Lue keskustelun säännöt.
Antaisitko lapsesi integroituun päiväkotiryhmään tukilapseksi?
18.04.2018 |
Antaisitko lapsesi integroituun päiväkotiryhhmään tukilapseksi?
Löytyisikö kokemuksia vanhemmilta joiden lapsi tukilapsena?
Mitä tukilapsena oloon sisältyy?
Kommentit (41)
Hui, onko tämmöistäkin jo? Kymmenen vuotta sitten vanhemmat olisivat saaneet syytteen lapsen tahallisesta altistamiesta. Niin ne ajat vaan muuttuu.
En missään nimessä antaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En antaisi.Lapselle kuuluu lapsuus eikä terapaleluna oleminen. Ei ne integroitavat ole mitään kivoja vähän hitaita kavereita vaan aidosti ongelmaisia.
Ne on pienempiä ryhmiä, enemmän aikaa per lapsi.
Vierailija kirjoitti:
En antaisi.Lapselle kuuluu lapsuus eikä terapaleluna oleminen. Ei ne integroitavat ole mitään kivoja vähän hitaita kavereita vaan aidosti ongelmaisia.
Siis eihän niissä yleensä käytöshäiriöisiä ole vaan esim. kuulovammaisia, näkövammaisia tai lievästi kehitysvammaisia, eikä näitä erityistarpeisia ole monta per ryhmä, tukilapsia on enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Hui, onko tämmöistäkin jo? Kymmenen vuotta sitten vanhemmat olisivat saaneet syytteen lapsen tahallisesta altistamiesta. Niin ne ajat vaan muuttuu.
En missään nimessä antaisi.
Täh? Onhan näitä ryhmiä ollut iät ja ajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi.Lapselle kuuluu lapsuus eikä terapaleluna oleminen. Ei ne integroitavat ole mitään kivoja vähän hitaita kavereita vaan aidosti ongelmaisia.
Siis eihän niissä yleensä käytöshäiriöisiä ole vaan esim. kuulovammaisia, näkövammaisia tai lievästi kehitysvammaisia, eikä näitä erityistarpeisia ole monta per ryhmä, tukilapsia on enemmän.
Noinhan se vanhemmille markkinoidaan.
Oli paras päiväkotiryhmä ikinä! 12 lasta, neljä vakituista ammattitaitoista aikuista, tosi harvoin sijaisia. Musisoivat, taiteilivat, lukivat, retkeilivät tosi paljon. Kivoja lapsia, ei tosiaankaan mitään moniongelmaisia, puheenkehityksen hitautta ja sellaista vain. Antaisin lapsen milloin tahansa uudestaan vastaavaan ryhmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En antaisi. Monet erityislapsista ovat väkivaltaisia ja arvaamattomia. Asperger-lapselta voisi jotain lapsi itse oppia ja hyötyä, kaikki ADHD ym. tarjoavat kiroilua, älömölöä ym.
Ratkaiseeko se asian minkätyyppisessä ryhmässä lapsi tukilapsena olisi?
Entä jos integroidut olisivat käytöshäiriöisiä, kiroilevia ja arvaamattomia kiukkukohtauksia saavia jolloin tavarat lentelee? Kerrotaanko näistä vanhemmille tarpeeksi?
Mikä tukilapsena olon perimmäinen tarkoitus on? Olla jokin normaaliuden määre ja malli integroidussa ryhmässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen ehdottomasti JOS tukea tarvitsevat lapset ovat jotain muuta kuin käytöshäiriöisiä. Oma lapsi on ollut tukilapsena tällaisessa ryhmässä (tuen tarve tässä ryhmässä olevilla lapsilla liittyi puheenkehitykseen ja hahmottamishäiriöihin) ja pelkästään positiivista sanottavaa on ryhmäkoon vuoksi = vähemmän lapsia, vähemmän melua, vähemmän odottelua, vähemmän sählinkiä yms, enemmän aikuisia per lapsi, enemmän loruttelua ja muuta kielenkehitykseen liittyvää puuhaa koko ryhmälle jne.
