Lue keskustelun säännöt.
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla
26.04.2018 |
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen, että vasemmistolaiset lukevat varmaan kattavammin vastapuolen filosofeja kuin toisin päin.
Eikös tuo Ayn Rand ole huonon fiktion kirjoittaja, eikä mikään filosofi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tuli mieleen, että vasemmistolaiset lukevat varmaan kattavammin vastapuolen filosofeja kuin toisin päin.
Eikös tuo Ayn Rand ole huonon fiktion kirjoittaja, eikä mikään filosofi.
Toinen titteli näkyis olevan filosofi.
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.
Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Niin jos tuota laajentaa toteutuneen historian tapahtumiin, niin Aynilla ja Murrayllakin oli sitten orjia ja siirtomaita, he hävittivät alkuperäiskansoja ja aihettivat ekokatastrofin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Niin jos tuota laajentaa toteutuneen historian tapahtumiin, niin Aynilla ja Murrayllakin oli sitten orjia ja siirtomaita, he hävittivät alkuperäiskansoja ja aihettivat ekokatastrofin jne.
Kyllä, mutta kommunistisen vallankumouksen jälkeen seurasivat NL, Itä-Saksa (mikä sen virallinen nimi nyt olikaan) ja Kiina joissa poljettiin ja poljetaan edelleen ihmisoikeuksia, lahdatiin väestöryhmiä, sulautettiin alkuperäiskansoja pakolla valtakulttuuriin ja aiheutettiin ja aiheutetaan edelleen ekokatastrofeja.
Ei tuo kommunistinen vallankumous ole mikään ratkaisu noihin samoihin ongelmiin.
Kommunistisen vallankumouksen lopputulos:
- Ayn Rand ja Murray Rothbard lähetettiin kulakkiin työskentelemään kuolemaansa saakka
- Rosa Luxemburg ja Karl Marx perustivat tasavaltaisen politbyroon
- Karl Marx salamurhasi Rosan, ja ylensi kommunistisen puolueen pääsihteeriksi
- Karl Marx nääntyi nälkään, koska hänelle ei jäänyt yhtään työtä tekevää alamaista henkiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Niin jos tuota laajentaa toteutuneen historian tapahtumiin, niin Aynilla ja Murrayllakin oli sitten orjia ja siirtomaita, he hävittivät alkuperäiskansoja ja aihettivat ekokatastrofin jne.
Kyllä, mutta kommunistisen vallankumouksen jälkeen seurasivat NL, Itä-Saksa (mikä sen virallinen nimi nyt olikaan) ja Kiina joissa poljettiin ja poljetaan edelleen ihmisoikeuksia, lahdatiin väestöryhmiä, sulautettiin alkuperäiskansoja pakolla valtakulttuuriin ja aiheutettiin ja aiheutetaan edelleen ekokatastrofeja.
Ei tuo kommunistinen vallankumous ole mikään ratkaisu noihin samoihin ongelmiin.
Sitä toki ei tuossa väitettykään. Tuo on vain kuvaus siitä, miksi vastareaktio syntyy, kun jotain tehdään väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Niin jos tuota laajentaa toteutuneen historian tapahtumiin, niin Aynilla ja Murrayllakin oli sitten orjia ja siirtomaita, he hävittivät alkuperäiskansoja ja aihettivat ekokatastrofin jne.
Kyllä, mutta kommunistisen vallankumouksen jälkeen seurasivat NL, Itä-Saksa (mikä sen virallinen nimi nyt olikaan) ja Kiina joissa poljettiin ja poljetaan edelleen ihmisoikeuksia, lahdatiin väestöryhmiä, sulautettiin alkuperäiskansoja pakolla valtakulttuuriin ja aiheutettiin ja aiheutetaan edelleen ekokatastrofeja.
Ei tuo kommunistinen vallankumous ole mikään ratkaisu noihin samoihin ongelmiin.
Sitä toki ei tuossa väitettykään. Tuo on vain kuvaus siitä, miksi vastareaktio syntyy, kun jotain tehdään väärin.
Mielestäni mielenkiintoista on se, että jos vastareaktio syntyy, se johtaa samankaltaiseen lopputulokseen.
Kommunistinen järjestelmä ei ole toisessa ääripäässä verrattuna ns. liberaaliin markkinatalouteen jossa nykyään elämme. Nykyinen järjestelmä ei ole tosiaankaan vapaa, kuten sen nimi antaa virheellisesti ymmärtää. Aloituksen tarina kuvaakin sitä hyvin.
