Mistä te tiedätte, että lapsenne ovat tasapainoisia?
Minua ärsyttää, kun todella usein täälläkin joku kirjoittaa, että siitä tai siitä huolimatta lapseni on täysin tasapainoinen ja vieläpä onnellinen. No esimerkiksi vaikka silloin, kun lapsi on laitettu 9 kk:n iässä hoitoon.
Lapset haluavat yleensä miellyttää vanhempiaan ja peittävät ikäviä asioita heiltä. Vaikka lapsi ei näyttäisi kärsivältä, voi hänen sisällään olla paljon ikäviä asioita. Minä en uskaltaisi olla tässä asiassa liian itsevarma. Totuus voi paljastua vasta teini-iässä tai aikuisena. Itse en ainakaan lapsen kertonut vanhemmilleni mieltäni painavia asioita, koska en halunnut heidän ajattelevan, että olen heikko tai heille " sopimaton" . Nykyään lapsuuden traumat kummittelevat mielessäni vieläkin.
Kommentit (5)
Kaikenlaista löytyy normaaliuden rajoissa.
Toisaalta P-E Auvisen vanhemmat varmaan pitivät vanhinta poikaansa tasapainoisena, se että oli radikaaleja mielipiteitä varmaan sopi perheen näkemyksiin ihan hyvin kun pitivät itseään tiedostavina. Sitä poikaa sitten analysoitiin liian vähän.
Mutta kokonaisuutena, ap, kyllästyttävä aloitus.
- leikkivät yhdessä leikkejään
- Lauleskelevat ja höpöttelevät kulkiessaan kotona
- Tottelevat suht hyvin ja tietty välillä " varmistavat" kuka on pomo.. :)
Mutta nyt kun tarkemmin mietin niin aika vaikea kysymys vastata yksiselitteisesti.. Sanoisin että normaalilla empatiakyvyllä varustettu ihminen kyllä huomaa jos jotain on vialla.. sillä äidinvaistolla..
että kuola valuu tasaisesti molemmista suupielistä.
(sori basistit, lainattu teidän vitsistä...)
heheheh. oikeasti masentuneen lapsen eroittaa hyvin. varsinkin jos kyseessä on vauva tai taapero..
Esim. pk:sta on sanottu, että lastemme perushyvinvointi on kohdillaan eikä mitään erityisiä ongelmia ole näkyvissä. Samoin eräs lto-ystäväni sanoi, että lapsistani huomaa, että heillä on tasapainoinen ja terve koti.