20v liitto päättyi eroon. Onko normaalia kokea suojelunhalua exää kohtaan?
Pitkä historia, yhteiset lapset. Halusin erota koska meillä ei enää ollut yhteistä, toisen kanssa oli vaikea olla, kaikki ärsytti. Kasvoimme yhdessä, mutta kasvettuamme huomasimme että tavoitteet, arvot, ihmiset muuttuu. Kuitenkin tunnen edelleen suojelun halua ex vaimoa kohtaan, esim.kun on 16 vuotiaasta ollut vain minun kanssani, ja nyt hyppäsi tinderin maailmaan, ettei miehet käytä hyväksi.. Itse miehenä tiedän kuitenkin nämä jutut. En tietenkään lähde hänen uuteen elämään puuttumaan, itsekkin tapailen jo toista ihanaa naista. Onko tunne normaali?
Kommentit (17)
Kuulostaa ahdistavalta. Oikeasti haluaisit van pitää haaremia.
Älä yritä päsmäröidä toisen elämää. Kuulostaa siltä, että kadut eroa. Oliko eron syy tämä toinen nainen?
Ei ei, en kadu enkä ole sanallakaan sanonut hänelle huolestani. Heräsi vain sellainen suojelun halu, ettei satuttaisi itseään. Ap
Ei tuo ole suojelunhalua vaan omistushalua.
Kai se tunne aivan normaali on, kunhan et puutu exäsi asioihin. Eiköhän hän saata löytää sieltä tinderistä ihan hyviäkin panoja.
Kyllä mäkin tunnen suojelunhalua exää kohtaan, vaikka erosta on aikaa jo 14 vuotta. Mies kun oli toope ja tohelo koko ikänsä, eikä eron jälkeen muuttunut siitä miksikään. Ero tuli kun miehen viimeisin sivusuhde paljastui, ja mä en enää jaksanut sitä liittoa. Viimeisestä sivusuhteesta kasvoi sitten miehen vakisuhde, joka nykyisin pyörittää miehen kalenteria ja pelastelee miestä vaikeista tilanteista, ihan kuin minä ennen. Kun hiljattain heillä oli parisuhdekriisi, niin huomasin outoja tuntemuksia itsessäni. Vaikka en erityisesti tykkää miehen nyksästä, olin kuitenkin tosi huolissani heidän mahdollisesta erostaan, ja tunnustan ohjanneeni heidät pariterapiaan... ihan lojaliteetista ja suojelunhalusta eksääni kohtaan. Sama jos joku yhteinen tuttava puhuu jotain pahaa mun eksästä, loukkaannun. Se on vähän kuin mun pikkuveli: muut ei saa sitä kiusata kuin ehkä joskus minä itse.
On normaalia. Minäkin toivon exälle vain hyvää ja neuvon uusissa kuvioissa. Itsekkin tapailen jo toista enkä haikaile yhteenpaluusta :)
Normaali tunne, teillä on pitkä yhteinen historia ja haluat exällesi hyvää. On tärkeää, että itsekin erotat huolen ja hallitsemisen toisistaan ja ymmärrät, ettei huoli muutu vääränlaiseksi.
Siinä vaiheessa, kun harkitaan eroa, on syytä käydä kaikki tunnesolmut läpi. Kun lopulta erotaan, ei pitäisi olla enää mitään "koukkuja" entiseen. Kaikki on sanottu ja käsitelty. Piste. Anna olla. On aika katsoa eteenpäin.
En oikein ymmärrä avauksen Tinder-pointtia, mutta yleisellä tasolla.
Minusta on aivan luonnollista tuntea suojelunhalua tai hellyyttä exää kohtaan, huoltakin. Onhan häntä rakastanut kauan, tuskin tuntee ketään muuta aikuista yhtä hyvin kuin pitkäaikaisen exänsä.
Pääasia, että eron jälkeen kumpikin jatkaa omaa elämäänsä eikä "suojelunhalu" ole kontrollinhalua tai mustasukkaisuutta. Tunteet ovat tunteita, ne elävät omaa elämäänsä oman aikansa ja laantuvat sitten.
Tunne voi olla normaali mutta toisessa roikkuminen ei ole.
Hän oli lapsi, mutta tuo: vain minun kanssani on outoa romantiikkaa. Suhde on loppunut rakastat vain unelmaa?
Tottuminen on orjuutta.
Rakkaus on mahdollista vain vapailla ihmisillä.
"Itse miehenä tiedän kuitenkin nämä jutut."
Mitkähän jutut sä oikein tiedät? Sen että joskus tulee pantua ihmisiä vain koska huvittaa panna mutta suhteilu ei kiinnosta?
Tiiätkö mitä? Olemme jo 2010-luvulla, ja on yleisesti tunnustettua että myös naisilla on seksuaalisia haluja. Välillä pelkästään niitä.
Keskity siihen omaan hiihtoon creeppari.
Vierailija kirjoitti:
Pitkä historia, yhteiset lapset. Halusin erota koska meillä ei enää ollut yhteistä, toisen kanssa oli vaikea olla, kaikki ärsytti. Kasvoimme yhdessä, mutta kasvettuamme huomasimme että tavoitteet, arvot, ihmiset muuttuu. Kuitenkin tunnen edelleen suojelun halua ex vaimoa kohtaan, esim.kun on 16 vuotiaasta ollut vain minun kanssani, ja nyt hyppäsi tinderin maailmaan, ettei miehet käytä hyväksi.. Itse miehenä tiedän kuitenkin nämä jutut. En tietenkään lähde hänen uuteen elämään puuttumaan, itsekkin tapailen jo toista ihanaa naista. Onko tunne normaali?
On normaalia. Onhan teillä ollut pitkä yhteinen elämä. Saattaa olla että joillakin on pieni syyllisyys silloin kun on jättäjä.
Itse naisena huolehdin pitkään exän hyvinvoinnista ja autoin muutoissa, siivosin ja järjestin asioitaan. Olin jättäjä.
En myös ottanut kuin omat tavarani koska koin , että minun on helpompi laittaa elämääni ympärilleni kuin miehen. Hänelle jäi kaikki. Sittemmin hänkin pääsi "jaloilleen" joten tein hyvän valinnan ja valinnat elämässäni. Pitkä liitto oli takana.
Syyllisyyden tunto taustalla, veikkaan.
Toisekseen myös omistamisen halu saattaa kummitella taustalla. Itselle sallii loikata villiin ja vapaaseen menoon, mutta se eks? Sen nyt pitäisi vetäisi vetäytyä luostariin siitä, ja turvaan vierailta miehiltä. En tuota itse halua enkä tarvitse, mutta en kyllä tykkää että kukaan muukaan haluaa, tarvitsee ja saa! Eikös niin?
No, jos ei välillä vähän satutakin ei mitään saavuta. Anna etsii rauhassa uutta onnea.
Tinderiin mennään nimenomaan siksi, että miehet kävisivät panemassa. Ex hakee sieltä nyt seuraa ja varmasti sitä saakin. Mikä siinä huolettaa?
Anna exän olla