Vauva yli 35 vuotiaana
Meillä 2 lasta (2 ja 5 vuotiaat). Olen 35 vuotias ja mieheni 36. Monet ystäväni vasta nyt miettivät tämän ikäisinä ensimmäistä lastaan. Luulin pitkään että olen varma etten halua enempää lapsia mutta nyt en ole ihan varma. Mitä mieltä olette siitä että jos tulisin raskaaksi vaikka 36 vuotiaana ja vauva syntyisi kun minä olen 37 ja mieheni 38 vuotta. Tuntuu mielestäni siltä että olisimme aika "iäkkäitä" jo tähän.
Tuedostan hyvin raskautumisen muuttumisen vaikeammaksi yms. Ainoat asiat mitkä huolettavat on mm.vammaisen lapsen suurempi todennäköisyys ja se että olisimmeko kovin paljon vanhempia vanhempia kuin lapsen ikätovereiden vanhemmat.
Kertokaa kokemuksia ja mielipiteitä!
Kommentit (29)
Mitä merkitystä on sillä että olisitte vanhempia kuin lasten kaverien vanhemmat?
Kyllä minä teinä ryhtyisin yrittämään.
Jos tuollaisia pitää vatvoa, niin jätä tekemättä! Kaksi on ihan riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä merkitystä on sillä että olisitte vanhempia kuin lasten kaverien vanhemmat?
Ehkä ei mitään.
Ap
Esikoisen sain nuorena, toinen ja kolmas 36 ja 38- vuotiaana. Kaikki meni oikein hyvin ja jotenkin tuntuu, että jaksaminen oli jopa perempaa kuin nuorempana.
Jos ikätoverinne vasta harkitsee lastentekoa, niin silloinhan ette ole mitenkään poikkeavan vanhoja. Sain itse lapseni yli 40-v ja elämä on ollut ihan parasta. Vauvasta olen saanut energiaa ja saan aikaa enemmän kuin ennen. Kaiken kaikkiaan ihanaa! Onneksi uskalsin!
Vierailija kirjoitti:
Jos tuollaisia pitää vatvoa, niin jätä tekemättä! Kaksi on ihan riittävästi.
Vatvoa? Mielestäni ihan järkeviä terveen ihmisen pohdintoja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos tuollaisia pitää vatvoa, niin jätä tekemättä! Kaksi on ihan riittävästi.
Haloo KESKUSTELUpalsta? Sanooko mitää?? Ja ihan hyviä ajatuksia aapeella. Kannattaha näitä miettiä ennenku niitä lapsia alkaa suinpäin tekemään
Olet kaksi vuotta sitten sanut lapsen, ja nyt sinusta tuntuu jo liian vanhalta? Kuulostaa vähän hassulta. Olen saanut kaikki kolme lastani 35-40-vuotiaana. Hyvin on sujunut. Perhekerhoissa (ja nyt koulun vanhempainilloissa) tiedostin olevani 5-10v vuotta useinpia vanhempi, mutta eipä tuosta haittaa ole. Samassa elämäntilateessa ollaan kuitenkin, ja on niissä minua vanhempiakin (tai ehkä vaan oman arvioni mukaan siltä näyttäviä).
Vierailija kirjoitti:
Jos ikätoverinne vasta harkitsee lastentekoa, niin silloinhan ette ole mitenkään poikkeavan vanhoja. Sain itse lapseni yli 40-v ja elämä on ollut ihan parasta. Vauvasta olen saanut energiaa ja saan aikaa enemmän kuin ennen. Kaiken kaikkiaan ihanaa! Onneksi uskalsin!
Niin sepä se kun heille tulisi vain se yksi lapsi. Meille se olisi jo kolmas. Ja aika iso luku tuo 3 ja siksi näitä pohdiskelen. Ja kiitos kivasta kommentista!
Ap
37 on vielä hyvä ikä. Nelikymppisenä en ehkä enää. Mutta miettikää toki, sillä teillä on kaksi aika pientä lasta ja kolme on jo PALJON työtä. Myös kouluikäisinä.