Lapsella ei sinään ollut mitään erityistä tehtävää tai roolia ryhmässä, ”vaatimuksena” tai perusteena miksi päiväkodissa ehdotettiin tällaista ryhmää, oli vain se, että lapsi itsessään ei tarvitse mitään erityistä tukea ja on jossain määrin reipas ja oma-aloitteinen. Eli ovat ihan tavallisia lapsia, ei mitään erityisiä :)
Meilläkin mietittiin kovasti etukäteen, mutta ennakkoluulot osoittautuivat turhiksi. Toki jos ryhmässä olevat lapset olisivat olleet erilaisia (eli olisi ollut käytöshäiriöitä tms), saattaisimme olla eri mieltä. Toki kannattaa muistaa, että näitä tuen tarvitsijoita ja häiriköitä saattaa olla niissä ihan tavallisissakin suurissa ryhmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi.Lapselle kuuluu lapsuus eikä terapaleluna oleminen. Ei ne integroitavat ole mitään kivoja vähän hitaita kavereita vaan aidosti ongelmaisia.
Siis eihän niissä yleensä käytöshäiriöisiä ole vaan esim. kuulovammaisia, näkövammaisia tai lievästi kehitysvammaisia, eikä näitä erityistarpeisia ole monta per ryhmä, tukilapsia on enemmän.
Aika usein erityislapsilla esiintyy aggressiivista käytöstä, raivokohtauksi ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaisin, varsinkin kun oma on rauhallinen ja kaipaisi rauhallista ryhmää. Nyt hän ei tule aina huomatuksi ja kuulluksi vilkkaampien häseltäessä. Onneksi ollaan vuorohoidossa niin hiljaisiakin aikoja on.
Ainakin oman päiväkotimme erityisryhmä sopisi paremmin, mutta hoitoaikojen takia ei pääse sinne. Erityisryhmässä on vahtijoita useampia.
Vierailija kirjoitti:
Oli paras päiväkotiryhmä ikinä! 12 lasta, neljä vakituista ammattitaitoista aikuista, tosi harvoin sijaisia. Musisoivat, taiteilivat, lukivat, retkeilivät tosi paljon. Kivoja lapsia, ei tosiaankaan mitään moniongelmaisia, puheenkehityksen hitautta ja sellaista vain. Antaisin lapsen milloin tahansa uudestaan vastaavaan ryhmään.
Sama kokemus meillä. 13 lasta, joista 8 ns. tukilapsia. Ihana pieni, lämminhenkinen ryhmä. 3 aikuista. Lapset ovat 3-6-vuotiaita. Retkeilevät paljon (pienemmällä ryhmällä helpompaa), ja muutenkin on paljon ohjattua toimintaa. Erityslapsissa (5 kpl) ei ole yhtään käytöshäiriöistä, suurimmalla osalla on puheenkehityksessä häikkää, johon saavat tukea. Tukilasten läsnäolo ryhmässä tukee näiden lasten puheenkehitystä, koska he oppivat toisten lasten esimerkistä. Edellytyksenä tukilapsena olemiselle on lähinnä se, ettei kyseisellä lapsella ole näitä ongelmia, joita tukea tarvitsevilla on. Eli puheenkehitys normaalia ja muukin osaaminen ikätasoista. Kyllä tällainen ryhmä on ehdottomasti parempi kuin tavallinen suuri ryhmä, jossa on kolmea aikuista kohti 24 lasta, ja jossa myös on erityislapsia, mutta heillä ei ole (vielä) diagnoosia eikä siksi ylimääräistä aikuista tukena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on ennakkoluuloja enkä haluaisi omaa lastani pikkuterapeutiksi. Valitettavasti hän joutui tähän rooliin koulussa, kun hänen luokkansa toimi tukiluokkana erityisluokalle. Kokemukset tästä olivat yksinomaan negatiivisia. Lapsi pelkäsi osaa erityislapsista, koska he olivat villejä, arvaamattomia ja väkivaltaisiakin. Yhteisten taito- ja taideaineiden opetuksen taso myös romahti, kun erityislapsilla ei ollut kykyä/halua opiskella normaalisti.
