Uusperheiden äitipuolet, kysymys..
Missä määrin rajoitatte miehenne lasten yhteydenpitoa äitiin? Onko sääntöjä, jotka estävät yhteydenpidon? Esim. ei saa käydä, vaikka asuisi lähellä, muutoin kuin joka toinen vkl. Tai ei saa soitella tai puhelin on valvonnan alla niin, että yhteydenpito estyy. Jos, niin miksi toimit noin? Semmonen rehellinen vastaus. Kiits.
Kommentit (9)
Niiden mutsi on haudassa, saavat vierailla siellä ihan vapaasti. Yleensä minä olen se, joka sinne kyntyilät ja kukat ostaa ja käskee viemään.
En puutu mitenkään. Miksi puuttuisin? En edes tiedä, minkä näköinen äiti on. Eiväthän he ole minun lapsia. En puutu, en hoida, en viihdytä.
Mis alapeukut? Ihan omakohtainen kokemus ja en voi ymmärtää, miksi noin toimii. Kiusantekoa kenties 🤔 Olen tavallinen työssäkäyvä ihminen. En käytä päihteitä.
Mun mies rajoitti lastensa yhteydenpitoa äitiin meillä ollessa. Äiti soitteli puheluita, joissa itki omaa ikäväänsä, kun lapset eivät ole hänellä.
En itke mitään ikävää. Kyselisin koulupäivistä ja mitä on touhuillut. Tulee itselleni vain paha mieli, kun ei vaikka viikkoon saa yhteyttä. Ihan kuin tyhjään hyppäisin jatkuvasti ja pohjaa ei tule.
Uusperhe, hyh. Puhki nussittu ja käytetty ukko. Yök
Täällä kukaan uskalla oikeasti sanoa totuuksia. Kasvottomia ylimielisiä ihmisiä tämä palsta on täynnä. Muka parhaita ydinperheen äitejä, jotka eivät huuda, kasvattavat kärsivällisesti lapsiaan aina huomioiden ja siinä ohessa haluavat seksiä miehensä kanssa 2 krt päivässä. Orkun huipulla pohtivat kumpi maksoi sähkölaskun viimeksi, kun kaikki laitetaan puoliksi tasa-arvoisesti ja sängyllä lepäillessään aktin jälkeen arvuutellaan et mikä se meidän osakesalkun arvo onkaan tänä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies rajoitti lastensa yhteydenpitoa äitiin meillä ollessa. Äiti soitteli puheluita, joissa itki omaa ikäväänsä, kun lapset eivät ole hänellä.
Meillä samoin. Iltasella soitteli kuinka äiti nyt on täällä ihan yksin ja on kauhea ikävä, miten äiti nyt pärjää ilman sinua kun olet siellä isän luona. Sniif ja nyyh. Voivoivoi kun äiti rakastaa, voivoivoi kun äitillä on sua ikävä. Sitten tarhaikäiset lapset parkui kuorossa nukkumaanmennessä viimeistään äidinikävää ja "pitää mennä äitin luo, äiti ei pärjää yksin".
Todellisuudessa akka tuuppasi lapsia usein yllättäen, sopimuksista poiketen meille kun sen piti päästä viihteelle tai viettää miesystävän kanssa laatuaikaa ilman lapsia...
Kuka yksikään tasapainoinen ihminen rajoittaisi ihmisten välistä kanssakäymistä? Ei kukaan.