Jos nykyistä systeemiä viedään yhä "liberaalimmaksi", alkaa se yhä enemmän paradoksaalisesti muistuttaa kommunistista järjestelmää. Molempia yhdistää se, että massat elävät vailla valtaa ja oikeuksia ja pienellä ryhmällä on kaikki valta ja kaikki oikeudet. On käytännössä sama, määrääkö työstä, omistamisesta, sallituista maailmankuvista ja mielipiteistä sanktioiden uhalla Puolueen johto vai Konsernien omistajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Niin jos tuota laajentaa toteutuneen historian tapahtumiin, niin Aynilla ja Murrayllakin oli sitten orjia ja siirtomaita, he hävittivät alkuperäiskansoja ja aihettivat ekokatastrofin jne.
Kyllä, mutta kommunistisen vallankumouksen jälkeen seurasivat NL, Itä-Saksa (mikä sen virallinen nimi nyt olikaan) ja Kiina joissa poljettiin ja poljetaan edelleen ihmisoikeuksia, lahdatiin väestöryhmiä, sulautettiin alkuperäiskansoja pakolla valtakulttuuriin ja aiheutettiin ja aiheutetaan edelleen ekokatastrofeja.
Ei tuo kommunistinen vallankumous ole mikään ratkaisu noihin samoihin ongelmiin.
Sitä toki ei tuossa väitettykään. Tuo on vain kuvaus siitä, miksi vastareaktio syntyy, kun jotain tehdään väärin.
Mielestäni mielenkiintoista on se, että jos vastareaktio syntyy, se johtaa samankaltaiseen lopputulokseen.
Kommunistinen järjestelmä ei ole toisessa ääripäässä verrattuna ns. liberaaliin markkinatalouteen jossa nykyään elämme. Nykyinen järjestelmä ei ole tosiaankaan vapaa, kuten sen nimi antaa virheellisesti ymmärtää. Aloituksen tarina kuvaakin sitä hyvin.
Jos nykyistä systeemiä viedään yhä "liberaalimmaksi", alkaa se yhä enemmän paradoksaalisesti muistuttaa kommunistista järjestelmää. Molempia yhdistää se, että massat elävät vailla valtaa ja oikeuksia ja pienellä ryhmällä on kaikki valta ja kaikki oikeudet. On käytännössä sama, määrääkö työstä, omistamisesta, sallituista maailmankuvista ja mielipiteistä sanktioiden uhalla Puolueen johto vai Konsernien omistajat.
Marx ei kirjoittanut oikeastaan mitään siitä, millainen puolueen pitäisi olla. Hän ei koskaan perustanut ainuttakaan puoluetta. Puoluehommat oli enemmän Leninin kynästä lähtöisin. Marxin työ keskittyi kapitalismin vääryyksien analyysiin ja omistussuhteiden merkitykseen vääryyksien lähtökohtana. Sinänsä mikään ei noin periaatteessa sulje pois sitä, etteikö näihin omistussuhteisiin puuttuminen voisi olla ratkaisevaa, ihan riippumatta siitä mikä Neuvostoliitossa oli meno.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Niin jos tuota laajentaa toteutuneen historian tapahtumiin, niin Aynilla ja Murrayllakin oli sitten orjia ja siirtomaita, he hävittivät alkuperäiskansoja ja aihettivat ekokatastrofin jne.
Kyllä, mutta kommunistisen vallankumouksen jälkeen seurasivat NL, Itä-Saksa (mikä sen virallinen nimi nyt olikaan) ja Kiina joissa poljettiin ja poljetaan edelleen ihmisoikeuksia, lahdatiin väestöryhmiä, sulautettiin alkuperäiskansoja pakolla valtakulttuuriin ja aiheutettiin ja aiheutetaan edelleen ekokatastrofeja.
Ei tuo kommunistinen vallankumous ole mikään ratkaisu noihin samoihin ongelmiin.
Sitä toki ei tuossa väitettykään. Tuo on vain kuvaus siitä, miksi vastareaktio syntyy, kun jotain tehdään väärin.
Mielestäni mielenkiintoista on se, että jos vastareaktio syntyy, se johtaa samankaltaiseen lopputulokseen.
Kommunistinen järjestelmä ei ole toisessa ääripäässä verrattuna ns. liberaaliin markkinatalouteen jossa nykyään elämme. Nykyinen järjestelmä ei ole tosiaankaan vapaa, kuten sen nimi antaa virheellisesti ymmärtää. Aloituksen tarina kuvaakin sitä hyvin.