Kolme omaa lastani ovat olleet. Ei pahoja kokemuksia ollenkaan. Moni päiväkotikaveri on edelleen ystävänä (kaksi vanhinta teinejä, nuorin alakoulussa). Mukavat pienet ryhmät, muistaakseni 4 aikuista per 12 lasta ja aina elto ja lto paikalla. Ongelmat olivat juurikin tasoa puheenkehityksessä viivästymiä, aistiyliherkkyyttä, kuulovammaa - mitään aggressiivisia tai ilkeitä lapsia ei ollut, päinvastoin ennemminkin rauhaa kaipaavia ja vetäytyviä tapauksia.
Koulussa en suostuisi enää moiseen, siellä toiminta ei ole ollenkaan noin fiksusti järjestettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi.Lapselle kuuluu lapsuus eikä terapaleluna oleminen. Ei ne integroitavat ole mitään kivoja vähän hitaita kavereita vaan aidosti ongelmaisia.
Siis eihän niissä yleensä käytöshäiriöisiä ole vaan esim. kuulovammaisia, näkövammaisia tai lievästi kehitysvammaisia, eikä näitä erityistarpeisia ole monta per ryhmä, tukilapsia on enemmän.
Aika usein erityislapsilla esiintyy aggressiivista käytöstä, raivokohtauksi ym.
Noita esiintyy ihan tavallisillakin lapsilla, ja isossa ryhmässä niihin on vaikeampi puuttua.
Oma lapseni solmi päiväkodissa lujat ystävyyssuhteet jotka jatkuvat edelleen ja ovat kantaneet murrosiän yli. Kaveripiiri on aivan ihana, suhtautuvat koulunkäyntiin myönteisesti ja kirittävät toisiaan hyviin suorituksiin koulussa ja harrastuksissa. Löytyisikö vastaavia ystäviä pienestä erityisryhmästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi.Lapselle kuuluu lapsuus eikä terapaleluna oleminen. Ei ne integroitavat ole mitään kivoja vähän hitaita kavereita vaan aidosti ongelmaisia.
Siis eihän niissä yleensä käytöshäiriöisiä ole vaan esim. kuulovammaisia, näkövammaisia tai lievästi kehitysvammaisia, eikä näitä erityistarpeisia ole monta per ryhmä, tukilapsia on enemmän.
No, ihan ei pidä tuokkaan paikkaansa, kyllä niissä on käytöshäiriöisiäkin. Ja kun pkodin toinen samanikäisten ryhmä, 21 lasta, lähtee retkelle lähimetsään, tämä porukka jää päiväkodin pihaan, kun ei sen porukan kanssa voi mihinkään lähteä. En laittaisi lastani ko. ryhmään, olen itse ollut tällaisena tasapainolautana aikoinaan ja se oli aivan karmeaa.
Vierailija kirjoitti:
Kolme omaa lastani ovat olleet. Ei pahoja kokemuksia ollenkaan. Moni päiväkotikaveri on edelleen ystävänä (kaksi vanhinta teinejä, nuorin alakoulussa). Mukavat pienet ryhmät, muistaakseni 4 aikuista per 12 lasta ja aina elto ja lto paikalla. Ongelmat olivat juurikin tasoa puheenkehityksessä viivästymiä, aistiyliherkkyyttä, kuulovammaa - mitään aggressiivisia tai ilkeitä lapsia ei ollut, päinvastoin ennemminkin rauhaa kaipaavia ja vetäytyviä tapauksia.
Koulussa en suostuisi enää moiseen, siellä toiminta ei ole ollenkaan noin fiksusti järjestettyä.
Koulussa vanhemmilta ei enää lupia kysellä. Luokkiin integroidaan sekä vaikeasti oppimisvaikeuksisia että vaikeasti käytöshäiriöisiä lapsia. Lisäksi erityisluokat opiskelevat monesti taito- ja taideaineita normiluokkien kanssa. Nämä järjestelyt ovat yksin koulun päätettävissä, siinä ei normilapsen vanhemmilta mielipiteitä kysytä eikä heidän huoliaan huomioida.
Päiväkodeissa asiat ilmeisesti on järjestetty fiksummin.
Antaisin kyllä ja tukilapsena olemiseen sisältyy normaalia päiväkotiarkea, kuten tavallisissa ryhmissä. Mahdollisesti lapsi oppii myös pienestä pitäen hyväksymään erilaisuutta.