Ero koska mies haluaa lapsen,minä en.
Onko kohtalotovereita? Minulla siis yksi lapsi aiemmasta liitosta ja puhetta joskus viisi vuotta sitten oli että haluammeko joskus tulavaisuudessa yhteisen lapsen. Ymmärrän miestä koska hänellä ei ole omia lapsia. Tuntuu ettei muuta vaihtoehtoa ole kuin erota koska "väkisin" en halua lasta yrittää. Miehelle myöskin kova paikka,ei halua erota mutta haluaa lapsen. En minäkään halua erota,lapsia en vain enempää halua.
Asia on tällä hetkellä aika räjähdysherkkä ja ahdistus kova. Harmittaa koska muuten meillä menee loistavasti.
Kommentit (18)
Nyt päästät sen miehen yrittämään lasta jonkun toisen kanssa. Kello käy miehelläkin vaikka ei yhtä kriittisesti kuin naisella.
Olisikohan tällaiset asiat kannattanut puhua läpi heti alkuunsa? Kyllä varmasti ottaisi itseänikin päähän jos olisin haaskannut vuosia parisuhteessa, joka ei kuitenkaan voisi pitkällä tähtäimellä toimia. Jossain teinisuhteissa se nyt on vielä ihan ok jättää asia leijumaan kun harva sen ikäisenä vielä omaa kovin vahvaa mielipidettä asiasta suuntaan tai toiseen. Näin aikuisiällä olen kyllä kaikissa suhteissani heti alkuun ottanut selvää mitkä ovat toisen näkemykset esim. lapsiasioihin ovat. Jos yhteistä näkemystä ei löydy, niin turhapa sitä sellaista suhdetta on lähteä sitten kauempaa katselemaan vaikka tyyppi muuten vaikuttaisi kuinka kivalta.
Helpoin vaihtoehto olisi mennä klinikalle luovuttajaksi ja tulla tätä kautta isäksi.
Pari kaveriani on meinaa eronneet ja etsineet uutta puolisoa, jonka kanssa perustaa perheen. Ovat siinä pisteessä, että lähtevät kohta ulkomaille etsimään seuraa sillä lasta haaveilevat eivät tunnu kohtaavan toistensa kanssa.
Eroaisin. Jos mun mieheni alkaisi nyt haluamaan lasta kanssani, sanoisin että kyllä se minulle passaa, mikäli hän kantaa, synnyttää, ja imettää, nousee yöheräämiset, ja on pari vuotta lapsen kanssa kotituella. Minä en jaksa tuota hommaa enää itse tehdä, mutta voin kyllä kivasti vähän autella sen minkä töiltäni ja muulta elämältäni kerkeän :)
Minulla taas on ongelma että mies ei halua ("vielä") lapsia mutta minä haluaisin jo. Olen 27 ja mies 28. Mies sanoo että muutaman vuoden päästä haluaa, mutta voinko luottaa siihen.
N27
Mitä mieltä olette, onko minulla jo kiire? Pitääkö etsiä mies joka haluaa varmasti lapsia? Onko sellaisia miehiä olemassa edes? Mies haluaa vaan matkustaa ja anoppikin puoltaa sitä.
N27
Vierailija kirjoitti:
Minulla taas on ongelma että mies ei halua ("vielä") lapsia mutta minä haluaisin jo. Olen 27 ja mies 28. Mies sanoo että muutaman vuoden päästä haluaa, mutta voinko luottaa siihen.
N27
Kerro että kolmen vuoden päästä ei välttämättä enää onnistu. Jos haluaa ilman hoitoja 2 lasta hyvin todennäköisyyksin, pitäisi viimeistään naisen 27 ollessa aloittaa. Ihan viimeistään.. Lapsen yrittäminen voi tuossakin iässä kestää vuoden. Ja sitten kun tärppää, vasta 9kk päästä se syntyy. Eli parikin vuotta voi mennä yrittäessä ennen syntymää, helposti. Monet saa keskenmenon ennen kuin raskaus onnistuu, mikä viivyttää puolella vuodella. Ehkä näistä juttelemalla mies alkaa miettiä asiaa realistisemmin? Monet kuvittelevat että vauva tulee heti kun jättää ehkäisyn. Olisipa se kaikilla niin helppoa..
Ikävä tilanne. Vaikka vaihtaisikin niin uudessa suhteessa ei ennen paria vuotta kannata hankkia.. mutta jos et ole varma että mies parin vuoden sisällä lämpeää ajatukseen, vielä ikävämpää.
Laittakaa kalenteriin, että jos kolmen vuoden päästä vauva olisi tervetullut, ehkäisy pitäisi jättää pois siis n. vuoden / puolentoista päästä. Kalenteripäivän voi jo sopia etukäteen. Jos mies takeltelee siitäkin, harkitsisin tosissaan...