Jos nykyistä systeemiä viedään yhä "liberaalimmaksi", alkaa se yhä enemmän paradoksaalisesti muistuttaa kommunistista järjestelmää. Molempia yhdistää se, että massat elävät vailla valtaa ja oikeuksia ja pienellä ryhmällä on kaikki valta ja kaikki oikeudet. On käytännössä sama, määrääkö työstä, omistamisesta, sallituista maailmankuvista ja mielipiteistä sanktioiden uhalla Puolueen johto vai Konsernien omistajat.
Marx ei kirjoittanut oikeastaan mitään siitä, millainen puolueen pitäisi olla. Hän ei koskaan perustanut ainuttakaan puoluetta. Puoluehommat oli enemmän Leninin kynästä lähtöisin. Marxin työ keskittyi kapitalismin vääryyksien analyysiin ja omistussuhteiden merkitykseen vääryyksien lähtökohtana. Sinänsä mikään ei noin periaatteessa sulje pois sitä, etteikö näihin omistussuhteisiin puuttuminen voisi olla ratkaisevaa, ihan riippumatta siitä mikä Neuvostoliitossa oli meno.
Olen samaa mieltä siitä, että omistussuhteet ovat ratkaisevia. Oletko tarinan aloittaja, miten se jatkuisi? Tarinassa Marx aikoo kertoa yksityisen omistamisen ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista. Jos kuvitellaan, että saarelle haaksirikkoutuu iso laivallinen väkeä, millaisen yhteisön he Marxin johdolla muodostavat?
En ole lukenut Marxia, mutta kammoan sitä, millaisiksi kommunistiset yhteiskunnat ovat todellisuudessa historiassa muodostuneet. Lupaan, että muodostan oman mielipiteeni Marxista vasta luettuani hänen teoksensa, mutta pidän tarinasi mielessä sitä lukiessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Niin jos tuota laajentaa toteutuneen historian tapahtumiin, niin Aynilla ja Murrayllakin oli sitten orjia ja siirtomaita, he hävittivät alkuperäiskansoja ja aihettivat ekokatastrofin jne.
Kyllä, mutta kommunistisen vallankumouksen jälkeen seurasivat NL, Itä-Saksa (mikä sen virallinen nimi nyt olikaan) ja Kiina joissa poljettiin ja poljetaan edelleen ihmisoikeuksia, lahdatiin väestöryhmiä, sulautettiin alkuperäiskansoja pakolla valtakulttuuriin ja aiheutettiin ja aiheutetaan edelleen ekokatastrofeja.
Ei tuo kommunistinen vallankumous ole mikään ratkaisu noihin samoihin ongelmiin.
Sitä toki ei tuossa väitettykään. Tuo on vain kuvaus siitä, miksi vastareaktio syntyy, kun jotain tehdään väärin.
Mielestäni mielenkiintoista on se, että jos vastareaktio syntyy, se johtaa samankaltaiseen lopputulokseen.
Kommunistinen järjestelmä ei ole toisessa ääripäässä verrattuna ns. liberaaliin markkinatalouteen jossa nykyään elämme. Nykyinen järjestelmä ei ole tosiaankaan vapaa, kuten sen nimi antaa virheellisesti ymmärtää. Aloituksen tarina kuvaakin sitä hyvin.
Jos nykyistä systeemiä viedään yhä "liberaalimmaksi", alkaa se yhä enemmän paradoksaalisesti muistuttaa kommunistista järjestelmää. Molempia yhdistää se, että massat elävät vailla valtaa ja oikeuksia ja pienellä ryhmällä on kaikki valta ja kaikki oikeudet. On käytännössä sama, määrääkö työstä, omistamisesta, sallituista maailmankuvista ja mielipiteistä sanktioiden uhalla Puolueen johto vai Konsernien omistajat.
Marx ei kirjoittanut oikeastaan mitään siitä, millainen puolueen pitäisi olla. Hän ei koskaan perustanut ainuttakaan puoluetta. Puoluehommat oli enemmän Leninin kynästä lähtöisin. Marxin työ keskittyi kapitalismin vääryyksien analyysiin ja omistussuhteiden merkitykseen vääryyksien lähtökohtana. Sinänsä mikään ei noin periaatteessa sulje pois sitä, etteikö näihin omistussuhteisiin puuttuminen voisi olla ratkaisevaa, ihan riippumatta siitä mikä Neuvostoliitossa oli meno.
Olen samaa mieltä siitä, että omistussuhteet ovat ratkaisevia. Oletko tarinan aloittaja, miten se jatkuisi? Tarinassa Marx aikoo kertoa yksityisen omistamisen ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista. Jos kuvitellaan, että saarelle haaksirikkoutuu iso laivallinen väkeä, millaisen yhteisön he Marxin johdolla muodostavat?
