Puhuuko teidän lapset sellaisia, mitä ette jaksa kuunnella?
Vai onkohan muissa perheissä sanottu suoraan, että ole hiljaa?
Kommentit (6)
Kun lapsi oli nuorempi ja vielä puhui minulle, en koskaan sanonut että olisi hiljaa. Mutta käytökseni oli huonoa, vaivuin johonkin etäisyyden tilaan ja ajattelin omiani tai luin jotain. Nyt kaduttaa, olisi pitänyt olla kuuntelevampi ja kommunikoivampi vanhempi. Nyt lapsi siis 15 v eikä halua puhua mulle.
Lapsi tykkäsi kertoa paljon "unistaan", olisi varmaan pari tuntia sepitellyt ellen olisi lopulta käskenyt lopettamaan. Ihan normaali siitä kasvoi.
Ei voi sanoa, että ole hiljaa, mutta kaikkien lapset puhuvat väsyttävästi asioista. Siinä on se ero lasten ja aikuisten välillä. Eivät aikuiset jaksa kuunnella lasten juttuja.
Mua ahdistaa esim. bussissa kuunnella kun vanhemmat käskee lastensa pitää suu kiinni kun innoissaan kertovat mitä on nähnyt vaikka ikkunasta. Tiedän että hermo voi olla kireällä mutta jotain mukautumiskykyä sentään.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti. Täytyy vaan kuunnella ja teeskennellä kiinnostunutta. Lapsella on ns lievä asberger.
Meillä sama. Ai että on rasittavaa. Asperger siis on tutkittu, piirteitä siitä löytyy, mutta myös sen poissulkevia piirteitä. Tosin epäilen, että aspergerillakin voi olla sellaista kykyä, mitä tämä lääkäri piti esteenä as-diagnoosille.
ap
Jatkuvasti. Täytyy vaan kuunnella ja teeskennellä kiinnostunutta. Lapsella on ns lievä asberger.