminen!
Kerro jokin hyvä esimerkki säikkyydestäs,
Ihan vaan vertaistuen vuoksi,
ja kerro ihmeessä jos olet löytänyt jonkin keinon kehittyä "rohkeammaksi".
Rohkaisuksi.
Itse olen siis myös todella säikky. Ja kun sanon että todella säikky,niin tosiaan tarkoitan sitä.
Reagoin nimittäin todella herkästi ja vahvasti yllättäviin liikkeisiin ja ääniin.
Lukemattomat kerrat olen kuullut kommentteja tähän tyliin "mä en säikähtänyt tota ääntä, mut mä sain sydärin tosta sun kiljaisusta" " miten sä oot noin säikky?" "Mikä toi kuoleman kirkaisu oli?"...
Piireissä missä mä liikun on jo totuttu tunnistamaan mut mun kirkaisuista. Esim jos jossain tapahtumassa äänentoisto pettää ja kuuluu pamaus, niin salin toiselta puolelta bongaa et jaahas x on paikalla.
Tai kerran kun olin ollut ulkona ihailemassa sisiliskoa joka nautti auringosta kivellä, niin sit kun se lähti siitä äkkiäliikkumaan niin mä säikähdin ja kiljasin, niin et se kirkasu kuului sisälle, jossa oli mun ystäviä, sekä jotain mulle tuntemattomia tyyppejä. Kun olin kirkaissut, tuntemattomat olivat säpsähtäneetja kysyneet että mutä tapahtui, johon mun ystävät kuullessaan mun sadatuksen, sanoivat että, ei se mitään, x näki varman vaan hiiren tms...
Joten sinä joka olet säikky niin jaa kokemuksesi, tai jos tunnet jonkun säikyn niin jaa hänen kokemuksrnsa meidän muiden iloksi.
Ja jos tosiaan tiedät miten tästä voi päästä yli niin oke hyvä ja kerro se. Tulen olemaan sinulle ikuisesti kiitollinen, ja niin tulee olemaan moni muukin.
Kiitos
Kommentit (20)
Minäkin olen todella säikky persoona. Säikähdä ihan normaaleita asioita. Kun joku kävelee ohi, moikkaa, yskäisee, joku kävelee kulman takaa, ovi avataan/suljetaan, tulee ilmoitus puhelimeen vaikka olisi äänettömällä... Pelästyn äkkinäisiä liikkeitä ja ääniä. Pelästyn kosketuksesta josta ei etukäteen varoiteta. Leivänpaahdin yllättää joka aamu. Hypähdän ilmaan pelästyessäni tai kiljahdan, tuttavat vain nauravat asialle. Ei kai tälle voi mitään, tällainen olen aina ollut.
Ennen pelästyin kamalasti aamuisin herätyskellon ääntä, nykyään en. Jouduin jopa vaihtamaan herätyksen äänen mahdollisimman neutraaliksi että en pelästyisi pahasti heti aamulla.
Sympaattinen säikky <3. En itse ole noin säikky kyllä.
Harvemmmin säikähdän mitäään koska minulla on kyky nähdä nin paljon eteenpäin.
Olen myös säpsy ja kaikki tuttuni tietävät tämän. Kiljaisen, nostan kädet korville, hypähdän. Joka ikinen työkaverini on pelästyttänyt minut kymmeniä kertoja tulemalla huoneeseeni, moikkaamalla tai koputtamalla. Palaverissa kun jollekulle tulee viesti ja puhelin piippaa, mä hypphdän ilmaan.
Auto joskus piippaa jotain virhettä tai bensan vähenemistä. Mä irroran kädet ratista ja laitan silmät kiinni.
Minä ilmoittaudun tähän säikkyjen joukkoon. Kovat äänet, postiluukun kolahdus, kun joku tulee ovessa vastaan, jne. Puoli valtakuntaa kuulee varmasti. Toisinaan en säiky kun olen ns.tässä maailmassa enkä ajatuksissani. Tutut äänetkin voivat todella säikäyttää.
Keittiössä kokkaillessa, en usein kuule, että mies on tullut samaan huoneeseen. Yhtäkkinen keskeustelun aloitus on saanut minut useinkin melkein kaatumaan uuniin, ruokaa sinne laittaessa. Mies tietenkin olettaa, että olen huomennut hänen läsnäolonsa.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmmin säikähdän mitäään koska minulla on kyky nähdä nin paljon eteenpäin.
Taii ei ehkä sittenkäään, kyllä ainakin kerran säikähdin kun ykksi ihana ihminen sai ennalta arvaaamattoman suuttumis kokemuksen. Ehkää minulla kuitenkin sitten niin vähän sitä elämänkokemusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvemmmin säikähdän mitäään koska minulla on kyky nähdä nin paljon eteenpäin.
Taii ei ehkä sittenkäään, kyllä ainakin kerran säikähdin kun ykksi ihana ihminen sai ennalta arvaaamattoman suuttumis kokemuksen. Ehkää minulla kuitenkin sitten niin vähän sitä elämänkokemusta
Voi v"ttu kun on vaikea kirjoitta suuttumiskohtauksen.