En ole lukenut Marxia, mutta kammoan sitä, millaisiksi kommunistiset yhteiskunnat ovat todellisuudessa historiassa muodostuneet. Lupaan, että muodostan oman mielipiteeni Marxista vasta luettuani hänen teoksensa, mutta pidän tarinasi mielessä sitä lukiessani.
Tuo tarina on käännös englanninkielisestä poliittisesta sarjakuvasta. Tarina loppuu siihen kun Marx sanoo että konjakki on henkilökohtaista omaisuutta. Sarjakuvan pointti ei ole sen pohtimisessa, "millainen Neuvostoliitto oikeasti oli", vaan yleisempi "vapauden" illuusion käsittely kapitalismin yhteydessä.
Ok, kiitän linkistä. Sen mukaan tarina jatkuisi näissä puitteissa, jos jatkuisi:
"Communists like Karl Marx or Rosa Luxemburg, on the other hand, wished to abolish private property altogether. Private property, as distinct from personal property, is the machines, land, and tools used to produce modern life. Personal property are items used for personal use. So private property is something like a factory, and personal property is something like a toothbrush.
----------
After the revolution, no one would own anything but personal property, and everyone would have to work, and everyone would receive the full value of what they produced (although Marx obviously calls for the abolishment of things like money and commodity trading as well)."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosa Luxemburg ja Karl Marx seilasivat laivalla. Laiva joutui haaksirikkoon. Tapahtui seuraavaa:
Rosa Luxemburg: Hylätään laiva!
Karl Marx: Otetaan konjakit mukaan!
(uivat läheiselle saarelle)
RL: Huh, onneksi pelastuttiin.
KM: Ja ennen kaikkea pelastettiin konjakkipullot.
(kaksi henkilöä, mies ja nainen, saapuvat paikalle)
nainen: Tervetuloa Liberty Islandille! Minä olen Ayn Rand ja tämä herra on Murray Rothbard. Haaksirikkouduimme tänne 15 vuotta sitten. Olemme perustaneet täysin vapaan yhteiskunnan.
RL: Hmm, jaaha. Minä olen Rosa Luxemburg ja tämä herra on Karl Marx. Miten saatte täällä ruokaa?
AR: Täällä on kaksi ravinnonlähdettä. Kookospähkinät ja kalat.
KM: Kokoospähkinät sopii paremmin rommin kuin konjakin kanssa mutta otetaan silti niitä.
AR: Hei rauhotu! Tämä on Liberty Island. Olette vapaita tekemään mitä haluatte.
KM: Nii, me otetaan vapaasti kookospähkinöitä.
MR: Ettekö tiedä mitään vapaudesta? Saatte tehdä mitä tahansa omaisuudellanne.
AR: Minä omistan kookospalmut.
RL: Aha, no me kalastetaan sitten.
MR: Meri kuuluu minulle.
RL: Meri?
MR: Kaikki merialueet viiden kilometrin säteellä saaresta. Teimme tämmöisen sopimuksen 15 vuotta sitten. Vapaasti.
AR: Kaikki toiminta saarella perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin ja vapaaseen markkinatalouteen.
MR: Ette siis voi varastaa ruokiamme, mutta voimme tarjota teille työtä.
AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot.
MR: Mutta kuulkaas! Jos haluatte kalastaa Rothbardin Kala Oy:n palveluksessa, saatte paljon anteliaamman 22 prosentin osuuden kalansaaliista.
AR: Tässä näkyy vapaiden markkinoiden kauneus. Kilpailu takaa parhaan lopputuloksen kaikille.
RL: Mitä jos me ei haluta kalastaa eikä kerätä pahkinöitä?
AR: Teillä ei ole omaisuutta, joten olette vapaita nääntymään nälkään jos haluatte. Tämä on Liberty Island, joten mitään toimianne ei ole rajoitettu.
RL: No kai me sit kalastetaan.
MR: Hienoa. Rand omistaa saaren puut, joten ostakaa onkenne häneltä.
AR: Teillähän oli sitä konjakkia.
KM: Öhöm, me kerätään niitä pahkinöitä sitten.
AR: Selvä. Tarvitsette köyden kiipeämistä varten. Rothbard omistaa köydet.
MR: Voin vaihtaa konjakkiin.
KM: Nyt alko KOMMUNISTINEN VALLANKUMOUS!!
