Mitä tarkoittaa " kutsumusammatti" ?
Noissa hoitaja-keskusteluissa tulee joskus esille ja nyt jäin miettimään mitä se oikeastaan tarkoittaa.
Joskus ajattelin sen takoittavan että ihminen pitää työstään, kokee sen tärkeäksi ja kutsuvaksi. Mutta sisältyykö siihen se että työn kuuluu myös olla alipalkattua vai katoaako kutsumus palkakorotusten myötä? Hoitotyön lisäksi olen mieltänyt kutsumus ammateiksi myös esimerkiksi papin ja lääkärin ammatit. En tarkoita että kaikki näillä aloilla työskentelevät olisivat kutsumustyössään, mutta että heistä varmasti löytyy näitä joilla tuo kutsumus on.
Mutta voiko lääkärin palkkaa nauttiva ihminen todella olla kutsumustyössä vai tekeekö hän sitä pelkästään rahan perässä? Itse uskon että heistä löytyy molempia ja että myös kutsumuksensa mukaan työskentelevät haluavat palkkansa yhtä lailla kuin muutkin.
Kommentit (12)
Minä miellän kutsumus ammatin sellaiseksi mihin ihminen kokee jotain " kutsumusta2 (ei nyt välttämättä aina Jumalallista johdatusta vaan ihan normaalia kiinnostusta ja innostusta, halua tehdä tuota työtä). Palkan kanssa sillä ei ole tekemistä, vaikka monesti kai ihminen on valmis tekemään tälläista kutsumustyötä silloinkin kun palkka ei vastaa työn vaativuutta. Mutta näin ei saisi ikinä olla, se aiheuttaa vaan loppuunpalamisia ja ajaa itse työtä alas. Myös kutsumusaloilla palkat pitäisi olla kunnossa.
Ihmisillä on eri taipumuksia ja kiinnostukenkohteita, ei mitään kutsumuksia. Kutsumustyötä on yhtä lailla tv:n korjaaja kuin anestesiahoitaja.
Että kutsumusammatteja olisivat nimenomaan nuo yllämainitut työt, jotka ovat ihmissuhdetyötä: hoitaja, pappi, lääkäri, opettaja, jne.
oikeaan kutsumukseen kun kyseessä on kutsumusammatti. Sellaiseen sisäiseen kutsumukseen ja vaikka kuinka koittaisit kieltää kutsumustasi se on hyvin sisällä sinussa siellä jossakin. t. 6
Joku on kiinnostunut ihmisten kanssa tehtävästä työstä toinen taas talojen rakentamisesta. Jokaisella allalla on ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita työstään ja niitä, jotka eivät ole kiinnostuneita työstään.
Kuka sen kutsumuksen sinne ihmisen sisälle on laittanut? Onko esim. autoista kiinnostuneella ihmisellä tällainen sisäinen palo autoihin? Jos ei niin miksi?
Kutsumus on enemmän kuin kiinnostus tai taipumus. Ajattelen myös, että kutsumus viittaa toisten auttamiseen. Ihminen, joka puunaa autoaan tai sijoittaa rahojaan, vaikka tekisi sitä päivästä toiseen, ei toteuta kutsumustaan. Kutsumus on jotain, mitä " pitää" tehdä ja siihen liittyy epäitsekkyys tietyllä tavalla. (Ei epäitsekkyys siten, että tekisi töitä ilmaiseksi).
Vertauskuvannoillisesti: Ihmisellä on tavoitteita, päämääriä ja visioita. Vision takaa löytyy vielä missio, kutsumus. Kaikki eivät sitä ole löytäneet, tosin.
ennen kuin itse kokee sen kutsumuksen :) t. 6
Ehkä olet oikeassa. Se pitää itse kokea, jotta sen voi ymmärtää.
10
Heidän takiaan nuo muut katkeroituvat ja palavat loppuun, kun vaatimukset tällaisella " kutsumusrasitetta" kantavalla alalla on niin epäinhimilliset. Sitten usein tällainen " kutsumusihminenkin" polttaa itsensä loppuun, kun pettyy maailmaan ja niihin " toisiin" niin pahasti.
Onko tällainen kutsumus siis kaikkien sisällä? Suurinosa ei vain ole löytänyt sitä. Kuten esim. kukaan automekaanikoista ei ole löytänyt sisäistä kutsumustaan, koska he eivät työskentele ihmisten kanssa.
Itse olen hoitaja ja viihdyn työssäni. Koen saavani paljon itselleni tämän hetkisestä työstä ja toisaalta on myös muita suuntauksia jotka kiinnostavat ja ehkä hakeudunkin niiden pariin päästäkseni vielä kiinnostavampaan työhön missä voi toteuttaa itseäni paremmin ja koen tekeväni arvokasta ja tärkeää työtä. Tiedän tälläkin hetkellä pystyväni tienaamaan saman rahan lyhyemmällä koulutuksella ja " ei-niin-vastuulisella" työllä (älkää vetäkö herneitä nenuun, tiedän jo itsekin että sanonta väärä), mutta toisaalta koen työni mielenkiintoiseksi ja se saa sen tuntumaan mukavammalta ja kevyemmältä kuin nämä " helpommat" työt.
Kutsumustyöstä en kuitenkaan tiedä, tai siis en koe sellaisessa ooelvani. Minulle tämä on vain ammatti ja työ millä ansaitsen eläntoni. Olen toki tyytyäinen että voin tehdä sen tavalla mistä pidän, mutta haluan kyllä silti saada palkan työstäni siinä kuin kuka tahansa. Siksi ehkä kutsumuksella on korvissani vähän ikävä kaiku, se kuulostaa siltä että sen vuoksi ihmisen tulisi tehdä työnsä myös alipalkattuna tai jopa ilman palkkaa mikä ei kuulosta yhtään hyvältä.
Harkitsin aikanani teologiseen hakemista ja noita vähän sivussa opiskelinkin. Itseasiassa tunsin kiinnostusta ihan papin ammattiakin kohtaan ja uskon että olisin tuostakin työstä pitänyt. Ehkä koin kuitenkin että minulta puuttui se lopullinen " kutsumus" miksi asia jäi. Silloinkin olisin kokenut työni työksi jolla ensisijaisesti elätän perheeni, en niin että kutsumusammatin nimissä olisin vallmis tekemään työni puoli-ilmaiseksi.
Jokainen, jolla on kutsumusammatti, on saanut Taivaan Isältä pyynnön näyn tai unen kautta alkaa opiskelemaan kyseiseen ammattiin.
:D