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä olette, onko minulla jo kiire? Pitääkö etsiä mies joka haluaa varmasti lapsia? Onko sellaisia miehiä olemassa edes? Mies haluaa vaan matkustaa ja anoppikin puoltaa sitä.
N27
Lähtisin tuosta kolmen kimpasta.
Löydät kyllä kypsemmän miehen.
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan tällaiset asiat kannattanut puhua läpi heti alkuunsa? Kyllä varmasti ottaisi itseänikin päähän jos olisin haaskannut vuosia parisuhteessa, joka ei kuitenkaan voisi pitkällä tähtäimellä toimia. Jossain teinisuhteissa se nyt on vielä ihan ok jättää asia leijumaan kun harva sen ikäisenä vielä omaa kovin vahvaa mielipidettä asiasta suuntaan tai toiseen. Näin aikuisiällä olen kyllä kaikissa suhteissani heti alkuun ottanut selvää mitkä ovat toisen näkemykset esim. lapsiasioihin ovat. Jos yhteistä näkemystä ei löydy, niin turhapa sitä sellaista suhdetta on lähteä sitten kauempaa katselemaan vaikka tyyppi muuten vaikuttaisi kuinka kivalta.
Suora lainaus ap:n tekstistä "puhetta joskus viisi vuotta sitten oli että haluammeko joskus tulavaisuudessa yhteisen lapsen"
Ap on pyörtänyt lupauksensa ja ihmettelee tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla taas on ongelma että mies ei halua ("vielä") lapsia mutta minä haluaisin jo. Olen 27 ja mies 28. Mies sanoo että muutaman vuoden päästä haluaa, mutta voinko luottaa siihen.
N27
Kun olin itse 28 ja samassa tilanteessa, sanoin silloiselle avomiehelle, että annan hänelle 2 vuotta aikaa lisääntymispäätöksen tekemiseen ja sen jälkeen lähden tarvittaessa etsimään puolisoa muualta. Meni vain 2 kk ja mies tunnusti, ettei sittenkään halua lapsia koskaan, tai ei ainakaan halua niitä minun kanssani.
Omalta kohdaltani olen tyytyväinen, että uskalsin olla asiassa lujana. Kolmen vuoden kuluttua löysinkin sitten nykyisen aviopuolisoni ja odotan nyt esikoistamme.
Tsemppiä sinulle, mihin sitten päädytkin. <3
Ei lapsen saaminen ole varmaa.
Eikö se ole miehen ongelma, jos se pitää jotain hypoteettista lasta tärkeämpänä kuin sua?
Mä sanoin miehelleni jo seurustelun alussa etten halua sitten ikinä lapsia. Se valitsi mut silti.
Mies vaihtoi mielipidettä kesken kaiken? Sinä olet jo tehnyt kantasi selväksi heti alussa.
Jos mies lähtee, ni lähtee.
Minkä sinä sille mahdat?
Mistä sitten löytää luotettavan miehen joka haluaa lapsia? En halua jäädä lapsettomaksi, lasten saaminen on yksi tärkeimmistä asioista elämässä jota haluan. Mies vaan suunnittelee uusia matkoja koko ajan ja minulla biologinen kello tikittää.
N27
Olisi kauheaa jos jäisi lapsettomaksi miehen matkahalujen takia... Ja sitten tulee varmaan kaikki että pitää olla isompi asunto yms...
N27
Vierailija kirjoitti:
Olisi kauheaa jos jäisi lapsettomaksi miehen matkahalujen takia... Ja sitten tulee varmaan kaikki että pitää olla isompi asunto yms...
N27
Kaksiossa asuttiin 2 lapsen kanssa - sitten hankittiin talo.
Kun esikoinen oli 2-vuotias, tehtiin koko perheen ensimmäinen, varsinainen ulkomaanmatka (2 kuukauden mittainen). Sittemmin on reissattu lasten kanssa ja ilman.
Mihin se mies tahtoo matkustaa? Ymmärrettävää, jos on vaaralliset viidakkovaellukset mielessä, mutta lasten kanssakin voi tehdä monenmoista retkeä.
Minusta on outo ajatus, että lapset sinänsä rajoittaisi elämää. Meinaako mies, että siirtyy suoraan kiikkustuoliin ja eläkkeelle kun lapsia tulee...
Minäkin voisin tehdä noin kun 17. Kyllä lasten jälkeenkin on elämää. Mies haluaa käydä Thaimaassa ja jossain Afrikan läheisillä saarella. Kumpaankin voisi mennä myös lasten kanssa mutta mies sanoo että se ei ole sama asia lasten kanssa.
N27
Ei tuossa muuta vaihtoehtoa ole, kuitenkin kyse on suuresta asiasta.