RL: Teemme kommunistisen vallankumouksen. Yksityisomaisuus on nyt yhteistä. Me saamme kalaa ja kookospähkinöitä.
MR: Häh? Entäs konjakki? Onko sekin yhteistä?
KM: Rothbard, annapas kun kerron sinulle yksityisomaisuuden ja henkilökohtaisen omaisuuden eroista.Sitten Karl ja Rosa perustivat Puolueen, teloittivat Ayn'n ja Murrayn ja kun saarelle myöhemmin haaksirikkoutui lisää tovereita, pakottivat he nämä työskentelemään kookostuotannossaan ja kalastamaan ilman palkkaa ja määräsivät heille kiellon poistua saarelta. Meri ja palmut olivat nyt Puolueen yhteisessä omistuksessa.
Niin jos tuota laajentaa toteutuneen historian tapahtumiin, niin Aynilla ja Murrayllakin oli sitten orjia ja siirtomaita, he hävittivät alkuperäiskansoja ja aihettivat ekokatastrofin jne.
Kyllä, mutta kommunistisen vallankumouksen jälkeen seurasivat NL, Itä-Saksa (mikä sen virallinen nimi nyt olikaan) ja Kiina joissa poljettiin ja poljetaan edelleen ihmisoikeuksia, lahdatiin väestöryhmiä, sulautettiin alkuperäiskansoja pakolla valtakulttuuriin ja aiheutettiin ja aiheutetaan edelleen ekokatastrofeja.
Ei tuo kommunistinen vallankumous ole mikään ratkaisu noihin samoihin ongelmiin.
Sitä toki ei tuossa väitettykään. Tuo on vain kuvaus siitä, miksi vastareaktio syntyy, kun jotain tehdään väärin.
Mielestäni mielenkiintoista on se, että jos vastareaktio syntyy, se johtaa samankaltaiseen lopputulokseen.
Kommunistinen järjestelmä ei ole toisessa ääripäässä verrattuna ns. liberaaliin markkinatalouteen jossa nykyään elämme. Nykyinen järjestelmä ei ole tosiaankaan vapaa, kuten sen nimi antaa virheellisesti ymmärtää. Aloituksen tarina kuvaakin sitä hyvin.
Jos nykyistä systeemiä viedään yhä "liberaalimmaksi", alkaa se yhä enemmän paradoksaalisesti muistuttaa kommunistista järjestelmää. Molempia yhdistää se, että massat elävät vailla valtaa ja oikeuksia ja pienellä ryhmällä on kaikki valta ja kaikki oikeudet. On käytännössä sama, määrääkö työstä, omistamisesta, sallituista maailmankuvista ja mielipiteistä sanktioiden uhalla Puolueen johto vai Konsernien omistajat.
Kalastainenhan on kiellettyä, mutta kaupasta voi aina ostaa. Meretkin on siis omittu, kuten kirjoituksessa.
Sinkkumies
"AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot."
Tämähän on juuri sitä vasemmiston kannattamaa korkeaa verotusta. Ei liity mitenkään vapaaseen markkinatalouteen vaan siihen sosialismiin.
Vierailija kirjoitti:
"AR: Kiipeätte palmuihin ja keräätte pahkinöitä. Saatte pitää 20 prosenttia pähkinöistä, loput 80 prosenttia annatte minulle.
RL: 20 prosenttia? Oletpa röyhkeä.
AR: Nämä ovat vapaan markkinamekanismin ehdot."Tämähän on juuri sitä vasemmiston kannattamaa korkeaa verotusta. Ei liity mitenkään vapaaseen markkinatalouteen vaan siihen sosialismiin.
Verotusta tuo olisi, jos sille maksetulle 80 prosentille annettaisiin vastine, kuten Anu Partanen kertoo Bernien promoamana:
https://twitter.com/SenSanders/status/989632716499894272
Hauska huomata, että ekassa twitter-kommentissa tulee ihan sama vastaus kuin monesti täälläkin, jos joku ottaa esimerkiksi jossakin toisessa maassa olevan systeemin: "tervemenoa, olet vapaa muuttamaan sinne...". Tuossa kommentissa siis Suomeen, jossa veroja käytetään terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Tviittaajan näkökulmasta katsottuna Suomeen viitattiin maailman onnellisempana maana. Täällä taas on vallalla puheenparsi, jossa meillä ei ole enää varaa tähän onnellisuuteen ja sen ylläpitäminen on valtion taloudellisten ongelmien syynä.
Tästä tuli mieleen, että vasemmistolaiset lukevat varmaan kattavammin vastapuolen filosofeja kuin toisin päin.