Vierailija kirjoitti:
Esikoisen sain nuorena, toinen ja kolmas 36 ja 38- vuotiaana. Kaikki meni oikein hyvin ja jotenkin tuntuu, että jaksaminen oli jopa perempaa kuin nuorempana.
Kiitos kommentista! Tätä jaksamista itsekkin mietin että meidän kohdalla se olisi jopa varmasti parempaa.
Ap
Olin yhdeksän vuotta koulukiusattu. Yksi syy siihen oli se, että minulla oli huomattavasti vanhemmat vanhemmat (sekä isä että äiti) kuin luokkalaisillani. Suoraan haukuttiin vanhempieni ikää ja siihen liittyviä asioita. Toki kiusaamiseen oli muitakin syitä...
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/26/moni-heraa-lapsitoiveeseen-lii…
Kiirettä pitelee
Klup.
Ap
13 jatkaa vielä. Halusimme kolmannen, mutta emme saaneet. Olimme silloin 37 v. Nyt helpotus. Olemme 44 v. ja lapset nyt 15 ja 12 v. Näin on juuri hyvä. Pikkulapsivaiheesta voi myös jatkaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Olet kaksi vuotta sitten sanut lapsen, ja nyt sinusta tuntuu jo liian vanhalta? Kuulostaa vähän hassulta. Olen saanut kaikki kolme lastani 35-40-vuotiaana. Hyvin on sujunut. Perhekerhoissa (ja nyt koulun vanhempainilloissa) tiedostin olevani 5-10v vuotta useinpia vanhempi, mutta eipä tuosta haittaa ole. Samassa elämäntilateessa ollaan kuitenkin, ja on niissä minua vanhempiakin (tai ehkä vaan oman arvioni mukaan siltä näyttäviä).
Kyllä. Nyt jos odotamme/yritämme ensin vaikka vuoden ja tähän päälle odotusaika niin kyllä olen jo mielestäni selkeästi vanhempi (tässä iässä) kuin olin toisen lapsen saadessani.
Ap
Olen itsekin 36-vuotias ja toiveissa on oma lapsi. Kyllä meitä on muitakin "iäkkäitä" ensisynnyttäjäksi haluavia. Tärkeintä on, että kuukautiset säännölliset ja pitää itsensä normaalipainoisena, joten ylipaino ei ainakaan sotkisi hormoonitasapainoa ja kuukautiskiertoa. Onhan niitä sitten muitakin syitä, jotka saattaa naisilla estää, esim. endometrioosi tms.
Tsemppiä kaikille omasta vauvasta haaveileville. Toivon, että onnistutte kaikki. :)
Vierailija kirjoitti:
13 jatkaa vielä. Halusimme kolmannen, mutta emme saaneet. Olimme silloin 37 v. Nyt helpotus. Olemme 44 v. ja lapset nyt 15 ja 12 v. Näin on juuri hyvä. Pikkulapsivaiheesta voi myös jatkaa eteenpäin.
Joo siis tätä olen pari vuotta ajatellut että ihanaa kun lapset kasvavat ja tulee kaikkia uusia juttuja kuten koulu, erilaiset harrastukset ja heidän kanssa vaan voi tehdä enemmän erilaisia asioita. Ja nyt jotenkin olenkin jumittunut tähän ajatukseen että olisihan se yksi vauva vielä kiva. Tuntuu kuin jotain yhtäkkiä puuttuisi. En edes ole vauva-tyyppi vaan taaperot/lapset ovat mielestäni "kivempia" että siitäkään ei ole kyse että olisi pakko saada vauva.
Mutta luulen että kolmas lapsi meille tuntuu kuitenkin ehkä olevan liikaa kun sitten olisi vaihdettava asuntoa (nyt 60 neliötä) ja matkustaminen hankaloituisi yms..
Jännä muuten kuulla että suurin osa sanoo että emme olisi liian iäkkäitä. Positiivista.
Ap
Ette ole iäkkäitä. Tätini sai lapsen 42 v. ja reipas yliopiston suorittanut tyttö on hänen iltatähtensä :)