Tukea väsyneelle - erityismiehen kanssa on rankkaa
Niin, mitä tehdä. Saa raivokohtauksia, joissa hakkaa päätänsä seinään ja kirkuu. En pysty pitelemään isoa miestä. Aamuisin jumittaa pukemisen kanssa niin, että joka viikko myöhästyy ainakin kaksi kertaa töistä. Solmiota ei hyväksy ollenkaan, mutta kun se olisi pakollinen pörssifirman johdossa! Lisäksi syöminen on tuntikausia kestävää märinää. Mikään kiinteä ei kelpaisi, valittaa että on "nökösiä", vaikka ihan olisi mannapuuroa.
Kesällä olisi tulossa erityisjohtajien valvottu loma Teno-joella, silloin saisin vähän huoahtaa....:-(
Kommentit (12)
Enpä osaa muuta kuin toivottaa voimia. Tärkeää on, että olet löytänyt aikuisellesi hyvän firman, jossa hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Se on niin ihanaa sulkea ovi ja tietää, että erityismies on seuraavat kahdeksan tuntia sihteerinsä turvallisessa hoivassa.
Ihan pienistäkin jutuista voi olla apua arkeen, esimerkiksi sellaisista pehmeistä trikoosolmioista, jotka jossakin vaihessa olivat muotia. Ja minun mieheni saa tarran tauluun aina kun on ajoissa johtoryhmän kokouksessa.
Minullakin oli erityismies mutta ulkoistin hänen hoitonsa ihan muualle, aina löytyy joku joka kuvittelee "parantavansa" miehen :-D
Mä niiiin ymmärrän! Mun erityismies ei halua lukea mitään muuta ku Stora Enson vuosikertomusta vuodelta 2010. Tiedän, rutiinit tuo turvaa, mutta kun esim. UPM:n vuosikertomus ei kelpaa, vaikka yritän tarjota sitäkin. Tosi turhauttavaa lukea aina samoja tilinpäätösjuttuja :(
Mulla on tosi huonoja kokemuksia noista erityisjohtajien Tenon-reissuista. Siellä on henkilökunnan määrä aivan alimitoitettu suhteessa siihen, miten intensiivistä tukea tarvitsevia mukana on. Ajattelevat, että kyllähän ne miehet yhdessä ongella pärjäävät, ja sitten ollaan ihmeissään, kun joku saa raivarin.
Ainakin oma mieheni oppi siellä tosi hirveää kieltä paperipuolen pomoilta, unirytmi meni sekaisin ja tuhri seiniä ulosteilla. Loppukesän ajan piti pitää tosi tiukat rutiinit, että töihin paluu ylipäätään onnistui.
Eikö hänelle saisi rusettia kaulaan jollain tarrasysteemillä? Ruuasta jos valittaa, niin lautanen pois. Loppuu märinät.
Vierailija kirjoitti:
Mä niiiin ymmärrän! Mun erityismies ei halua lukea mitään muuta ku Stora Enson vuosikertomusta vuodelta 2010. Tiedän, rutiinit tuo turvaa, mutta kun esim. UPM:n vuosikertomus ei kelpaa, vaikka yritän tarjota sitäkin. Tosi turhauttavaa lukea aina samoja tilinpäätösjuttuja :(
Joo, tuossa tulee kyllä mieleen, että kehittyykö sen mieli ikinä monipuolisemmaksi, kun tankkaa vaan tuota samaa :(
Kauhean rankkaa, ap!! Mun erityismies on periaatteessa hyväluonteinen, mut ongelmana on äärimmäinen hitaus ja hajamielisyys arkirutiineissa. Mitään ei löydä, kaikki tavarat jää käsistä niille sijoilleen...oon kuullut että jotkut on saaneet apua amfetamiinipohjaisista lääkkeistä, mutta tuntuisi pahalta huumata mies :(
Vatkaa, soseuta, hyytelöi yms ruoka huolella. Ota kalasta valmiiksi ruodot pois ja linnusta luut. Kyllä se siitä. Ota huomioon, että erityismies on töissä tottunut vähintään kolmen ruokalajin helposti nautittavaan tarjoiluun. Ymmärrä, että se voi järkyttää, jos ruoka kotona sisältääkin jonkun brutaalin "nökösen".
ei kakistele enää
Kiitos tuesta, sitä tarvitaan! Oli taas todella rankka aamu! Mies heräsi ihan iloisena, mutta kerkisi napata Taloussanomat ennen kuin ennätin piilottaa. Sitten uppoutui tulostietoihin eikä suostunut pukemaan, syömään tai pesemään hampaita. Täytyy myöntää, että meni kuppi nurin ja lähdin ulos lenkille ja jätin miehen jumittamaan keskenään.
No, tulin takaisin ja itkuhan miehellä oli päässyt. Olin poissa vain 15 minuuttia mutta en tiedä, mahtoiko tuo nyt traumatisoitua entisestään! Syliteltiin pitkään ja laulettiin lohtulaulu. Sitten mies oli kyllä tavallista taipuisampi ja söi jopa puolikkaan paahtoleivän.
Huokaus. On se ihana, mutta joskus niin raskas. AP
Ha.