Mikä herättää sinussa kateuden tunteita.

Onnellinen parisuhde.

Sosiaalinen varmuus (olen epävarma).

Elämä joka mahdollistaa huolettoman asenteen.

Hmm en kutsuisi kateudeksi, mutta ainakin ihailua herättää jos jollain on joku huipputaito esim. maalaaminen, viulunsoitto tms ja jos tyypistä vielä näkee kuinka tykkää ja on intohimoinen asiasta.

Olen kateellinen ihmisille, jotka hoitavat asiansa hyvissä ajoin, oli kyse sitten suurista tai pienistä asioista. Itse jätän kaiken aina viimetippaan. Bussipysäkille joudun juoksemaan joka aamu, työvaatteet ovat usein hieman kosteita, koska pyykit on pesty liian myöhään, matkalaukkua alan pakkaamaan vasta paria tuntia ennen reissuun lähtöä jne. Aina kauhea kiire ja paniikki. Tiedän, itseaiheutettua.

Se että saa opiskella mielenkiintoista alaa. Sopivasti haasteellinen työ jossa saa käyttää päätään. Itse ajauduin lähihoitajaksi vaikka tiedän että minusta olisi ollut niin paljon enempään. Arvokas työ toki tämäkin, mutta työn arvostuksen puute joskus harmittaa ja se että silloin kuin oli opiskelujen aika en luottanut omaan osaamiseeni ja menin mistä aita matalin. Nyt sitten onkin jo myöhäistä alkaa alusta.

Vaurastuminen, samaan aikaan kun itsella talous on mennyt koko ajan alaspäin.  Raha ei sinänsä tuo onnea, mutta tekee elämän vapaammaksi.

Vierailija kirjoitti:

Se että saa opiskella mielenkiintoista alaa. Sopivasti haasteellinen työ jossa saa käyttää päätään. Itse ajauduin lähihoitajaksi vaikka tiedän että minusta olisi ollut niin paljon enempään. Arvokas työ toki tämäkin, mutta työn arvostuksen puute joskus harmittaa ja se että silloin kuin oli opiskelujen aika en luottanut omaan osaamiseeni ja menin mistä aita matalin. Nyt sitten onkin jo myöhäistä alkaa alusta.

Miksi olisi liian myöhäistä?

Ei oikeastaan riso kateus ollenkaan verrattuna sellaiseen kehuskeluun jossa luullaan että toiset ovat nyt kateellisia. Jos jollain on sellaista, mitä todella itse haluan, näen sen vain hyvänä esimerkkinä. Mutta tyhjän (omasta näkökulmasta) kehujat tekisi mieli päihittää niissä asioissa ihan vain, jottei tarvitsisi katsoa sitä lesoilua.

Velattomuus (asunto- ei muuta). Se riittäisi meille hyvin tässä tilanteessa.

Suuri omaisuus, varsinkin jos sen eteen ei ole tehty töitä.

Vierailija kirjoitti:

Se että saa opiskella mielenkiintoista alaa. Sopivasti haasteellinen työ jossa saa käyttää päätään. Itse ajauduin lähihoitajaksi vaikka tiedän että minusta olisi ollut niin paljon enempään. Arvokas työ toki tämäkin, mutta työn arvostuksen puute joskus harmittaa ja se että silloin kuin oli opiskelujen aika en luottanut omaan osaamiseeni ja menin mistä aita matalin. Nyt sitten onkin jo myöhäistä alkaa alusta.

Arvoista lähihoitaja, arvosta itsekin omaa työtäsi kuten minäkin. Teet upeaa työtä. Kiitos!!!

Terveisin, potilas

Vierailija kirjoitti:

Suuri omaisuus, varsinkin jos sen eteen ei ole tehty töitä.

millaisen "suuren omaisuuden" eteen ei ole tehty töitä?

Ai mille minussa ollaan kateellisia (ei millekään) vai mitä itse kadehdin muissa?

Itse kadehdin vain kauniita. Lisäksi kadehdin hyvää perhettä (jos on kauniskin), jossa on kokenut kivoja asioita kuten saanut matkustella. Mutta jos joku on ruma kuten minä tai muuten huono-onninen, niin en kadehdi hänessä mitään kivoja asioita, vaan ajattelen että hyvä vaan, että sen elämässä on jotain hyvääkin.

Raha joka mahdollistaa asumisen alueilla jossa viihtyisää ja kohteliasta ja inhimillisesti käyttäytyvää väestöä. No ei raha tee hyvnkäyttäytyväksi, mutta rahalla voi valita , sillä voi mahdollistaa itselleen hyvän ympäristön.

Kadehdin myös niitä (kauniita), jotka ovat päässeet yliopistoon opiskelemaan. Itsellä ei ole tarpeeksi henkisiä voimia eikä muita ominaisuuksia siihen.

Nro 13

Se kun itse joutuu pyritelemään kahden pienen lapsen kanssa, ilman tukiverkostoa. Kaikesta säästät ja et käytännössä voi tehdä yhtään mitään muuta kuin vaunutella lasten kans puistoissa. Sitten on suvussa yksi kaunotar jääkiekkoilijamiehineen ja kaikki on niin viimisen päälle. Tuntuu että mitä vain haluavat niin se tapahtuu. En siis tarkoita ainoastaan rahallisia asioita. Eli vastaan että täydelliset ihmiset.

Kateus ei tunnu pahalle eikä siitä tule kilpailemisen /paremmaksi laittamisen tunnetta/tarvetta jos hyväksyy ja ymmärtääs sen ,et se on vain Tunne jonka kanssa pitää oppia pärjäämään.

Viisas ihminen huomaa niin paljon omassa elämässään hyvää, että ei ole ollenkaan itseltä pois jos toisella on jokin asia paremmin kuin itsellä.

Olen huomannut ,että Älykkäille ihmisille kateus ei ole ongelma.

Varmaankin siksi koska ovat niin Viisaita , että ei esim. tarvitse vähätellä, halveksia ja mustamaalata, juonia jne .jne.  kateuden kohdetta vastaan.

Viisaus yltää niin pitkälle ,että he ymmärtävät kaiken ílkeyden lopulta kääntyvän itseään vasten.

Vierailija kirjoitti:

Kadehdin myös niitä (kauniita), jotka ovat päässeet yliopistoon opiskelemaan. Itsellä ei ole tarpeeksi henkisiä voimia eikä muita ominaisuuksia siihen.

Nro 13

miten nämä " kauniit " hyötyvät "kauneudestaan" elämässä?

kauneus on tyytyväisyyttä omaan ulkonäköönsä. jokainen voi olla ja jokaisen tulisi olla tyytyväinen siihen. kadehdin heitä jotka ovat minua "pidemmällä" asiassa :)

Niitä, joilla on hyvä terveys ja elämänlaatu.