Pauliina Rauhalan uusi kirja

Sama! Liikaa luontokuvausta. Ei oikein tapahtunut mitään. Matkakertomukset hyppäsin lopulta yli.

Taivaslaulu oli tylsä ja puuduttava, mikä tosin on ymmärrettävää sillä kuvasihan se lestadiolaisten elämää. Itse juoni ja ajatus oli kuitenkin hyvä.

Henkilöt jäi etäisiksi, tarinaa täytetty liikaa lintuäänillä ja kuvauksilla. Lestadioilaisuudesta jäänyt muutenkin kolkko kuva ja nuo julkiset tuomiot ovat järkyttävää todellisuutta.

Tykkäsin Taivaslaulusta ja ajattelin ostaa tämän uuden pääsiäislukemiseksi. Onko muita sen jo lukeneita, kommentteja?

Tai suositelkaa jotain muuta kirjaa.

Minä en jaksanut Taivaslauluakaan loppuun...joku siinä alkoi tökkiä. Minulle liian runomainen kieli ja liian ennalta arvattavissa.

Kaupassa selailin tuota uutta. Kalliskin. Tuskin jaksan tarttua kirjaan vaikka käsiinikin saisin. Yksittäisen lahkon sisäiset suhmuroinnit ei muutenkaan erityisen kiinnostavia