Käyttäjä3185 kirjoitti:
Minä ilmoittaudun tähän säikkyjen joukkoon. Kovat äänet, postiluukun kolahdus, kun joku tulee ovessa vastaan, jne. Puoli valtakuntaa kuulee varmasti. Toisinaan en säiky kun olen ns.tässä maailmassa enkä ajatuksissani. Tutut äänetkin voivat todella säikäyttää.
Mulla on kans toi et en säiky niin pahasti jos oon tässä maailmassa. Kun oon ajatuksissani niin saatan säikähtää pienintäkin yllättävää ääntä tai liikettä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen todella säikky persoona. Säikähdä ihan normaaleita asioita. Kun joku kävelee ohi, moikkaa, yskäisee, joku kävelee kulman takaa, ovi avataan/suljetaan, tulee ilmoitus puhelimeen vaikka olisi äänettömällä... Pelästyn äkkinäisiä liikkeitä ja ääniä. Pelästyn kosketuksesta josta ei etukäteen varoiteta. Leivänpaahdin yllättää joka aamu. Hypähdän ilmaan pelästyessäni tai kiljahdan, tuttavat vain nauravat asialle. Ei kai tälle voi mitään, tällainen olen aina ollut.
Ennen pelästyin kamalasti aamuisin herätyskellon ääntä, nykyään en. Jouduin jopa vaihtamaan herätyksen äänen mahdollisimman neutraaliksi että en pelästyisi pahasti heti aamulla.
Mä olen ihan samanlainen! Just noi paahtikset ja herätyskello. Kun töissä puhkottiin ilmapalloja joka ikinen kerta pelästyin, vaikka tiesin tasan tarkkaan että kohta räjähtää.
T.6
Te säikyt ette varmaan perusta uudesta vuodesta?
Postin tulo, ovikello ja puhelimen soimaan pärähtäminen on ne yleisimmät.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmmin säikähdän mitäään koska minulla on kyky nähdä nin paljon eteenpäin.
Oletko siis ennustaja? Pystyt ennustamaan, että jollain huoneessa olijalla soi kohta puhelin tai että kohta työhuoneen ovisummeria painetaan?
Primitiivireaktio, lemmikkieläimiä kasvattaessa vaistomaisesti tulee rauhoiteltua pentuja omista äkkinäisistä liikkeistään ja metelöinnistään. Ehkä jotain on jäänyt vanhemmilta tekemättä varhaislapsuudessa kun säikkyy normaaleja kodin ääiä, tai ovat sitten tahallaan pelotelleet.
Tulee ihan mieleen säikyt koirat : ) Jospa tarvisit enemmän jännittäviä kokemuksia? Meidän koira pelkäsi esim. veneessä oloa aluksi, mutta vanhemmiten ei enää 😃
Ja mielestäni sinun ei tarvitse häpeillä itseäsi!
Heips, ite oon kans oikeasti TODELLA säikky, niin että se on alkanu tuottaa jo ongelmia parisuhteessakin
jos makoillaan molemmat omilla puhelimilla hiljaisuudessa, poikaystävä naurahtaa jollekkin, säpsähdän siitä
jos vaan oon ja poikaystävä ottaa vaikka lanteilta kii nii säikähdän sitäkin, en missään nimessä tarkoita että tuntisin oloni epämukavaksi, tunnen oloni aina rakastetuksi eikä poikaystävä oo koskaan kohdellu mua väkivaltaisesti yms, oon vaan älyttömän säikky ihminen.
mulla on kyllä paniikki ja ahdistushäiriö ja mua on seksuaalisesti hyväkskäytetty, en vaan usko että sillä on tekemistä mun säikkyyden kanssa
en myöskään kestä kovia ääniä, en esim vois koskaan hankkia koiraa itelle koska aina kun kuulen koiran haukkuvan tekee mieli repiä silmät päästä.
tää herkästi säikkyminen tapahtuu usein jos oon stressaavassa tilassa, esim siivoan kerrostalon rappusia, mulla on traumoja kerrostaloista, siellä säikyn pienistäki äänistä ja se on jo aika noloa kun haukon henkeä kun nään talon asukkaan.
ja jos ollaan vaikka poikaystävän kaa riidelty saatan säpsähtää hänen pienistäkin liikkeistä, vaikka tunnen oloni aina turvalliseks hänenkaa
Jos on jotain miten päästä pois tästä taistele ja pakene tilasta niin voi kertoa
Moni kirjoittaa täällä, että ei voi mitään reaktioilleen, mutta se ei pidä paikkaansa. Kehon ylivirittyneisyyttä saa kyllä hoidettua ja vaikka säikähtämistä ei pystyisi estämään, niin omaa reaktiotaan siihen voi hallita. Itselläni menisi hermo tuollaisiin kiljahtelijoihin ja kirkujiin.
ei nähtävästi ole muita